Me olimme menossa kahden kesken Thaimaassa naimisiin salaa muilta. Virallinen vihkiminen Thaimaassa tuntui kuitenkin niin byrokraattiselta ja olisi täytynyt käydä vielä henkilökohtaisesti Bangkokissa matkan aikana, joten unohdimme virallisen vihkimisen ulkomailla. Päätimme mennä virallisesti naimisiin täällä Suomessa ja lähteä heti seuraavana päivänä häämatkalle Krabille, jossa viettäisimme epävirallisen hääseremonian paratiisirannalla. Haaveena oli, että saisimme kauniita valokuvia hääpuvuissa rannalla. Olemme menneet aikoinaan Thaimaassa kihloihin ja halusimme myös häätapahtuman Thaimaan maisemiin. Saimme sovittua hääjärjestelijän kanssa vihkimisestä ja valokuvauksesta paratiisirannalla. Ihanaa, en malta odottaa. Ja nyt kun päätimme mennä vihille Suomessa, ajattelimme, että olisi kohteliasta pyytää vanhemmat ja sisarukset vihkitilaisuuteen. Menemme naimisiin 14.2. Olemme kertoneet naimisiinmenosta vain osalle vanhemmista tällä hetkellä. Sisaruksille kerromme vasta hääviikolla. Vihkipäivä on perjantai, joten olemme varautuneet, että kaikki eivät välttämättä pääse tulemaan. Kakkukahvit juomme morsiammen vanhempien kotona. Hääjärjestelyt olemme tehneet salassa ja vannottaneet muita toimijoita pitämään häämme salaisuutena (kampaaja, valokuvaaja, floristi...) Asumme siis pienellä paikkakunnalla, joten se on ollut haastavaa. Emme halunneet vihkimistä maistaarissa taikka suuressa kirkossa, joten valitsimme idyllisen ja intiimin seurakuntatalon. Halusin olla perinteinen morsian, joten minulla on kaunis valkoinen hääpuku hääkampauksineen ja meikkeineen. Otamme myös hääkuvat Suomessa, koska ei koskaan tiedä millaiset kuvat saamme Thaimaan rannalla otettua, vaikka pitäisi olla ammattikuvaaja kyseessä. Otan hääpukuni myös matkalle mukaan. Muille sukulaisille, kavereille ja työkollegoille kerromme vihkimisestä vasta, kun olemme jo häämatkalla eli heille koko juttu tulee yllätyksenä, kuten myös häämatkammekin. Pomoille täytyi kuitenkin kertoa, että saimme kahden viikon lomat sovittua.