fru

Meillä on ajatuksena ottaa/otattaa vieraista kuva photobooth-tyyppisesti. Pyydämme heitä kirjoittamaan meille onnittelut, ajatuksia, avioliittoneuvoja tai mitä vaan mieleen tulee A4-kokoiselle kartongille, jonka jälkeen he poseeraavat kuvassa tämän kirjoittamansa lapun kanssa. Toimii mielestäni (toivottavasti) meidän vierasmäärällä hyvin, kun perinteiseen kirjaan täyttyisi hädin tuskin yksi aukeama. Ylläoleva taulukin on kyllä tosi hyvä idea. Hmmm.

Mä en vissiin kertoile enää kenellekään, kun kiinnostus on tainnut tuttavilta hävitä. Eikä johdu kyllä siitä, että olisin koko ajan juhlista touhottamassa, aika harvakseltaan on ollut mitään asiaa tai kysyttävää. No, onneks on toi mies kenen kanssa turista järjestelyistä.

Mistä löytäisin tämän tyylisen viitan tai -takin, mutta vaaleana tai mustana? Ei välttämättä tarvitse olla villaa, mutta villan näköistä matskua kyllä. Kuvan neuletakki on Repeatin ja ihan liian kallis (300 €). Stockalla olisi vähän samantyylisiä Marja Kurjen villaviittoja, mutta niissäkin hinta vähän kirpaisee, kun viitta tuskin tulee muuten aktiiviseen käyttöön.

Me askarreltiin viikonloppuna photo propseja softiksesta yhdessä. Awwws.

Höh, meille ei oo ilmoitettu mitään kuka meidät vihkii. Aikaa varatessa oli vaan sanottu, että asia on kunnossa ja maistraatista ei tule enää mitään yhteydenottoa. Meillä on tosin vihkiminen siellä maistraatin tiloissa, eikä juhlapaikalla, joten ehkä sinne tulee kuka vaan sattuu olemaan paikalla. Täytyy varmaan soittaa sinne joku päivä ja kysellä vihkijän yhteystietoja, kun haluaisin vähän jutella vihkikaavasta. Ärsyttää nykyaikana, kun joka paikkaan ei voi olla yhteydessä sähköpostitse. Mä kun en soita mihinkään ellei oo pakko. Oletteko muut nauttineet paikan päällä kuohuvaa tilaisuuden jälkeen? Onko sen suhteen oltu nihkeitä vai pitäiskö tämäkin asia varmistaa etukäteen?

Kiitti teille. Ei meillä ole mitään erityistä teemaa häissä, rennolla meiningillä ollaan. En tiedä välittyykö se tuosta kutsun ulkoasusta varsinaisesti, mutta se on meidän näköinen ja tyylinen. Juhlainfosta käy kyllä sitten ilmi bileiden luonne (teksti on vähän epävirallisemmin kirjoitettu): saunontaa, paljuilua, pönötyksetöntä yhdessäoloa. Edit. Kävin vielä suihkussa ( ) miettimässä tuota kysymystäsi. Ehkä juhlien rento luonne tulee eniten ilmi siinä, että kutsu ei ole mihinkään viralliseen muotoon aseteltu. Emme ole myöskään mitään yltiöromanttisia tyyppejä, joten jätimme tarkoituksella pois kaikki hempeät runot ja koristelut.

Meillä on tarkoitus tarjota juhlissa juustokakkua (ei liivatteella, vaan uunissa tehtynä). Olin aikeissa tehdä sen itse, mutta kun tuota ruokahommaa on muutenkin tulossa, niin mietittiin, jos tilattaisiin jostain valmis. Mutta mistä, alueena pääkaupunkiseutu? Kampissa sijaitsevasta Beaniesta saa ainakin hyviä kakkuja, mutta mistä muualta? Moni paikka näyttää tarjoavan noita liivatekakkuja, mutta me emme nyt sellaista halua.

No niin, se on kyllä totta. Saa kelvata muiden kanssa samat ruuat ja sillä sipuli.

Kiitos! Itse tein. Latasin InDesignista (taitto-ohjelma) 30 päivän ilmaisen testiversion ja suunnittelin kutsut sillä. Oon aikoinaan opiskellessani käyttänyt tuota ohjelmaa, joten sillä oli helpointa lähestyä tätä koko projektia. Töissä sitten tulostelin aamun hiljaisina tunteina lopulliset versiot.

