Raitaa

Nostelen jälleen ketjua keltaisen lehdistön netistä poimitulla laatuartikkelilla! Taasen siis mukana on muutama oikein nätti, mutta... http://www.iltalehti.fi/muoti/2015072920104774_mu.shtml Voi Geri Halliwell, mielestäni valintasi oli vähän turhankin vanhahtava eikä edes hyvällä tavalla retro. Puuttuu vaan puhvihihat? Tai sit se on vaan toi kuva, ja miten huntu laskeutuu. Ja Nicky Hiltonin 50 000 (!!!) dollarin puku? Money well spend? Näyttää vähän jäykältä... Jälleen yksi tissiongelmapuku! Mielestäni Kim Searsin puvun yläosa saa kenen tahansa rinnat näyttämään tosi oudoilta. Oon ihmetelly tätä yläosaa myös iltapuvuissa.

Tosta muistamisesta vielä: Kyllä se minustakin on epäkohteliasta, enkä itse tekisi niin, mutta en kyllä (ainakaan toivottavasti) jaksais kovin loukkaantuakaan. Henkilökohtaisella tasolla mua kyllä loukkaa joidenkin ihmisten syyt olla osallistumatta häihin (ehkä pitää avautua tästä aiheesta jonkun toisen ketjun puolella, mutta hemmetti, jos se syy olla osallistumatta kuulostaa jotenkin ihan huonolta, niin ois ehkä parempi sanoa, että sori, en pääse, onnea, kuin että sori, en pääse koska mulla on manikyyri varattuna sille päivälle). Minusta nuo Tipzillan mainitsemat aineettomat lahjat on tosi hyvä idea, ois pitäny itsekin laittaa niitä listoille. Koitin myös itse laittaa lahjalistalle erihintaisia juttuja (oisko ollu hintahaitarilla 10-200e). Mut esim. jos ne meidän lahjalistan edullisimmat lahjat on liian kalliita, tai esim. varattu, niin mieluummin ottaisin vastaan kortin, (luonnon)kukan tai en mitään, kuin ihan vaan jonkun lahjan (myös Oshu mainitsi jonkun pienen lahjan). Ei mitään turhaa materiaa tänne kiitos (ja tiedän, ettet Tipzilla mitään rihkamaa tarkoittanutkaan tuolla, koska sinunkin viestistäsi käy ilmi, että ajatus on tärkein, kunhan vaan pohdiskelin). Välttämättä se lahjan jakaminenkaan ei toimi (eli juurikin oman esimerkin ihmisen kohdalla, koska hän ei todennäköisesti ole tuttu tai yhteydessä kenenkään muun vieraan kanssa, kuin sulhasen).

^ Itsekin ihmettelin ihan samaa asiaa tuossa postauksessa. Ihan viimeinen asia, mitä odottasin on, että jos saa kutsun eikä esim. pääse osallistumaan, pitäis muistaa rahalla tai lahjalla. Siis saahan niin toki tehdä jos on superhyvä ihminen, mutta ihan vaan joku "kiitos kutsusta, en pääse osallistumaan, isot onnittelut" henkinen vastaus pitäis kyl riittää.

Mun piti ihan kaivaa tää ketju esille, kun sain uutta näkökulmaa tähän lahjattomuus asiaan. Varsinkin, kun tää "200e:n arvoinen lahja vähintään" -juttu on ollu nyt pinnalla http://www.feissarimokat.com/2015/07/ei-haappoinen-haakutsu/ja http://www.feissarimokat.com/2015/07/haahullu-vastaa-kritiikkiin/ Sulholla on velipuoli (isävainaan vaimon lapsi) jonka kanssa ovat ainakin nuorempina olleet kuin veljekset. Tämä ihminen jätti vastaamatta kutsuun. Kun sulhanen sitten tiedusteli asiaa suoraan, vastaus oli, että tietää vasta kuun vaihteessa, kun tulee rahaa, onko varaa tulla (eli työttömyyttä ainakin taustalla). Kuten jossain keskustelussa aikaisemmin mainitsin, häihin osallistuminen tulee aikas kalliiks ihan vieraillekin. Sanoin sulhaselle, että vastaa nyt sille, että ostaa halvat Onnibussin liput (häät n. 350km kilsaa em. henkilön kotipaikasta), että matkoja ei nyt lähetä sentään maksamaan mutta meidän kämpässä saa kyllä yöpyä häiden aikaan (ollaan itse hääyö hotellissa), ja että kun kutsussa lukee lahjojen kohdalla, että tärkeintä, että tulee paikalle, niin se todella tarkoittaa sitä. Jos on varaa järjestää häät, niin A ) siinä ei ole kyseessä mikään vastikkeellinen asia, että pitää päästä omilleen tai varsinkaan voitolle B ) mä en ainakaan todellakaan tarvitse sitä lahjaa niin paljon, että esim. työttömän pitäis käyttää siihen vähiä rahojaan. ... Eli minusta just päinvastoin. Kyllä ihmisten paikallaolo on tärkeempää kuin se materia. (edit muotoiluseikka)

