Marswin

Toisenlaisena näkökohtana voisin mainita, että olin naispuolisen ystäväni polttareissa, joihin oli kutsuttu miespolttari yleisöä viihdyttämään. Mielestäni talanteessa ei ollut todellakaan mitään seksuaalista. (ehkä jonkun mielest oli, kuka tietää...). Mutta loistavan hauskaa meillä oli.

Itse en kuitenkaan sellaista omiin juhliin toivoisi (koska olisin lähinnä vaivautunut).

Jos mieheni olisi saanut mielettömät kilarit siitä, että osallistun ystäväni polttareihin, joissa ystävälleni on tilattu strippari ja vielä vaatinut poisjääntiä, niin riitahan siitä olisi tullut. JA ISO SELLAINEN.

Mutta onneksi näin ei käynyt ja kaikilla oli hauskaa  ;D ;D ;D

Kyllä mun mielestä pelkässä paidassa ja suorissa housuissa häihin meno on aika suuri moka. Ja tämä kyllä pitäisi tajuta ihan ilman mitään koodejakin. Ja kyllä se on puku joka tekee miehen  ;D

NAmnam sikaa vaan pöytään! on se kumma, jos EU-säädökset tämänkin ilon meiltä vievät.  Voiko pitää paikkansa?

Täytyy sanoa, että Leppilammet on kesän kaunein pari. Vie voiton nuista misseistä todella kirkkaasti! Ihana puku   :-X

meillä hillutaan niin harvoin pelkässä tyttöporukassa, että ilman muuten omat polttarit tänne kiitos. ;D

Kinkkinen juttu tämä. Ei naisen sukunimen ottaminen miestä tossun alle saa jäämään mielestäni. Tämä ongelma varmaan meilläkin edessä, kosken kivasta sukunimestäni haluaisi luopua ja miehen sukunimi puolestaan on hyvinkin tavallinen. Lisäksi hän on sukunsa ainoa miespuolinen jatkaja, joten saapi nähdä kuinka paljon keskustelua tästä tulee. Juuri sukulaiset saattavat ihmetellä.

Ehkä pidämme omamme.

Kuka oikeasti haluaa syödä jotain silliä! :-?

Heh, sillit ja kalapöytä on kaikkein parasta mitä juhlista löytyy... ;D Meidän suvussa kaloja syödään pitkään ja hartaasti, ja usein lämpimiä ruokia ei jaksa enää kukaan. Nam!

Ihmettelen myös miksi astiat, pyyhkeet ja lakanat mielletään vain naisen toiveiksi? Eikö mies käytä niitä ihan yhtä paljon?

Ainakin meidän suvun miehet, veljeni ym. ovat hyvinkin tarkkoja minkälaisia kippoja ja kuppeja heidän kaapistaan löytyy... ihan joululahjalistaltakin löytyy toiveita kahvinkeittimestä, viinilaseihin, kattiloihin ja pannuihin. Eiköhän näitä tarvitse kaikki ihmiset, ellei sitten harrasta vain mikroaterioita, jota lämmitetään mikrossa ja syödään mikroastiasta. tosin siihenkin tarvitaan se mikro, eivätkä ruokailuvälineetkään olisi pahasta...

Mutta toisaalta mieleenikään ei kyllä tulisi laatia lahjatoivelistaa yksin...

Asiasta hiemaan toiseen...

Olen tätä tässä vieraaksi mennessäni pohtinut, että jos morsiamella onkin värillinen puku, ja itsellä samanvärinen, aiheuttaako tämäkin ongelmia, sillä eihän sitä voi tietää etukäteen...? Tai ylipäätänsä, että kun itse tykkään pukeutua. Ja jos morsian onkin hyvin vaatimaton, niin olishan se aika noloa, jos itsellä olisi hienompi puku kuin morsiamella.  

Vai mitäs sanotte?

Mun mielestä karkkiteemaan sopii iloiset värit ja muodot, kuten raidat ja pallot. Tästä teemasta sais irti vaikka mitä!

[Nyt ovat hyvät neuvot kalliit!

Kiinnostaisi tietää miten sädetikut sytytetään että ne palaisivat yhtäaikaa hääparin astuessa kirkon portaita alas??

Onko kaikkein paras laittaa ulkotulia kirkon pihalle ja porukka sytyttää niistä tikut?

Moikka!

Ei omissa häissä, mutta vieraana olin häissä joissa oli sädetikut. Hääkirkon ovella bestman ym. avustajat jakoivat PITKIÄ sädetikkuja kaikille. Ulkona oli ulkotulet, joista kätevästi ne sammutettiin. hiukan pelkäsin et ne sammuu, mutta hyvin kesti siihen asti, että saatettiin pari autoonsa. Sitten vaan loput tikuista ämpäreihin. Kai joku avustajista sammutti tulet? kaaso tai joku... tuskin ne sinne jäi, mutten asiaan kauheasti kiinnitänyt huomiota.

Kannattaa testata se lasin kuumuuden kesto.

Esim aallon pienenpieni aaltoastia ei kestä kynttilää sellaisenaan, mutta jos siihen laittaa koristehiekkaa tai vaikkapa merisuolaa pohjalle, toimii se eristeenä ja lasi kestää.

Tuli mieleen Dragsfjärdin lähistöllä sijaitseva viikinkikylä. Onko joku pitänyt häitään siellä? Olin jossain firman juhlissa kerran ja aika jännä paikka erikoisille häille. Saarelle mentiin veneellä ja siellä oli pieni puinen kirkko. Söimme viikinkiruokaa ja mahdollisuus olisi ollut yöpyä siskonpedeissä viikinkitalossa.

