kinuskimansikka

Mua pelottaa häätanssi - tai tanssiminen yleensäkin. Aion mennä naimisiin paljain varpain ja koska muilla ihmisillä on otaksuttavasti kengät niin tanssiminen voi olla vähän kivuliasta Sanoin jo sulholle että mein häätanssi merkitään ohjelmaan nimellä "häänojailu" ettei se tallo mun varpaita.. Ja muutenkin ilmoitetaan vieraille että morsianta saa tanssittaa kaikki halukkaat niin kauan kun varpaat ei ole murtuneet Muuten ehkä jännittää se, että miten ihmiset ottaa meidän häät kun ovat vähän erilaiset. Ja etteivät luule että mä olen jotenkin päsmäröinyt tahtoni läpi eikä sulholla ole ollut sananvaltaa. Kyllä, valittu paikka on mulle tärkeä ja mun unelma on mennä paljain varpain naimisiin rantakalliolla mutta mies on kyllä ihan yhtä tyytyväinen tähän ajatukseen. Kerroin jo kesällä kun naimisiin menosta ei ollut ollut vielä edes puhetta että tuo on mun unelma johon hän vastasi että "ai kun hyvä, saako hän sitten laittaa jalkaan ne erikois adidaksen tennarit joita hän ei raaski käyttää koskaan" Nyt niitä on jo pitkään kutsuttu hääkengiksi Ja vähän mua pelottaa että kompastun mun helmaan ja tipun mereen Edit. mä olen kyllä sellanen stressi-petteri että eiköhän tässä ala miljoona muuta asiaa hermostuttamaan kunhan mennään valmisteluissa eteenpäin

Mä oon Tipzilla lukenut tuota ketjua kun oon tätä pähkäilly mutta se ei oikein "vastaa" tuohon meidän kysymykseen.. Tai että tilanne on vähän erilainen. Musta on ihan selvää että ei vieraiden majotusta makseta jos on häät jossain kauempana ja siihen täytyy ottaa hotellihuone - tai siis en ole koskaan itse olettanut että mulle maksettaisiin hotellia kun olen käynyt ystävien ja sukulaisten häissä pidemmällä. Jotenkin tää vaan tuntuu erilaiselta kun se majottuminen on siellä juhlapaikalla. Jo sekin että kyllä me varmaan joka tapauksessa muutenkin ne mökit vuokrattaisiin koska ei me haluta että siinä pienellä alueella on sitten jotain ventovieraita kesälomalaisia kun me biletetään mein häitä. Ja hyvä idea kysyä tuota laskuttamista paikan puolelta, täytyykin selvitellä sitä mahdollisuutta! Koska tosiaan ei haluta kenellekään sellasta fiilistä että meidän häihin on jokin "pääsymaksu". Eli mieluummin maksetaan koko homma yöpymisineen miehen kanssa kuin otetaan riski että ihmiset kuvittelevat meidän maksattavan häät vierailla. Kiitos Suli! Ja vielä sekin että lahjaksi pyydetään varmaan vaan rahaa (jos joku haluaa antaa, myöskään lahjan antaminen meidän häissä ei ole kauhean olennaista, paikalle tulo sen sijaan on), tavaraa meillä on riittämiin kun justiinsa on yhdistetty kaksi aikuista kotia, kamaa on kaapit täynnä ja osa huonekaluista varastossa jne. Mutta joku ihana häämatka olis kiva tehdä niin jos vieraat siihen haluaa osallistua niin mukava. Mutta on jotenkin tosi hankala ajatella että "hei, maksakaa toi tein yöpyminen meille ja sen lisäks me haluttais rahaa lahjaks". Tökeröä.. Ei sellasta mein häihin! Täytyy siis vaan laittaa pennosta säästöön! Mutta tämä menee nyt "vähän" OT:ksi joten ehkäpä siirryn sinne Vieraiden majoitus -ketjuun valittelemaan tätä asiaa jos homma ei selviä meidän "omin voimin"