Kutsut ovat menneet perille, niin kuvankin voi laittaa. Meiltä lähti tällaiset. Tärkeimmät infot kannessa ja sisäsivuilla yksinkertaistettu kartta ja juhlainfoa. Printattu valkoiselle helmiäiskartongille. [kuva poistettu]

Ongelmaa ei varmaan olisikaan, jos kyseessä olisi aikuinen. Siinä tapauksessa en edes harkitsisi mitään erityistoimia. Mutta kun kyseessä on lapsi (tai miksikä 15-vuotias sitten luetaankaan). Voiko vaan olettaa, että sen ikäisen tulisi syödä samaa sapuskaa kuin muutkin, missä iässä menee raja ettei enää "lasten annoksia" tarjoilla?

Mä aion tehdä kaiken vähälaktoosisena tai latoosittomana pelkästään yhden vieraan takia (meitä on siis kaiken kaikkiaan 11), se ei ole mikään iso vaiva, kun lähestulkoon kaikkia maitotuotteita saa nykyään noissa versioissa. MUTTA, mietin mitä tekisin erään nuoremman juhlijan kanssa, jolle ei kelpaa juuri mitkään kasvikset about kurkkua lukuun ottamatta ja on muutenkin nirso syömään. Alustavasti olen suunnitellut pääruuaksi uunijuureksia ja paahtopaistia, joista tiedän, että kumpikaan ei varmaan maistu ainakaan mitenkään ilolla tälle syöjälle. Onko se vähän niin kuin oma häpeä, jos ei tarjottu ruoka kelpaa vai pitäisikö alkaa säveltämään jotain muuta lisäksi? En halua kuitenkaan muuttaa koko menua nirsoystävällisempään suuntaan, kun juurekset ja liha maistuvat kuitenkin kaikille muille.

Jos juhlapaikalla ei ole muita verhoja kuin ne olemassa olevat, niin voi kai ne kokonaan ottaa pois, jos vuokraaja siihen suostuu? Itse ainakin yksinkertaisen ystävänä pidän pääsääntöisesti muutenkin enemmän verhottomista ikkunoista kuin että niissä roikkuisi jotkut vaarin blackhorset. Seiniä on toki paha mennä vaihtamaan, mutta tuskin kukaan niihin niin kiinnittää huomiota, ellei kyseessä ole oikein silmille pomppaava, kirkuva väri. Edit: Tietysti verhoilla on tilan akustiikkaankin vaikutusta (kaiukuu), mutta ehkäpä sitäkin voi pehmentää muilla asioilla.

Itse liputan Max Factorin Lipfinityn puoleen, jos kestävää haluan. Sen poistaminen kun on hankalaa aineillakin. Pelkkänä huulipunana en sitä osaa käyttää, kun se jättää niin ikävän kuivan tunteen, mutta väritön huulikiilto tai joku muu rasva pelastaa. Murustumista, juonteisiin pakkautumista tms. en ole itselläni huomannut. Mutta, kanssasisaret, osaatteko suositella punaa tai kiiltoa, jos tavoitteena on allaolevan kuvan sävyiset huulet? Kaikki heleän vaaleanpunaiset mitä olen kokeillut saavat aikaan johannatukiais-efektin, eikä se ole missään määrin toivottavaa.

Valkokultaa on. Käytän muutenkin hopeisia koruja, niin keltakultaiset sormukset riitelisivät niiden kanssa. Olen väreiltäni viileä vaalea, joten ihon- tai hiustenväriinkään keltakulta ei mielestäni istu kauniisti. Sikäli kyllä harmittaa, että isomummoni keltakultainen sormus ei tule minulle käyttöön, kuten äitini oli ajatellut. Kyseessä olisi ollut tosi leveä puolipyöreä sormus, joten aika rankkoja muutoksia siihen olisi saanut tehdä muutenkin, että olisi istunut omaan tyyliini.

Siksi, että kännykkä ei osaa tarkentaa niin lähelle mitä yleensä tällaisia napsuja otetaan. Kuvaa siis kauempaa.

No, ehkä mä katson noita omia liian kriittisesti, koska mua häiritsee suunnattomasti etenkin mustan värin painojälki. Spoilereissa vertailuksi lähiotos alkuperäisestä kuvasta, joka on lähetetty kirjaa varten ja sen alapuolella lopputulos. Eihän tuo kovin räikeä ero ole, mutta silti värien liukuminen (tai sen puuttuminen etenkin kuvan oikeassa laidassa) tummassa päässä häiritsee, vaikka alkuperäinenkään kuva ei tuosta kohtaa ole huippulaatua ja vähän kohisee. Ei sitä normaalisti kirjaa silmäilemällä ehkä huomaa, mutta mä nyt oonkin tämmönen pilkunviilaaja. Mainittakoon, etten ole siis paperikuvia teettänyt vuosiin, joten en voi verrata onko niissä samankaltainen lopputulos mustan värin kanssa vai onko kyse vain kirjoista. Aiempien vuosien kuvakirjoista en ole samaa ilmiötä bongannut, vaikka niitä vertailisinkin uudempien kanssa.

