franny

Vuonna 1999 oltiin teinejä samassa kaupunginosassa. Seurustelin nykyisen miehen kaverin kanssa, ja ajattelin aina, että sulho on ainoa fiksu tyyppi koko porukasta. Kun jätin teiniporukat lukioon mennessä, oli nykyinen sulho ainoa johon viitsin itää IRC-galleriassa mitään yhteyksiä, ja ainoa, jonka viitsin hyväksyä Facebook kaveriksi. Kun 2011 alkuvuonna erosin eksästäni, alkoi meillä sulhon kanssa Face-flirttailu jotka johti treffeihin ja nyt tähän

Mä ajattelin että sukkanauha voisi olla se ainoa asia, jonka teen itse. Tosin ajattelin ihan hyödyntää yhtä valmista mustaa ja vaihtaa siihen vain sinisen rusetin ja jotain päheämpää kuin kukka koristeeksi.

Meillä mies on nähnyt pari kuvaa, jotka on facebookissakin. Kumpikaan niistä ei tosin ole oma. Mies ei halua nähdä, koska "se kuuluu nähdä vasta vihkimisen hetkellä".

Mä en ole käynyt sovittelemassa kuin yhdessä liikkeessä. Pukuja olen sovitellut lähinnä huvikseen yhden sillon ja tällön, ainoastaan paria kolmea ihan silleen tosissaan, että voisi olla vaihtoehto. Rajoittavana tekijänä mulla aina ollut se, että puku pitää olla mahdollista tilata mustana. Valkoinen ei vaan ole millään lailla mun juttu. Yhteensä arvioisin että olen sovittanut noin 20 pukua.

Meidän häissä tiukalle Ei-listalle päätyvär seuraavat asiat: -hääleikit -hääkakun leikkauspolkaisujuttu -kermakakku -kaikenlaiset runot -pöytäkukat -kaikenlainen ylimääräinen hörselö -karkkibuffet -photobooth -hääkarkit tai vieraslahjat -kirkko -lapset Meillä on toki niin pienet häät, että moni noista jutuista olisi ihan turhia muutenkin.

Pionin nuppu: No vähän sama meillä, nurisi että onko niitä vielä pakko suunnitella, mutta sitten eilen yllätin sen katselemasta hääautoja ja löysipä se meille yhden uuden juhlapaikkavaihtoehdonkin.

Minä olen häiden aikaan 32 ja mies 33.

Täällä yksi 2016 morsian! Häät on syyskuussa, päivää ei olla sen tarkemmin vielä mietitty. Sovittiin että katsotaan keväämmällä ja varataan sitten joku meille sopiva paikka. Helsingissä häät todennäköisesti pidetään, vaikkakin Porvoo saattaa olla vaihtoehto. Häistä tulee pienehköt, todennäköisesti ihan maksimissaan 40 henkilöä, eikä lapsia mukaan ollenkaan. Sen tarkempaa ei olla miehen kanssa puhuttu vielä. Omia juttuja pystyn kuitenkin edistämään ihan hyvin. Hoidettuna on nyt puku (olemassa), sormus (suunnitteilla), meikki-kampaus (kaaso tekee) ja valokuvaaja (tuttu lupautui ainakin alustavasti). Hyvällä mallilla siis Ja siis aika hyvä kuva on myös niistä meille sovletuvista juhlapaikoista, mutta katsotaan josko jotain vielä löytyisi.