Heti aloin suunnittelemaan kun kosinta tuli - tai no, seuraavana aamuna Ja mies sitten sen päivän iltana kun kerroin että nyt alkaa suunnittelu Nyt siis näyttää siltä, että jos vaan paikka mihin ollaan tehty alustava varaus on meille varmasti hyvä, niin häät on 19.7.2014, eli 7,5 kuukautta ennen alettiin suunnitella. Jos sen nyt saisi hoidetuksi ennen joulunpyhiä, kaikki muu menee sitten ensi vuodelle. Siis varaukset, suunnitellahan voidaan toki joulun pyhinä kun on aikaa

Palaan vielä aiheeseen; Nyt on ilmotettu sulhon perheelle ja tuli vähän parempi mieli, ainakin tuleva anoppi oli aivan innoissaan. Ihanaa! Edit: Ja selvisi että äidin reaktio oli vaisu koska hänellä oli niin paljon hampaankolossa minua vastaan muutenkin. Joten nyt ollaan ilmiriidoissa..

Mulle tulee kihlaan "Rakastan sinua 1.12.2013". Vihkiin tulee "Täydestä sydämestä pvm". Kunhan saatais vahvistus nyt sille hääpäivälle.. :/ Ja kun mä löytäisin sen sormuksen. Tai siis ne sormukset. On aikamoinen sormuskriisi.. Käytiin eilen sormuksia katsomassa ja mä en tykännyt yhdestäkään. Yhtään. Mä luulin että sormusten osto olis jotenkin tosi sellasta romanttista ja lepposaa mutta ei, se oli tuskaa ja turhauttavaa :/ Sorry, meni vähän OT:ksi - ahdistus on niin kova. Mustahan alkaa kuoriutua varsinainen bridezilla jo tällää kolme päivää kosinnan jälkeen

Mä olen aivan kauhuissani.. Tein budjetin nyt kun selvisi mun unelmapaikan hinta.. kokonaisbudjetti nyt 9500 euroa! Ja siis vain 50 hengen häät eli tulee aika paljon per nuppi.. Suurin rahareikä on se juhlapaikka missä halutaan että kaikki vieraat voi jäädä yöksi niin joudutaan vuokraamaan mökkejä. Mies on sitä mieltä että vierailta ei voi veloittaa yöpymisestä, mä olen itse vähän kahden vaiheilla. Siis meinaan sitä että jos itse olen mennyt toiseen kaupunkiin häihin niin itsehän sen hotellihuoneeni olen maksanut. Tässä erona olisi vain se että maksavat yöpymisen meille koska ostamme "könttähintaan" koko alueen käyttöömme (juhlatila jonka yläkerrassa makuuhuoneita, sekä 3 mökkiä joihin mahtuu 8 henkeä per mökki). Ja siis perjaatteessa ihmisillä on kyllä mahdollisuus lähteä pois sieltä illalla samalla veneellä pitopalvelun kanssa mutta haluttais siis että juhla jatkuu vielä sitten aamiaisen merkeissä seuraavana päivänä. Mitä olette mieltä tuosta yöpaikasta veloittamisesta?

Mä itse asiassa vähän petyin mun vanhempiin ja se tuli vähän puskista, aattelin että eihän tämä aihe kyllä minuun liity mitenkään. Mutta molemmat ottivat asian jotenkin todella hillitysti, eivät edes tainneet onnitella sinällään. Jäi jotenkin sellainen tosi väljähtänyt maku koko hommasta. Isältä kysyin lopulta että "No kai sä nyt olet onnellinen mun puolesta" niin se vastas jotain tyylillä "juu, tottakai, alkohan se jo vähän huolestuttaa kun nainen on jo hyvinkin yli 30 vuotias eikä vielä ole naimisissa". Eli vähän leikiks heitti koko homman. Mutta kai se siitä kun tottuvat asiaan. Olisin vaan odottanut että olisivat olleet vähän edes innoissaan asiasta.