Yhyy, näkyspä meilläkin Frii... Sieltä tuntuu tulevan hääpukuohjelmaa melkein päivät läpeensä (tiedän, ei ihan niin paljoo, mut silti korpeaa).

Ei ole törkeää enkä ikinä arvostelisi mitään hääparin ratkaisua törkeäksi, mutta itse lähtisin hakemaan jotain juhlavampaa ratkaisua tohon. Henkilökohtaisesti olen sellainen ihminen, että juoman ja ruuan makuun vaikuttaa aivan olennaisesti astia, mistä se tarjotaan, (enkä muuten ole ainoa, kaksi muutakin perheenjäsentäni jakaa tämän näkemyksen), joten mun kohdalla alkujuoma varmaan kärsisi aivan perusmuovimukista (tätä mallia tuskin edes tarkoitettiin http://www.ekylmala.fi/media/catalog/product/cache/1/image/500x500/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/6/2/624210_1.jpgja tämäkin on aika karu http://www.resta24.fi/tuotekuvat/900x600/Kunststoffbecher_1.jpg ). Mut mites joku tällänen? http://www.pamark.fi/data/th/c_1149146.jpg_3e8_3e8.jpgKyseessä on Dunin viinilasi, näyttää tukevalta, ohutreunaista kovempaa muovia. Vähän arvokkaampi (ainakin hintasa puolesta). Ja varmaan muitakin välimuotoja löytyy.

Mä oon muuten ollu ihan samassa tilanteessa kaasona järjestämässä myös rakkaan ystäväni polttareita! Eli demokratiassa pieni porukka koki tulleensä jyrätyksi ja loukkaantui sydänjuuriaan myöten. Mulla ei valitettavasti ole mitään erityisen hyvää ratkaisua tilanteeseen: Meillä tämä johti siihen, että porukka jakaantui kahtia, vähemmistö järjesti toiset polttarit, eli morsiammelle oli kahdet polttarit, mikä varmaan olikin loppujen lopuks ihan ok ratkaisu, enkä joutunut sinun kanssasi samaan tilanteeseen, että ois sit polttaripäivänä pitänyt "sietää" tai "luovia" loukkaantuneiden sielujen keskellä. No, ehkä sellanen lohdutuksen sana, että mun tapauksessa itse häissä ton vähemmistöporukan kanssa ei sit ollutkaan erityisen vaivaantunutta tai vihamielistä tunnelmaa. Ihmiset on harvoin kasvokkain niin hankalia kuin netissä (epäilen, että tekin käytätte fb:tä tai jotain muuta nettifoorumia polttareiden suunnitteluun). Luulen, että pystyin vaikuttamaan vaivaantuneisuuden asteeseen häissä sillä, että oon ollu niinku mitään ei ois tapahtunutkaan, hyväntuulinen ja ystävällinen. Eli toivottavasti säkin saat sit omalla ja mahdollisesti muiden hyvällä käytöksellä tasoitettua tilannetta varsinaisena polttaripäivänä... Toimisko siis sopiva naivin ystävällinen asenne ja villaisella painaminen?

Vähän off-topic vastaus off-topic kysymykseen, mutta kun en osaa muihinkaan esittämiisi kysymyksiin vastata... Ei ole mielestäni ollenkaan hölmö idea, Saksanmaalla tietääkseni käytössä ihmisillä vain yksi sormus, joka kannetaan kihlana vasemmassa nimettömässä ja siirretään vihkimisen yhteydessä oikeaan. Heillä ei sitten tietenkään ole enää vasurissa sormusta (ymmärsin, että suunnittelit laittavasi kihlan oikealle ja vihkin vasemmalle?) mutta mikäpä estää kantamasta sormusta molemmissa nimettömissä.