Kotona, ensimmäistä lomailtaa viettäessä. Oltiin saunottu ja katsottu telkkaria makoiltiin juuri sängyllä. En halunnut mitään suurieleistä tai vastaavaa, vaan perus arjen romantiikkaa, ja sitä juuri sain. Sormus oli ostettu, mutta liian iso, kuten arvata saattoi. Mieluummin otin sen vaihtoehdon, että sormus on kosittaessa mukana, ja joudun viemään sen pienennettäväksi, kuin sen, että se joudutaan tilaamaan liikkeeseen. Nyt sain pitää sitä illan ja aamupäivän. Ja toivottavasti saan sen kutistettuna pian takaisin <3

Mä saatan vetää nyt pohjat tähän! Meillä on häät syyskuussa 2016 ja olen ostanut puvun vuoden 2011 puolella. Sain sen kuitenkin vasta 2012 itselleni Eli ainakin 4 vuotta ennen häitä

Onkohan kenelläkään tuoretta kokemusta paikasta? Tarkoituksena pitää 30-40 hengen häät syys/talviaikaan.

Mulla on mustia timantteja ja pikkuisia kirkkaita timantteja rivissä. Olin ihastunut tähän aiemmin ja mies valitsi tämän sormusostoksilla. Hyvin valittu

Oltiin puhuttu aiheesta jo seurustelun alusta. Mies ilmoitti kuitenkin haluavansa kosia, ja vasta valmistumisen jälkeen. Mies valmistui 19.12 vuosi sitten, ja eilen kihlauduimme. Tässä välissä on mennyt melko vastoinkäymisiä täynnä ollut vuosi, mutta tähän on ihana päättää tämä kalenterivuosi ja aloittaa uusi. Olin odotellut että mies kosisi vasta vuoden vaihteen jälkeen, eli siinä mielessä kyllä yllätyin.

Mies osti kihlan, minä maksan miehen kihlan ja vihkisormukset on vielä miettimättä. Omani tulee olemaan tonnin luokkaa, miehelle ei todennäköisesti tule. Ehkä menee hääbudjettiin, katsotaan kun sinne asti päästään.

Mä olin joku vuosi sitten häissä, joissa morsiamella oli pitkä valkoinen kapea puku (White 1 Tango). Kimpunheiton lähestyessä kaikki naiset kerääntyi luonnollisesti nappaamaan kimpun, ja kun kimppu lennähti siitä morsiamen veljen tyttöystävän syliin, huomasivat kaikki että tämä oli vaihtanut ylleen lyhyen valkoisen mekon. Siinä olisi voinut mennä naimisiin sitten saman tien. Mitään palkokasveja ei kukaan vetänyt, mutta myöhemmin morsiamen kanssa jutellessa tuli morsian pyöräytelleeksi silmiään. Oli se tilanne vähän hämmentävä. Ajoitus osui niin "oikeaan".

Mulle tulee sitten joskus musta puku. Mun lähipiirissä kaikki tietää, ettei valkoinen ole oikea värivalinta häävieraalle ainakaan kokovalkoisena. Mun tapauksessa mä en aio kieltää mustaa, eikä välttämättä haittaa vaikka puku olisikin pitkä. Kyllä mun puvulla on kokoa niin paljon, ettei ihan mikä tahansa maximekko ylitä sitä näyttävyydessään. Mä uskon kyllä että suurin osa vieraista välttää mustaa, koska tietää mun pukeutuvan mustaan. Enkä kyllä usko että kukaan ilmestyisi valkoisissakaan, kun meidän häät on pakko viettää talvella.

No ei ihan nilkoilla, muttei niin alhaalla että se osuu kävellessä. Jos se nyt on nilkan korkeudella, niin pitää katsoa ettei se sitten näy puvun alta läpi. Miten leveä se vanne on? Mulla ei ole koskaan käytössä vanne osunut jalkoihin, ja ne on ollut pienimmillään ympärykseltään sen 190cm.

Taikavompatti: Kurkkaa sinne helmojen alle ja jos siellä on sellaisia lyhyitä kerroksia niin hyvä! Pipsa muistuttaa vähän meidän kisua <3 Natte, kuulostaa oudolta että se osuu sua koko ajan. Onko vanne liian pitkä? Vanne tekee alla sen, että se pitää kaikki ne kangaskerrokset pois sun jaloista. Eli kohottavat kerrokset, jotka kyllä pitää puvun ulkopuolen hyvän näköisenä, saattavat sotkeutua jalkoihin.

