Tulenpa nyt minäkin heittämään lusikan soppaan. Olen tätä ketjua seurannut sivusta jo pitkään, mutta piti nyt viimein omat tunnuksetkin luoda. Olen aiemminkin ollut naikkari, mutta edellinen kihlattuni jätti minut kolmea kuukautta ennen häitä niin poistuin täältä sen jälkeen. Eksäni jälkeen tapasin kuitenkin melko pian nykyisen avomieheni ja en voisi olla hänen kanssaan onnellisempi. Nyt tiedän miltä Sen Oikean kanssa tuntuu. Eli onni onnettomuudessa kuitenkin, että edelliset suunnitteilla olleet häät peruuntuivat. Olemme olleet yhdessä nykyiseni kanssa vielä suhteellisen lyhyen ajan, eilen oli 2. vuosipäivämme ja omat kihlahaaveet nousivat taas pintaan. Nykyinen on kuitenkin jo jonkin aikaa puhunut siitä, että sitten kun on lapsia ja sitten kun ollaan naimisissa jne. Mutta kun olen ottanut jomman kumman asian puheeksi (enkä edes todellakaan usein), niin sitten hän vaikuttaa menevän lukkoon. Ihmetyttää vaan, että kun molemmat ollaan yhtä mieltä, että naimisiin mennään ja lapsia(toivottavasti) tulee, niin mikä jarruttaa... Ystäväpiirissämme on varsinainen vauvabuumi sekä kihloihin meneminen tällä hetkellä suosiossa, niin onko sitten sillä vaikutusta, että hän ei halua, kun "kaikki muutkin". Suurin osa kihlapareistakin on ollut vähemmän aikaa yhdessä. Olen kyllä onnellinen suhteeseemme näinkin, mutta toivon, että kihlat kuitenkin jossain vaiheessa minut yllättäisivät. Viime vuonna karkauspäivänä sovimme, että jos hän ei ole saanut seuraavaan mennessä kosittua, niin sitten minä voin. Kosisipa jo tai menisipä kolme vuotta nopeaan! Ikää avokillanikin on 33 ja itsekin olen 27, niin toivottavasti ei loputtomiin tarvitse odotella.