Ja heti omaa jupinaa... Yksi mietityttävistä asioista on huonontuneet välit kaasoon. Olen kyseiselle ystävälle luvannut, että hänestä tulee kaasoni joskus kun menen naimisiin. - Ja välihuomautuksena: valitettavasti kosintaa vielä odotellaan, vaikka varmasti kyseisen miehekkeen kanssa naimisiin mennään jossain vaiheessa. - Viimeaikoina minusta on tuntunut, että välit ystävään ovat huonontuneet. Ja nämä siis omia tunteitani, ystäväni ei näin koe. Se tässä hiertääkin. Yritin asiasta keskustella, riitahan siitä tuli, mutta sovittua saatiin. Edelleen olo on sellainen, että kaikki ei ihan ole kunnossa. Vaikka kovasti jo naimisiin haluaisin oman rakkaan kanssa, niin tavallaan olen tyytyväinen, ettei kaasoasia vielä ole ajankohtainen. En nimittäin tiedä miten häneen kaasona suhtautuisin. Välimme pilaantuisivat lopullisesti kokonaan jos en häntä ollenkaan pyytäisi kaasoksi. Mutta toisaalta en koe voivani hänen kanssaan kaikkea häähömpötystä jakaa. Kai se sitten pitäisi yksikseen hömpötellä, kun ei ole sellaista kaasoa, jonka kanssa hämpöttää. Naiset, me vaikeat luomukset...