Mäpäs kysyin peräti aikuisia kukkaistyttöjä ja -rouvia! No, tämä on tälläistä nimillä leikittelyä, kun fakta on, että erilaisten avustajiksi nimitysten sijaan voi myös suoraan kysyä apua sellaisiin tehtäviin, joihin apua tarvitsee. Meillä nimittäin heitellään ruusun terälehtiä, ja niitä ei esim. riisin tapaan välttämättä riitä aivan jokaiselle heiteltäväksi. Siispä terälehdet kolmeen koriin, nämä kukkaistyttöjen ja -rouvien haltuun, ja tarjoilevat siitä sitten ympärillä olevilleen heiteltäväksi.

Tosta apassirukouksesta: Sillähän ei ole mitään tekemistä amerikan alkuperäisväestöjen kanssa, vaan se on peräisin Elliott Arnoldin kirjasta, ja tuli tunnetuksi länkkärileffasta "Katkaistu nuoli" (Broken arrow). The Economist-lehden mukaan se on "kaupallisuutta naamioituna perinteeksi". <--- Syy, miksi itse hylkäsin em. tekstin käytön meidän siviilivihkimisestä. Lähde ah niin luotettava wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Indian_Wedding_Blessing

Mä en nuorempana tykännyt omasta sukunimestäni (tosin ehkä iän myötä olen tullut siihen tulokseen, että ihan cool se on). Ajattelin sitten aina, että jos miehen sukunimi on hyvä, otan sen, jos mies taas on esim. Nännimäinen, Sikanen tai Jortikka (anteeksi vaan, jos foorumilla roikkuu tuon nimisiä ihmisiä, mutta en pidä niitä henk. koht. oikein esteettisinä), niin sitten uusi, yhteinen sukunimi (mihin minulla oli omasta mielestäni ihan hyvä ehdotelma). No, tulevan aviomieheni sukunimi ei läpäissyt seulaa (ei mikään edellämainituista nyt kuitenkaan), ja hänkin oli joskus ajatellut vaihtavansa nimeänsä, joten molempia tyydyttävä ratkaisu oli miehen isän sukunimi, joka on sopivan eeppinen.

Elokuussa pidetään. Meille tulee DJ. Siellä saa kuulema juhlia ihan niin pitkään, kuin haluaa (yksi tarjoilija pitää olla mukana koko ajan eli siitä tulee sit se tuntihinta). Ei ole A-oikeuksia mikä vaikutti merkittävänä tekijänä paikan valintaan, eli omat juomat \o/

^ Puku on kopio silloin, kun jollain sivulla myydään esim. edellä mainuttuja "Pnina Tornai"-merkkisiä pukuja hintaan 200$, kun todellinen hinta on 10 000 $, eli kun sivustolla on merkkipuvun kuva ja nimi ja hinta on liian alhainen. Kaikki kiinapuvut eivät ole kopiopukuja, koska netissä on myös myynnissä kiinapukuja, joiden ei väitetäkään olevan merkkipukuja, ja siellä on näkyvissä sen tuotteen kuva, minkä saa. Jälkimmäisessä kategoriassa tässä ketjussa ei kai yleensä ole nähtykään mitään pahaa, vaan tuossa ensimmäisessä esimerkissä, jossa on harhaanjohtamista ja valmistajien kuvien käyttöä. Tässä ketjussahan on esimerkkikuvia ihan onnistuneistakin kiinapuvuista.

Jatkanpa vielä toisen viestin verran aiheesta: Koska tämän miesten esimerkin jälkeen hieman muutin mielipidettäni "kutsuttu polttareihin, mutta ei häihin", niin yksi ajatus heräsi tuosta "en kelvannut häihin, mutta polttarien maksajaksi": Mulle on ainakin joskus tullut ihan häihin vieraana osallistuminen aikas kalliiks, kun on joutunut päivittämään juhlavaategarderoobia uudella mekolla ja asusteila, käymään kampaajalla, maksamaan omat matkat, hotellt ja lahjan (ja siten vielä päälle ne polttarit). Niin voisko ajatella, että pelkkien polttareihin osallistuminen onkin silkkaa säästöä, maksat pelkistä polttareista ja pääset silti osalliseksi hääparin onneen? Tässä amerikkalaista dataa siitä, paljonko siellä häihin osallistuminen maksaa http://www.marketwatch.com/story/weddings-get-too-costly-for-guests-2013-08-05 Okei, suomalaiset ei ehkä käytä yhtä paljon rahaa, ja minun edellä luettelemissa kuluissa voi myös säästää, mutta niin voi polttaritkin järkätä edullisesti.