No eilen aiheesta vähän keskusteltiin.. eli käytännössä siis tulin töistä kotiin ja ilmoitin että sain tarjouksen siitä minun unelmien paikasta ja pyysin sulhoa tekemään oman vieraslistansa niin tiedetään että mahdutaanko siihen. Nyt näyttäisi että mahdutaan (ja minä olen sen vuoksi ihan taivaassa), eli ensi kesänä on tarkoitus astella avioon. Toive on 19.7.2014 mutta samalle päivälle on tehty toinen tarjouspyyntö, joten jos ei sitä saada niin varmaankin sitten edeltävä lauantai 12.7. Käydään kyllä vielä katsomassa paikkaa koska mies ei tunne paikkaa yhtä hyvin (on kyllä käynyt siellä) ja täytyy tarkistaa että sinne varmasti mahtuu tuo 50 ihmistä! Eli pitäkää peukkuja että kaikki menee hyvin ja saan toteuttaa unelmani tallustelemalla "alttarille" (siviilivihkiminen) paljain jaloin rantakalliolla Miesin on todella innoissaan ajatuksesta rennoista häistä. Ainoa mikä häntä vähän arveluttaa on tuo vierasmäärä..

Me ei olla asiasta vielä kauheasti keskusteltu kun vasta eilen kosittiin mutta jos minä saan tahtoni läpi niin meillä on n. 50 hengen häät, eli vain perheet (vanhemmat ja sisarukset puolisoineen) ja rakkaimmat ystävät puolisoineen. Mutta sulho saattaa olla sitä mieltä että tädit yms pitäisi myös kutsua mitä itse en kyllä haluaisi lainkaan.. Joten taistelu alkakoot! Lapsia tulee varmasti muutama imeväisikäinen mutta muuten on kyllä lapsettomat häät.

Oltiin puhuttu sen verran että olin kertonut että odotan että hän kosii minua kun on siihen valmis. Ja että minulle on aivan yksi lysti miten/missä kosii ja onko sormusta siinä tilanteessa, ainoa olennainen asia on se että hän ilmaisee tahtotilansa mennä kanssani naimisiin. Minulle se kosinta oli tavallaan "se ja sama". Minä haluan naimisiin tuon miehen kanssa, kosinta ei aktina ollut mitenkään isona prioriteettinä (vaan se tahtotilan ilmaisu). Ja niimpä sainkin siis tosiaan kosinnan kotona pieruverkkarit päällä ja tukka pystyssä. Mies itki kosiessaan ja minulla kesti vähän kauemmin ymmärtää tilanne niin aloitin itkemään sitten n. vartin päästä mikä kyllä vähän säikäytti miestä Sitten juotiin vähän skumppaa ja käytiin suihkussa. Mies meni nukkumaan ja minä armahdin häntä pelailemalla Haydayta iPadilla etten koko ajan olisi tökkimässä että "hei me ollaan kihloissa" Edit: Olin mä muuten sanonut että haluan että ollaan kahdestaan silloin eikä missään juhlissa tms. ihmisten edessä. Mun mielestä kosinta on yksityisasia.

Vähän vanha ketju mutta luin tätä tosi mielenkiinnolla niin päätimpäs itsekin vastata Mun sulhoni ei myöskään käytä mitään koruja (noh, sykemittarin kelloa lenkillä) ja siksipä hänelle ei myöskään tule kihlasormusta. Vihkisormuksen hän jostain syystä haluaa mutta ei aio sitä käyttää kuin erikoistilanteissa. Itse ihmettelen että miksi sinne laatikon pohjalle täytyy kallista sormusta ostaa makoilemaan mutta hän saa kyllä itse päättää tämän asian Ei minulla ole mitään ongelmaa käyttää yksin sormusta. Sormuksella on minulle henkilökohtaisesti symbolinen arvo ja haluan olla tunnistettavissa kihlatuksi ja tulevaisuudessa rouvaksi, mutta en vaadi tätä samaa mieheltä, jokaiselle meistä eri asiat ovat tärkeitä. Enkä epäile mieheni sitoutumisen astetta kyllä pätkääkään sormuksesta tai sen puutteesta huolimatta. Ja ei se sormus pettämästä estä, kyllä minä olen menossa tuon miehen kanssa naimisiin kun tiedän häneen voivani luottaa, oli sormus sormessa tai ei!

