superlightbeer

TJ 51 päivää. Hurjasti vielä tekemättä kaikkea, mutta tunnetusti ollaan viimetipan ihmisiä. Välimatkalla (400 km) lienee tosin myös osuutta tähän, yllättävän hankalaa järjestää juhlia eri paikkakunnalle missä asuu. Kutsutuista on ilmoittautunut vasta alle puolet, vastausta pyysimme 2.12. mennessä. Joutuukohan vielä soitella perään sitten joulukuussa..

Myös vanhempamme ottavat vastaan ilmoittautumisia, joten heidän nimensä tulee mukaan myös

Oon nyt tuskaillut eri vaihtoehtojen kanssa, ja oon jo ihan sokea omalle tekstille. Haluttaisiin, että jotenkin tulee kutsussa ilmi meidän vanhemmat, mutta kuitenkin me oltaisiin virallisina kutsujina. Näyttääkö järkevältä? Yhdessä vanhempiemme kanssa kutsumme teidät todistamaan, kun sanomme TAHDON 2.1.2016 klo 15 ******n kirkossa Juhlat jatkuvat *****n kartanossa hyvän ruoan, juoman ja rennon yhdessäolon merkeissä. Morsian Sulhanen sukunimi & sukunimi Tervetuloa! vp 2.12.2015

Me ollaan pidetty nyt pientä taukoa suunnittelusta, kunnes nyt tuli muutama muuttuja matkaan. Sulhanen lähteekin syyskuussa kolmeksi kuukaudeksi Petroskoihin! Halutaan saada kaikki loput asiat valmiiksi ennen sitä, eli kutsut, valokuvaaja, palaveri pitopalvelun kanssa, sulhasen vaatetus, jne.. Alkuperäinen suunnitelma oli (koska sulho ei kuulu kirkkoon), että avioliiton siunaus + hääjuhla 2.1. ja käymme paria päivää ennen maistraatissa suorittamassa vihkimisen. Avioliiton siunaus ja itse hääjuhla on edelleen 2.1.2016, mutta eilen sähköisesti allekirjoitimme avioliiton esteiden tutkintapyynnön ja tässä lähiaikoina käydään salaa maistraatissa. Idea lähti siitä, että juteltiin ohimennen ruokapöydässä hääjärjestelyistä ja harmittelin, kuinka mun passi on vanhentunut ja pitää hommata uusi, jotta pääsen vierailemaan sinne Petroskoihin. Ja sitten puolen vuoden päästä saan taas uusia sen, kun nimi vaihtuu. Lisäksi viisumiasiat, ne on aina niin nihkeitä hoitaa. Myös vuosiviisumin joutuisin hankkimaan uudestaan nimenmuutoksen jälkeen. Heitin lopuksi vitsillä, että pitäiskö vaan käyä nyt jo sielä maistraatissa hoitamassa tämä virallinen puoli alta pois, helpottais kummasti. Yllätyksekseni sulho vastasikin, että käydään vaan, kun joka tapauksessa vihkiminen hoidetaan siellä, niin onko sen nyt niin väliä tapahtuuko se muutamaa päivää vaiko puolta vuotta ennen juhlia. Päätettiin kuitenkin, että sukulaisille ja ystäville ei kerrota vielä, sitten 2.1. vasta juhlitaan. Sukunimeni muuttuu, mutta siitä ei siis toistaiseksi saa tietää kuin viralliset tahot, työ- ja opiskelupaikka sekä pari kaveria naapurista, jotka lupasivat tulla todistamaan. Musta tää on ihanan jännittävää.

Kävipä viime viikonloppuna niin, että hääpuku on nyt hankittu! Tai siis tilattu.. Nimimerkillä "ostan edullisesti jonkun käytetyn, mutta päädyn kuitenkin käymään liikkeessä ja tilaukseen menee Sincerity 3821". Budjetti siis ylittyi aika reippaasti, mutta on se vaan ihana. Sulhanen tuumasi kuultuaan puvun hinnan, että mun on sitten parempi näyttää ihan törkeän hyvältä Mulla on ollut varaaminen ajatuksissa jo jonkin aikaa (häihin n. 9 kk), mutta oon toistaiseksi vasta vertaillut hintoja. En sitten tiedä oonko turhankin rauhallinen tämän asian kanssa, vai pitäiskö olla jo jotain varattuna. Ehkä jos jollekin tietylle kampaajalle/meikkaajalle haluaisi, niin ei varmaan olis huono olla ajoissa?

Me ollaan vihdoin päästy eteenpäin suunnitteluissa, me varattiin juhlapaikka! 2.1.2016 on siis meidän päivä.

Käytiin eilen häämessuilla, ja nyt tuntuu että ollaan vielä enemmän pyörällä päästämme suunnitteluiden suhteen! Niin paljon vaihtoehtoja. Vihkisormus kuitenkin taisi nyt löytyä - sen verran usein oon tässä tämän päivän ja eilisen aikana kuvaa siitä ihastellut... Messutarjouskin on sellainen, että säästettäis aika paljon. Joko muut on ehtinyt sormuskaupoille näin hyvissä ajoin?