Itse olen ajatellut, että ois jotenkin noloa, jos ois kutsuttu polttareihin, mutta ei häihin (varsinkin, jos polttareiden järjestäjä eli kaaso/bestman päättää omatoimisesti kutsua tyyppejä esim. harrasteporukasta tai muuten polttarisankarin kaveripiiristä, vaikka näitä ei ole kutsuttu häihin). Siinä joutuis sit selittelemään, että anteeksi ettet ole kutsuttu häihin. Mutta, näköjään kaikille asia ei ole ongelma. Sulhasen polttareita vietettiin viime viikonloppuna, ja yksi polttarivieras oli edellisenä päivänä kutsunut yhden sulhasen ei-niin-läheisen (ja siten ei myös häihin kutsutun) kaverin mukaan kinkereihin. Sitten ne oli baarikierroksella vielä poimineet mukaan kaksi muuta (joista toinen oli sulhaselle tuttu ja toisen kanssa olivat keskustelleet, että "kyllä me varmaan ollaan jossain nähty". Alkuperäinen osallistujamäärä oli siten paisunut seisämstä yhdeksään polttarijatkoilla. Ensimmäisenä mukaan kutsuttu täytevieras oli sit sunnuntaiaamuna sanonu, että "mun ei pitäny aluks osallstua ollenkaan ja nyt mä oon täällä jo toista päivää". Tilanne ei ollu mitenkään vaivaannuttava, ei tarvinnu selitellä, miks ei oo kutsuttu häihin, ja sulhanenkin oli vaan että "the more, the merrier".

^Komppailen vahvasti Tipzillan ajatuksia tossa. Oon selaillu tätä ketjua läpi, ja tietty on ymmärrettävää, jos ei oikein oo sopivia kavereita, mutta sit on jotain, että "kavereiden kanssa voin viettää aikaa muulloinkin" <--- No joo, niin minäkin, ja silti on ihanaa saada taas koko porukka kasaan. Kyllä mullekin polttarit on ennen kaikkee yhdessäoloa, eikä "kaikkee kivaa/noloa/viinaa/actionia/hemmottelua/saunomista/keskipisteenäoloa MINULLE".

Häihin enää vajaa 2kk aikaa, otsikon vastaisesti niihin ei ole mielestäni liian pitkä aika (tekemistä on niin paljon että vois ottaa vähän lisäaikaakin), mut tänään kävivät hakemassa sulhasen kotoa polttareihinsa (ylläri sulholle) ja mulle tuli sellanen fiilis, että ääh, mun polttareihin on liian pitkä aika, olispa minunkin polttarit jo pian! (Okei, ois kuulunu tää postaus polttaripuolelle mut siellä ei oikein ollu sopivaa ketjua ja jonnekin piti päästä avautumaan).

Ainii, ja "Kultahäät 2065" oli sen verran hyvä, että siitä tuli nimikkococktailin nimi hääjuhliin! Pitäähän sitä tavoitteita olla.

Luin koko ketjun läpi. Eka olin ajatellu ihan vaan meidän monogrammia (edelleen vahva vaihtoehto) mutta myös "Rakkauden avaruusraketti" upposi, koska ollaan molemmat Risto-faneja.

Nyt vasta bongasin kysymyksen... Ne on ihan oikeita vinyylisinglejä kirpparilta, eli kyllä niissä jotain ääntä on, tosin kaikille erilaista ja ihan laidasta laitaan: satuja, klassista musiikkia, kasaripoppia, saksalaista iskelmää... (kansien perusteella, ei kuunneltu niitä läpi etukäteen).