Ah, tämä vahvistaa mun käsitystäni Ifolorista. Ehdin jo toiseen ketjuun kirjoittaa, kun mielestäni niiden kuvakirjojen laatu on huonontunut viime vuosina (olen siis tilannut useampana vuonna kirjan koko vuoden kuvista), mutta joku muukin on siis havainnut heikon tulostusjäljen.

Mä luulen, että moni ei ymmärrä vastauspyynnön merkitystä. Siis että vp tai ilmoittautuminen tarkoittaa oikeasti sitä, että joka tapauksessa ilmoitetaan kutsun lähettäjälle tuleeko vai ei. Itsellä ei tätä ongelmaa ole esiintynyt, mutta sivusta toisia häitä seuranneena huomasin, että moni piti itsestäänselvyytenä, että totta kai me tullaan, pitääkö siitä erikseen ilmoittaa. Soittokierros jo vp:n mentyä toi vielä monta ilmoittautumista, joista sitten kuitenkaan kaikki eivät saapuneet edes kirkkoon. Hävytöntä. Toisaalta, onpa joku joskus luullut, että vp tarkoittaa vihkipäivää.

Tuskin sentään, jos vain harjoittelee kävelemään kauniisti. Kyllä matalillakin kengillä saa lanteet keinumaan, jos ei harpo jalkaterät sivuille sojottaen, vaan nätisti askel kevyesti toisen eteen. Ihan yhtä kamalalta näyttää korkkareillakin osaamaton huojuminen ja polvet koukussa lompsuttelu, joten nou hätä, jos kävely on muuten hanskassa.

Täytyy kyllä sanoa noista omakuvamerkeistä, että olivat hämmästyttävän huonolaatuisia. Alkuperäiset kuvat olivat todellakin tarkkoja ja isokokoisia, joten suttuinen tulostusjälki ei niistä voinut johtua. Luulin merkkien olevan enemmän postimerkkimäisiä, mutta tuloste olikin tehty tosi kiiltävälle, liukkaalle tarralle. Itse tulostamalla olis saanut varmasti kauniimpia. (Ja mietin kyllä sitäkin, että mistäpä sitä tietää onko merkit itse tulostettuja vai Postilta tilattuja?) Harmittaa.

Puolisen vuotta aiemmin. Samaa pukua olen tosin sovittanut jo 5 vuotta sitten ja silloin päättänyt, että tää on mun häämekkoni, jos joskus naimisiin menen. Kävi tuuri, että samaa kolttua edelleenkin tehdään, pariin vuoteen en ollut niitä nähnytkään. Koska mekko on ihan tavallisesta vaatekaupasta, piti se ostaa heti, kun rekillä sen näin tuossa keväällä.

Mulle tuskin polttareita kukaan järjestää, mutta jos näin kävisi, toivoisin hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa kavereiden kesken ja vaikka omakustanteisesti. En viihdy baareissa tai massatapahtumissa ja nolaaminen pukeutumalla joksikin on mielestäni kamalaa. Jos oikein revittelemään alkais, niin issikkavaellus olis kiva. Tai värikuulasota. Tai laskettelureissu johonkin isompaan hiihtokeskukseen. Mä taidan olla aika boooring.

Kutsut, jotka tosin eivät vaatineet juurikaan askartelua, vaan pelkästään taitto-ohjelman, työpaikan tulostimen ja paperigiljotiinin. Muutama photo propsi tulee varmaan tehtyä softiksesta ja potrettikuvauksiin muutakin rekvisiittaa. Siinä kaikki. Menuja, ohjelmalehtisiä yms. ei tule ollenkaan.

Sen sijaan pitkät kruunukynttilät ovat kuulemani mukaan hyviä. Jokin niistä on sellainen, joka ei valuta ollenkaan. En vaan kuollakseni muista mikä niistä monista. Meillä on hankittuna toistaseks vain kynttilöitä, lasimaljoja kukkia ja karkkeja ajatellen, tämä kehys olisi kiva photoboothiin (meille ei sellaisessa mittakaavassa tule, että kannattaisi) ja vieraiden peteihin tulevat pussilakanat on ostettuna. Oli halvempaa ostaa Ikean lakanasetti kuin vuokrata huvilan tarjoamat. Vielä tulee haettua ainakin kangasta pöytäliinaksi ja potrettikuvien taustalle sekä servettejä.