Riippuu puvusta, onko siellä vuorissa kiinni tylliä. Jos on, niin 1-vanteinen riittää hyvin, ympärysmittaa saisi olla max 190cm. Jos siellä ei ole tylliä, niin sitten kannattaa alushameeseen kiinnittää vähän, jos tuntuu että vanne kuultaa liikaa läpi. //Off-topic, Ihana kisu <3

Kumman valitsit???

Suurin osa materiaaleista on keinokuituja. Silkki on kallista, ja näkyy hinnassa niin, että puhutaan reilusti toisesta tuhannesta ja enemmästäkin. Satiinit on yleensä aika peruslaatuisia, niitä on tosi ohuita ja kiiltäviä ja halpoja ja rumia, mutta myös paksuja ja hyvän tuntuisia. Paksujen satiinien erot on tosi pieniä oli puku peräisin mistä tahansa, mutta esimerkiksi sifonkipukujen alla oleva satiini on halvalla tuotetuissa puvuissa yleensä sitä megakiiltävää ja ohutta satiinia, joka on erittäin edullista (ja suoraan sanottuna kamalaa). Perussifongeissa ei ole juurikaan eroja, oli puku peräisin mistä tahansa. Kiinapuvuissa harvemmin on henkäyksen kevyitä, ohuimpia ja hienoimpia sifonkeja, vaan ne on yleensä aina siitä tavallisesta, raskaasta perussifongista tehtyjä. Yleensä laadukkaammat sifonkipuvut on nimenomaan sitä kevyintä ja ohuinta mahdollista laatua. Tyllit on kiinapuvuissa yleensä sellaista eurokankaan huntutyllin tuntuista. Ei siis kevyttä ja pehmeää, eikä sitä erityisen kovaakaan, vaan hyvin ryhdissä pysyvää, mutta ei "utuista" ja pehmeää. mitä taas kapeimmissa ja laskeutuvissa tyllipuvuissa on. Suurimmat erot löytyy kuitenkin pitseistä. Mä olen nähnyt työssäni paljon kiinalaisia pitsipukuja ja niitä kiinassa valmistettuja merkkipukuja, ja voin sanoa, että erot niiden välillä on kuin yö ja päivä. Rehellisesti sanottuna kiinan pitsit on lähes poikkeuksetta rumia, kovia ja karheita. Tähän mennessä olen usean vuoden aikana nähnyt ainoastaan yhden kiinalaisen pitsipuvun joka olisi ollut millään lailla kaunis. Makuasioitahan nämä tosin on. Materiaaleissa on siis eroja laadukkaimpien merkkipukujen ja kiinapukujen välillä. Sitten taas: pukuliikkeissä on myynnissä myös niitä ei-niin-laadukkaita merkkejä, joista osa on edullisempia, ja osassa ei laatu vastaa hintaa. Suurin osa kuitenkin on paljon laadukkaampia, suunnitellumpia, huolitellumpia ja kestävämpiä kuin kiinalaiset kopiosiskonsa.

Olen nähnyt erään puvun alla tuollaisen alushameen. KUn sen kanssa käveli suoraan, kaikki oli ihan jees, mutta kun morsian kääntyi, ei siitä oikein tahtonut tulla mitään ja vannehame vääntyi niin, että lopulta kääntyi väärinpäin laahuksen kanssa. Lisäksi sitä ei tosiaan saa nostettua mitenkään, niinkuin Sussukin jo sanoi. Tämä morsian päätyi ihan tavalliseen alushameeseen, jolla laahus näytti ihan yhtä hyvältä.