Mun kohdallani alapään sokeroinnista... Ei tosin ns. brassisokeroinnista (turhaa pornotähtimeininkiä, niillä karvoilla on tarkoituksesakin) vaan siistimisestä/muotoilusta, tässä ketjussa mainittiin aiemmin ns. syvä bikininraja niin oisko se sit se. Haluan siistin lopputuloksen valkeiden alusvaatteiden kanssa sekä häämatkalle valkoisten bikinien kanssa. Kainaloiden, säärien ym. kanssa pärjään ihan höylälläkin. Kävin kertaalleen bikininrajasokeroinnissa ennen rantalomamatkaa 1,5-v sitten (ne samat valkeat bikinit...) ja maksoi muistaakseni jtn 26e. Oisko ehkä vartin kestäny itse toimenpide, lopputuloksen kestävyyteen en pysty ottamaan kantaa (sillonen tekijä ei ottanu tarpeeks, joten piti vielä itse siistiä höylällä toimenpiteen jälkeen, joten tästä syystä vaikea kommentoida itse sokerointituloksen kestävyyttä).

^ Kysymykseesi kuivemmasta Fresitan vaihtoehdosta en osaa vastata, mutta ajattelin kommentoida tuota lehtikuohua. Se on minustakin ehkä paras alkoholiton vaihtoehto alkumaljalle, ja kun pitopalvelun tapaamissa kauhistelin juurikin tuota hinta-asiaa ääneen, tarjoutuivat tekemään meille vähän vastaavaa itse http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/365224/Marskin%20Juoma/ Odotan innolla!

En lukenut koko ketjua, mutta muutamissa oli pohdiskeltu, kannattaako sittenkään juomienhaku Virosta. Itse pohdin vastausta viinanhakureissua edeltävästi (ja koitin googlaillakin) vastausta seuraavaan kysymykseen: Kannattaako viinanhaku Virosta, jos reissuun lähdetään maakunnasta, ja vielä pikkuautolla? Etelä-Suomessa asuvillehan tämä on ihan no-brainer, mutta entä keskeisemmässä Suomessa asuville? Ja suhteita myöskään pakettiautoon ei ollut, joten tässä oli pikkuauton kantavuusrajat yms. vastassa. Tänään aamuyöstä kotiuduimme viinanhakureissulta, sulhanen on tänään ystävällisesti syöttänyt numerot exceliin, and the results are in! Kulut: Bensaa tankillinen (n. 90e) , matkat 2hlö ja se pikkuauto(75e), ruokaa kahdelle ~50e (tiedän, tässä ois voinu pihistellä, mut kun kaupan päälle saa kesälomareissun, niin ei välttämättä huvita). Viinaksiin meni ~830e, vastaavan lastin hinta Alkossa 1550e. Säästöä matkakulujenkin kanssa siis n. 500e. Eli reissu kannatti! Kaupanpäälle kiva kesälomareissu. Itse asiassa pikkuaton kantokyky ja vetoisuus olisi sallinut suuremmankin kuorman tuomisen, jolloin säästöä olisi saanut suhteessa enemmänkin, mutta tuon enempää viinaksia emme kokeneet tarvitsevamme.

Heh, piti ihan näiden lukuisten "mainospuheiden" takia googlettaa tuo kyseinen suomi-viro puhe ja aika jäätävää settiä kieltämättä... Pelkästä tekstin lukemisesta tunnen myötähäpeää vieraita ja hääpareja kohtaan, jotka ovat joutuneet em. ohjelmanumeroa häissä todistamaan. Mielestäni jopa rasistinen, miksei samalla imitoitaisi muitakin kansanryhmiä?

^ kantsii varmaan rohkeesti kysäistä tarjous Kuopio Klubilta, tosiaan oma muistikuva oli, että menut oli ihan kohtuuhintaisia, ja ne oli tosi hyviä. Juomat kyl epäilemättä sit nostaa hintaa... Toisin kuin kuvittelin, niin näköjään ottavat pienistä häistä tilavuokraa, tästä voi kurkkia aiheesta (mikäli et oo vielä itse löytänyt samaa linkkia) http://klubi.ravintolamestarit.net/fi/etusivu/klubi.ravintolamestarit.net/fi/juhlat/ Mä voin kyllä suositella jo näin ennen häitä Pilottia lämpimästi (tuun sit huutelemaan häiden jälkeen, jos mieli muuttuu), mut tiedän, että lasinen ja teräksinen toimistorakennus ei sovi ihan jokaiselle.