Me ei olla edes alkeellisinta raakaversiota vieraslistasta tehty vielä. Mulle riittäis sellaiset pienet/keskikokoiset (40-70 vierasta), mutta sulhon mielestä "kaikki kaverit kutsutaan", jolloin määrä on huomattavasti suurempi.. Voi olla, että mieli muuttuu, kun ymmärtää paljonko se kustantaa.

Täällä myös juhlitaan häitä 2016. Päivää ei olla vielä päätetty, kun ei mitään erityisempiä toiveita ole, että katellaan sitten juhlapaikan mukaan. Ehkä kesä ois kuitenkin se mieluisin aika. Sulhanen toppuuttelee, että ei tässä mikään kiire vielä ole, mutta näyttää siltä, että on täällä muutkin ajoissa liikkeellä. (: Ei asuta pääkaupunkiseudulla, eikä missään isossa kaupungissakaan, joten sinällään juhlapaikan varaamisessa ei ole kiire. Kai. Mutta kyllä keväällä viimestään! Ja tammikuussa häämessuille

Nyt, kun on katsellut jo vihkejä, niin tuntuu hassulta, miten ei silloin kihloja ostettaessa vertailtu hintoja yhtään. Ostettiin kihlat ensimmäisestä liikkeestä missä käytiin, ihan tavalliset, perinteiset sileät keltakultaiset (4 mm muistaakseni leveyttä). Hintaa niille tuli yhteensä reilut 600 euroa. Näköjään edullisemminkin olisi voinut vastaavanlaiset saada jostain toisesta liikkeestä. Vihkisormuksen/sormusten kohdalla tietää sitten vertailla.

Ehdottomasti ei mitään julkisia nolausjuttuja. Mun on vaikea kuvitella, että se ois juuri ainut ja ehdoton osa polttareita, mikä tekisi niistä hauskat polttarit, joten ehdoton ei (itse en ainakaan nauti julkisesti nolatuksi tulemisesta). En tosin osaa kuvitella, että kaaso(t) ehdoin tahdoin mulle tällaista järjestäisikään. Toinen ei menee kalliille budjetille. Joillekin polttareihin osallistuminen voi olla myös rahakysymys, mikäli osallistumismaksu on kovin suuri. Musta tuntuisi pahalta, jos jonkun osallistuminen jäisi siitä kiinni.

Kihloihin mentäessä (2013) olin itse työelämässä, mutta nyt olen palannut takaisin koulunpenkille, joten molemmat opiskellaan. Häiden aikaan ollaan oltu yhdessä viitisen vuotta. Lapsia ei ole, eikä lemmikeitäkään, toivottavasti kuitenkin kumpiakin vielä tulevaisuudessa!

Nykyaikana en pidä ollenkaan ihmeellisenä, että kihlausaika on hyvinkin sen muutaman vuoden, kun käsitykseni mukaan yhä useampi pari maksaa häänsä itse. Parissa vuodessa ehtii säästää ja suunnitella. Toki lyhyellä aikavälillä ja/tai pienelläkin budjetilla saa vähintäänkin yhtä ihanat häät Meillä kihlausajaksi tulee kolme vuotta.

Oon aika herkkä, ja melko varma olen, että niitä onnenkyyneleitä voi välillä tulla useampikin niin alttarilla kuin juhlassakin Luonnollista kuitenkin, enkä halua moisesta ottaa stressiä. Meikkiä pystyy aina korjaamaan, ja sillä nyt ei ainakaan ole mitään väliä mitä muut ajattelee tai on ajattelematta tällaisesta itkupillistä.

Täälläkin kiinnostaisi kuulla kokemuksia kyseisestä paikasta!

Meillä mies maksoi meidän molempien kihlat. Perinteiset sileät keltakultaiset. Vasta jälkeenpäin sain tietää, että tapana on ostaa toinen toiselleen, mutta meni se noinkin. Vihkin olen ajatellut maksaa sitten itse.

Ehdoton yläraja 300 euroa. Käytettynä siis ostan, eikä merkilläkään ole väliä. Ja kuten yllä moni muukin maininnut, niin mieluummin sitä rahaa käyttää vieraisiin tai pysyvämpiin juttuihin, etenkin, kun budjettikaan ei ole suurimmasta päästä. Lisäksi tuntuisi itselle oudolta ostaa uusi, kallis puku, kun muutenkin kierrättää vaatteita ja hyödyntää kirpputoreja. Ja varma olen, että se unelmien puku löytyy näinkin! : )

Luultavasti ei luovuta kukaan. Vaikka onkin kaunis perinne, että isä luovuttaa morsiamen, ja isäkin on minulle erittäin rakas, niin ei jotenkin tunnu omanlaiselta. Todennäköisesti siis yhdessä sulhon kanssa kävellään alttarille, ellei ole isälle niin tärkeä asia se minun luovuttaminen.

Asiasta oltiin joskus ohimennen puhuttu, mutta itse kosinta tuli yllätyksenä. Oltiin hieman aikaisemmin oltu ensimmäisellä yhteisellä ulkomaanmatkalla, ja mulla oli sellainen tunne, että siellä se kosinta tulisi (myös anoppi oli ollut kuulemma varma, että tullaan sormukset nimettömissä sieltä takaisin). No, ei tullut kosintaa reissussa, ja unohdin asian täysin. Kosinta tulikin eräänä ihan tavallisena iltana kotona, täysin yllätyksenä siis.

Naimisiin 2016, minä 21 ja sulhanen 22.