Harmi etten tarkkaa nimeä saa mieleeni, mutta ehkä joku toinen muistaa?

Heippa!

hirvilammesta sen verran, että olin häissä joissa oli 80 henkeä vieraita. Itse istuin ylhäällä parvella. En nähnyt oikeastaan juurikaan mitään, mutta olimmekin siellä vain ruokailun ajan. Muuten paikka oli ihana ja häät olivat ihanat. Mutta täytyy sanoa, että jos kyseessä on 150 hengen häät, osa porukkaa on pakko sijoittaa parven perällä olevaan huoneeseen, josta ei ole näkyvyyttä saliin.

Kun on paljon vieraita, jotka eivät tunne toisiaan ja musiikkimaku se vasta vaihtelevaa eri ihmisten välillä onkin, niin silloin ne häät vasta tylsät ovat ja baarin puolelle ihmisiä karkuun ajavat! Omissa häissäni ainakin porukka hajaantui aika nopeasti juuri bändien soittaessa ja musiikin soidessa myös levyiltä: ei siis tanssi- tai musiikinkuunteluhaluisiakaan ole kaikki häävieraat! Samoin se "vapaa seurustelu" voi tarkoittaa sitä, osa istuu ihan tuppisuuna tai sitten tulee sellainen olo, että nämä nyt on ihan tavalliset illanistujaiset.

Juuri tätä minäkin tarkoitan! Koko illan ei kuitenkaan voi soittaa musiikkia, joka kaikkia miellyttää ja kaikki eivät pidä tanssimisesta, vaikka se musiikki miellyttäisikin. Tylsistyminen on hyvin lähellä kun ei ole muita virikkeitä kuin boolikulho.

Toisaalta meillä kyllä pelaillaan tavallisissa illanistujaisissakin, miksi siis ei häissä!

Joo, meneehän sitä hermo arkielämässäkin. Minä kun satun olemaan rauhallinen perusluonteeltani ja anoppi on sellainen söheltäjä ja "kaikki mulle heti, niin kuin olis jo" -tyyppi. Ei se pahaa tarkoita, mut joskus tekis mieli ravistella ja käskeä rauhottumaan. Kun ei hetkeäkään voi istua paikoillaan, vaan tarvitsee pyöriä kuin olis kusiaisia housuissa.

Niin ei kauheesti kiinnosta luottaa, että tällainen henkilö saisi jotain kunnolla tehtyä. Kun se ei malta. Eihän me olla koskaan edes ehditty kunnolla keskustella mistään, koska se nyt ei vaan onnistu.

Ja sitten on nämä mielipiteet, että isot häät tuovat TODELLA pahaa onnea. Ärsyttää aivan sairaasti, että täytyy koko ajan sellasta toitottaa. Kun kaikki isot häät päättyy aina eroon... :-/

Ja sori nyt vaan, mutta mun mielestä sellaset sadan hengen häät on ihan kohtuullisen kokoiset vielä. Ja valitettavasti ne paisuu sellaisiksi välttämättä, jos halutaan kutsua miehen puoleinen suuri lähisuku.

Kavereistani en luovu!!! jätänkö siis isoäidit kutsumatta? : Onkohan se sitten onnessaan, että on taannut meille onnellisen avioliiton? ... TUSKIN

sainpas ärsyyntymistä purettua  

Mun mielestä leikit on ihan hauskoja, tosin voin kuvitella, että jos useissa häissä on samat leikit leikitty, saattaa se olla tylsää pidemmän päälle. Niissä häissä joissa itse olen ollut, on todella vähän leikitty ja joissakin olen niitä kaivannutkin. Niissä kuitenkin tutustuu hääpariin ja muihin vieraisiin aika hyvin, etenkin kun edellisissä häissä en tuntenut ketään muita kuin avecini, eikä humpat pahemmin tanssijalkaa kutkuttaneet.

Mukavaa on kuitenkin aina ollut, joissakin häissä todella hauskaa. Tietenkin se vaikuttaa, että tuntee ihmiset ja kaveriporukalla juhlitaa. Mutta usein silloinkin on ihan mukava tutustua hääparin omiin juttuihin, joita ei aina ole kuullutkaan, vaikka luulee tietävänsä heistä kaiken.

Mun mielestä myös oma biisi on mukava vaihtoehto. Etenkin kun en oikein tunne valsseja... ;D

Mun täytyy sen verran kommentoida asiaa, että näin vieraan näkökulmasta itse pidän leikkejä varsin viihdyttävinä. Sillä olen osunut sellaisiinkin häihin jossa musiikkipuoli on olllut pääasiassa sitä humppaa (paitsi vasta yhden jälkeen yöllä). Ja sellainen musiikki pelkästään ohjelmassa oli hiukan tylsää. Katselimme vain kun morsiuspari tanssi eri ihmisten kanssa. Toki kävimme itsekin, mutta kun ei tykkää niin ei tykkää (siis kyseisestä musasta). Häissä oli yksi leikki ja mielestäni se oli aivan jees, vaihteluna. Olisin enemmänkin katsonut, varsinkin kun en tuntenut häissä ketään muuta kuin avecini... Tietty sitten tutustuin, mutta kuitenkin leikeissä paremmin tutustuu oman sukupuolenkin ihmisiin kuin valssin, humpan ja tangon pyörteissä. Mutta mä olenkin osallistuja, en puhuja ihmisiä.