Mies oli jostain syystä päättänyt että kosii 1.12. Eli tuli minulle yllätyksenä. Tosin se on meidän "kuukausipäivä" mutta en usko tämän vaikuttaneen valintaan kun en usko miehen muistavan että ensitreffit oli 1. päivä Sormuskaupoille päästään toivottavasti huomenna mutta päästiin koska tahansa niin kyllä tuo eilinen on se meidän kihlauspäivä kun mies kerran kosi. Mulle tämä on jostain syystä tosi itsestäänselvää (en siis halua ketään loukata vaan omasta kantista katson) että kihloihin mennään kun jompi kumpi kosii tai päätetään että mennään naimisiin. Mulle on jotenkin vieras ajatus että kihloihin menemisestä voidaan sopia etukäteen. Tai siis silloin kun siitä sovitaan niin eikö siinä tavallaan jo sitten kihlauduttu kun sovittiin että mennään naimisiin (ja siksi myös kihloihin). Sori sekava selitys

Häiden aikaan minä olen 32 ja mies 31. Nyt asutaan minun omistamassa asunnossa ja miehen asunto on vuokralla. Varmaan häiden aikaan/jälkeen aletaan etsiä yhteistä isompaa kotia meille. Molemmilla vakityöt ja lasta aletaan varmaan yrittämään heti häiden jälkeen. Yhdessä ollaan nyt oltu 9 kuukautta (eilen siis kosinta) ja häiden aikaan sitten n. 1 vuosi 3kk - 1,5 vuotta (riippuen mihin saadaan häät järjestettyä). Nopeata toimintaa ehkä jonkun mielestä mutta ei meille, kaikki on mennyt meille tosi luonnollisella aikataululla. En voisi olla onnellisempi

Mua kosittiin myös ilman sormusta. Mies oli kyllä joskus kysynyt että jos hän ehkä mahdollisesti joskus kosii niin onko ok jos ei ole sormusta. Minulle se oli ihan se ja sama, kosinta ei ollut mulle aktina mitenkään tärkeä, siis että miten se hoidetaan vaan se että mies sanoo rakastavansa minua ja haluavansa kanssani naimisiin. Avioliiton minä haluan, oheisrekvisiitat voidaan ihan hyvin sopia yhdessä.. Huomenna toivottavasti keritään sormuskaupoille. Nyt on sormessa äidiltä saatu perintösormus kun oli pakko laittaa jotain että uskon etten nähnyt vaan unta!

Tavallaan yllätys, tavallaan ei. Minä olen ollut jo monta kuukautta varma että tämä on se mies kenen kanssa menen naimisiin. Ja mies kyllä tiesi että kosintaa odotan ja oltiin kyllä puhuttu että ensi kesänä mentäisiin naimisiin. Eli kosinta meillä oli lähinnä sitä varten että se oli sovittu merkiksi siitä, että mies on valmis tähän kaikkeen (kun minun halukkuudestani ei ollut epäselvyyttä). Yllätyksenä tuli kyllä ajankohta vaikkakin osasin odottaa että kyllä se sieltä on varmaan vielä ennen joulua tulossa

Uusi morsian ilmoittautuu, eli eilen mies kosi Ihan meille sopivalla tavalla, oltiin sohvalla lötjymässä ja telkkaria kattomassa kun tuli mainoskatko ja mä ilmotin meneväni suihkuun että pääsen ajoissa nukkumaan. Siitä se nappas mut kiinni kun olin kömpimässä hänen yli pois sohvalta ja siinä sitten kosi. Ei ollut polvistumisia tms vaan siinä sylikkäin maattiin kun hän sanoi rakastavansa mua ja haluavansa mun kanssa naimisiin. Tai itse asiassa sanamuoto oli "sillee niinku naimisiin" Voi sitä söpöliiniä! Minä olin tukka pystyssä ja one peace lököpuku päällä Vartin päästä sanoin että mun täytyy laittaa mun parhaalle ystävälle viesti ja kun avasin puhelintani niin isä sattui soittamaan niin pääsin kertomaan hänelle. Sitten vasta oikeastaan tajusin mitä oli tapahtunut kun sen sanoi ääneen ja piti lopettaa puhelu kun aloin itkemään. Loppuillan näytin kuulemma vähän pelottavalta kun vaan istuin ja hymyilin ja itkin ja tuijotin miestä Ja en muuten päässy ajoissa nukkumaan Mies oli meinannut kosia jo aikasemmin päivällä mutta oli kuulemma hermostuttanut niin paljon ettei ollut saanut sanotuksi. Ja kun oli päättänyt ko. päivänä kosia niin pakkohan sen sitten oli vielä illalla