Sanoisin että käy testaamassa alle kevyellä tyllikerroksella pehmennettyä yksivanteista alushametta. Ei haittaa, vaikka olisi alushame merenneitomallinenkin, koska se vanne on joka tapauksessa siellä ihan alhaalla, merenneitomallisissa vaan yleensä on tylli, ja tavan yksivanteisissa ei. Jos puvussa on yhtään tylliä itsessään, niin yksivanteinenkin voi sopia, jos ei, vanne paistaa kankaan läpi ilman tylliä. Kaupoissa yleensä pukujen alla pidetään tavan yksivanteista, eli jos tuo myyjän kuva on sovituksessa otettu, siellä on todennäköisesti sellainen. Lähtökohtaisesti alushameissa mitä ylempänä tavara on, sitä muhkeampi lopputulos. Jos haluaa laskeutuvan, mutta helposti liikuttavan puvun, niin kohokkeet suhteellisen alas. Vanne on lähestulkoon aina helpompi kuin pelkkä tylli, etenkin jos tylliä on paljon. Nämä ovat toki makuasioita, mutta vanteen idea on pitää kankaat pois jalkojen välistä, kun taas tylli saattaa mennä sinne itse. Vanne voi liian kevyen puvun alta näkyä läpi, mutta toisaalta niin voi liika tyllikin, etenkin jos se on kovaa. Kokeilemalla löytyy paras, ja etenkin kun sinun pukusi näyttää itsessään melko kevyeltä. Sovittamassasi alushameessa kohokkeet alkaa liian ylhäältä, eli siksi sillä ei saanut toivomaasi efektiä aikaan. Kohokkeet olisi hyvä alkaa aikaisintaan polven kohdalta. PS. En suosittele netistä niitä halpoja, koska niissä yleensä materiaalit on kovia. Jersey-vyötäröiset on päällä mukavimpia.

Kyllä se irtolaahuksen teko on mahdollista mihin tahansa pukuun kun käyttää mielikuvitusta. Itse lähtisin tekemään uuden laahuksen niin, että joko tekisin sen ihan kellotettuna, tai niin, että ylhäällä kangas on laskostettu kiinnityskohtaan. Kiinnitys voisi olla joko irroitettavalla vyöllä, tai sitten neppareilla, mininapeille tms niin, että se tulee suunnilleen vyötärön kohdalle kiinni taakse. Kiinnityskohdan voisi koristella pitsillä tai jollain koristeella. Jos alkuperäinen käyttäjä on sinua noin paljon pidempi, jää taakse sellainen kätevä minilaahus, jos lyhennytät pukua vain edestä. Minilaahus on siitä ihana, että sillä pystyy yleensä liikkumaan ilman että tarvitsee nostella. Mitä irtolaahuksen hintaan tulee, niin siihen vaikuttaa luonnollisesti se miten se toteutetaan. Kellotettuna se laskeutuu kauniisti, mutta vie enemmän kangasta kuin laskostettuna tehty. Työtä ei siinä ole erityisen paljon, niin äkkiä arvelisin että se voisi ollu materiaaleineen jossain 100-300€ välimaastossa riippuen tekijästä ja kankaista. Ompelijoita on montaa hintatasoa, toiset on kalliimpia, toiset edullisempia, mutta tosiaan edullisimmilaan puvun saa varmaan teetettyä niin, että kokonaishinta pyörii siinä tuhannen euron tienoilla. Sanoisin kuitenkin, että tämä sinun unelmapukusi, joka sisältää paljon käsinompelua, tulee kyllä maksamaan enemmän. Ihan nopeaa ei tuo pitsikoristeiden ompelu nimittäin ole. Varautuisin sen teettämisessä sellaiseen 1500€, niin ei ainakaan tule ikäviä yllätyksiä niin paljon. Mutta monesti jos miettii pitsipukuja, niin ne saattavat hyvinkin tulla kokonaisuudessaan edullisemmaksi kuin valmiit puvut, etenkin jos puhutaan jostain huippumerkin (kuten Pronoviaksen) puvuista. Tähän vaikuttaa tietytsi se, että kun puku tehdään suoraan kantajansa mitoille ja pituudelle, niin korjauksista ei tule enää lisäkuluja.

Hieno juttu että sait mielenrauhan!