-Jonna-

Rouva
  • Content count

    9
  • Joined

  • Last visited

About -Jonna-

  • Rank
    Untuvikko

Contact Methods

  • Website URL
    http://
  • ICQ
    0

Profile Information

  • Gender
    Female
  • Paikkakunta
    Helsinki
  1. Olen tosi tosi tyytyväinen! Kannatti ottaa se mieluisin (ja kallein), vaikka hinta aluksi hirvitti. Kuten mieskin sanoi, että se on niitä harvoja asioita, jotka jää konkreettisena muistona, joten siitä ei kannata tinkiä.
  2. Loppusumma on aika tarkkaan 11800e. Eipä harmita, vaikka koko summa itse maksettiinkin. Oltiin säästetty ja sillain, ei siis maksella lainoja häiden takia Ainoa mikä etukäteen mietitytti, että kannattaakohan noin kallista sormusta sittenkään ostaa (1600e), mutta sulho sanoi, että se on yksi niistä harvoista asioista, jotka konkreettisesti jää käteen, että siitä ei kannata tinkiä. Ja niihän se on! Vieläkin ihailen monesti päivässä ihanaa, erikoista sormustani. Laskettiin tosiaan (ihan mielenkiinnosta), että tuosta loppusummasta noin 2500 euron arvosta asioita (ei häälahjoja tms. saatuja juttuja mukana) "jäi käteen". Niinkuin sormus, puvut, muutamat koristeet. Yllättävän iso summa siis meni ruokaan, juomaan, tilavuokriin yms. yms, jotka ei enää näy missään.
  3. Ei minkäänlaisia ongelmia, hyvin kesti aamuun asti!
  4. Ehkä tuon ohjeen viisaus on siinä, että tuo sama määrä lasketaan _kaikille_ vieraille. Käytännössä juhlissa on kuitenkin aina niitä, jotka eivät juo tai juovat todella vähän. Laskin ko. ohjeen mukaan 90 vieraalle ja kuudelle tunnille boolimäärän: 63 litraa. Pitäisi kyllä riittää (musta tuntuu, että on vähän yläkanttiinkin). Häiden jälkeen osiossa ovat useat kirjoitelleet, että 80-90 hengen juhlissa meni 40-50 litraa boolia. Tosin pitää myös miettiä mitä muuta juomista on tarjolla (tai onko sitä). Yllä mainituissa esimerkeissä on ollut aina tarjolla myös viiniä.
  5. Meilläkään ei ole kirkollista vihkimistä, koska olen pakana. Mies kuuluu kirkkoon, muttei ole yhtään uskonnollinen (ei tiedä edes itse miksi kuuluu kirkkoon, kai siksi ettei ole saanut erotuksi..). Olemme jopa ajatelleet ottaa mukaan jotain pakanallisia elementtejä juhlaamme. Siis että maistraatissa olisi se perusvihkikaava, jonka lisänä meidän omat "rakkauden tunnustukset" tms. ja sitten itse hääjuhlassa olisi epävirallinen seremonia, johon pyydetään proseremonioista juhlapuhuja. Siellä ois sitten sormusvalat ja muuta. Olen kirjoittanut ketjuun "pakanahäät" jotain pohdintaa siitä, mitä siihen seremoniaan voisi tulla. Meillä tämä valinta aiheuttaa varmasti supinaa, ehkä paheksuntaakin, mun suvun puolelta (mutta meidän suku on sellainen supisija suku muutenkin). Äitinikin tokaisi yksissä sukulaisten häissä, että etkö sä aio liittyä kirkkoon häiden ajaksi, että saatte kirkkohäät. Kysyin että onko tuo vitsi ??? Sehän olisi jo aika naurettavaa käytöstä uskonnollisuudesta riippumatta. Kai äiti toivoisi kirkkohäitä ja valkoista pukua, vaikka varmaan sisimmässään tietää ettei tule niitä saamaan (tai jos ei puvun väriä arvaa, niin maistraatissa yllättyy).
  6. Pakanaverkko ry:n uusimmassa jäsenlehdessä oli kiva juttu pakanahäistä. Luin juttua toivoen löytäväni siitä joitain kivoja pakanallisia rituaaleja, joita voisimme käyttää omissa häissämme. Esille nousivat ainoastaan vihkiryijy ja luudan yli hyppääminen. Jutussa väitettiin, että vihkiryijyä käytettiin Suomessa jo ennen kristinuskon saapumista, mutta itse en tälle ole löytänyt mistään vahvistusta. Ainakin tänäpäivänä vihkiryijy yhdistetään vahvasti kristilliseen perinteeseen. Se luudan yli hyppääminen kuulosti aluksi jännältä. Monilla nettisivuilla kuitenkin wiccat/uuspakanat tunnustavat, että tämä tapa on kopioitu afrikan-amerikkalaisilta. Amerikassa asuvilla afrikkalaisille tämä on jo pitkä perinne nimenomaan häähjuhlissa, pakanat ovat käyttäneet sitä vasta noin 10 vuotta. Skotlannissa myös "tavalliset" ihmiset ovat muinoin hyppineet luudan yli, mutta tämän tavan symboliikka on ollut aika köyhää. Se on kuvastanut vain uuden elämänvaiheen alkua tai loppua. Hassun siitä tekee se, että skotit ovat usein hypänneet myös takaisin, joka on tietysti kuvastanut suhteen mitätöimistä. Tämä hyppinen on siis ennen vanhaan heillä liittynyt suhteen/seurustelun aloittamiseen ja lopettamiseen. Hääjuhliin se on siirtynyt vasta myöhemmin. Samassa artikkelissa oli myös siviilivihkimiskaavan ympärille tehty häärituaali. Siitä sain enemmän virikkeitä kuin itse jutusta. Jotkut kohdat olivat todella hyviä. Esim: "Näiden todistajien sekä Äiti Maan ja Isä Taivaan läsnäollessa kysyn sinulta (nimi) tahdotko ottaa tämän (nimi) aviomieheksesi/vaimoksesi rakastaaksesi häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?" "Vastattuanne näin kumpikin myöntävästi teille tehtyyn kysymykseen, totean teidät aviopuolisoiksi. Olkoon rakkautenne lujaa kuin kallio jalkojenne alla, olkoon se kestävää kuin tähdet päänne päällä. Antakaa rakkautenne roihuta tulen lailla, mutta nauttikaa myös ajoista, jolloin se on tyyni kuin lammen pinta. Sallikaa älynne ja mielenne voimien ohjata liittoanne ja tuoda siihen viisautta. Antakaa tahtojenne voiman sitoa teidät toisiinne, rakkauden ja intohimon voimien tehdä teistä onnellisia, ja omistautumisenne voiman tehdä teistä erottamattomat. Olkaa toistennen omat, mutta antakaa silti toisillenne tilaa hengittää. Olkaa kärsivällisiä, sillä vaikka myrskyjä nousee, ne myös aina laskevat." Elementit (maa, vesi, tuli, ilma) olivat tuossa mukana tosi nätisti. En vain tiedä miten näitä kauniita pätkiä voi hyödyntää omissa häissä, jos Helsingin maistraatissa henkikirjoittajat eivät suostu lausumaan mitään ylimääräistä. Pitää kai itse juhlaan tehdä joku epävirallinen seremonia, mutten oikein tiedä kuka siellä puhuisi. Joku pro-seremoniasta palkattu...? Olen myös kysymysmerkkinä siitä, mitä tuollaiseen epäviralliseen seremoniaan muuta tulisi. Sormusvalat? Jollain ideoita?