Kipinkapin

Metsämiehen tulikoe: Lelukoira mukaan, puusta vuoltu pyssy, saaliseläiminä olut/viinapulloja, makkaraa, sinappia. Ja ihan oikeasti maastossa. Kartta ja kompassi kourassa. Rasteina mm. tuo muonan metsästäminen koko poppoolle, nuotion sytytys, makkaran paisto. Ja kalastusta ei tietenkään pidä unohtaa: olutpullo on kuulemma kova vastus, kun sitä yrittää kesyttää virvelillä ja lipalla ;D Laavulla yöpyminen, löylynheittokisat ja muuta äijäilyä 8-)

Pitää kuitenkin muistaa, että moniin polttareihin on pyydetty mukaan henkilöitä, joille morsian ei ole paras ystävä, tai joilla ei ole käytännössä mahdollisuutta laittaa satasta yhteen päivään. Meidän kaveriporukassa on vietetty useampia polttareita, ja budjetit ovat liikkuneet 40-70 euron tietämissä per henki (sisältäen polttarikansion). Minusta se on ollut kohtuullinen summa. Meillä myös ajatellaan niin, että kun polttareihin on kulutettu tuollainen summa, häälahjaksi voi antaa jotain vaatimattomampaa tai sitten on ollut yhteislahja (jolloin kustannukset ovat olleet kohtuulliset per nenä). Mun mielestä polttarikustannuksia kannattaa arvioida sillä, miten paljon pääsee itse osalliseksi äksönistä. Jos mun pitäis pistää esim 70 e päivään, jossa katselen sivusta koko ajan kun morsiamelle tehdään juttuja, niin se on kyllä ehdottomasti liikaa. Toisaalta, jos pääsis vaikka risteilylle ja itsekin vaikka hemmoteltavaksi, joku 100 e olis kohtuullista.

Meillä sulhanen kaivoi hameeni alta kaameat villakalsarit, joita oli joutunut pitämään polttareissaan. Jotkin "ukkomiehen pässinpökkimät" ne olivat... Minä en tiennyt asiasta mitään etukäteen. Idea oli loistava, koska polttariporukka tietenkin tunnisti pöksyt, ja siitähän riemu nousi!

Mulle itelleni ei tullut häitten jälkeistä masennusta, mutta äidilleni tuli. Ilmeisesti kyse oli siitä, että hääjuhlat ja hänen odotuksensa eivät kohdanneet. Minun ja mieheni kannalta hääjuhlat menivät just niin kuin pitikin, joten me ollaan tyytyväisiä.

Wagnerin Morsiuskuorolla sisään , Elgarin Pomp and Circumstancella ulos ja valssina on Muistojen bulevardi.

Sulhanen ei osannut vielä pari viikkoa sitten valssata lainkaan, mutta nyt muutaman illan kotiharjoittelun jälkeen menee ihan mukavasti. Valssin askeleet oli helppo oppia, viemisessä on ollutkin sitten hiukan enemmän työtä. Pikku hiljaa kuitenkin huomaa, miten sulhasen otteet ovat muuttuneet varmemmiksi. Ja harjoittelu yhdessä on ollut kivaa Meille on ihan sama mennäänkö oikealla vai omalla tyylillä, pääasia että on hauskaa!

Meillä on nyt pari viikkoa aikaa häihin ja miestä tähän mennessä : kiinnostaneet asiat ovat olleet: -ketä kutsutaan -budjetti kokonaisuudessaan -ruoka ja juomapuoli (mitä, millä hinnalla, eihän tehdä itse) -musiikkilaitteet -kylttien tekeminen (tähän ilmeisesti liittyy miehisiä maalaus&ruuvausjuttuja ;D ) -häävalssi (meillä sulhasen vaatimuksesta valssataan) sekä yksi erittäin tärkeä asia, eli että morsian ei stressaannu! Yksityiskohdat eivät kuulemma kiinnosta yhtään, enkä ole edes viitsinyt pakottaa häntä suunnittelemaan niitä yhdessä. Minua olisi vain alkanut stressata se, että esim. pöytien somistus ei kiinnosta häntä. Päätöksetkin tulee tehtyä tehokkaammin, kun ei tartte kaikesta neuvotella 8-)

Itse olen jo kolme viikonloppua elänyt "hetkessä" niin, ettei meidän perheen viikonloppumenoja ole voinut suunnitella. Kun on saattanut olla polttarit Nyt on taas yksi viikonloppu edessä, johon ei oo voinut suunnitella mitään. Ja kun on kovin suunnitelmallinen ihminen, niin ei oo ollut kovin kivaa. Onneksi ei tartte stressata itse häistä, kun tämä sekoittaa tarpeeksi mulle tarpeellista elämänrytmiä. Tiedän, että porukka haluaa järkätä ylläripolttarit, joten en ole halunnut pilata heidän iloaan. Kärsinpä sitten omissa nahoissani... Eipähän se koko ajan stressaa Viikot saa järjestellä ihan omien halujen mukaan.

Meillä on tarkoitus joko jakaa lapsille puuhapussit, joissa on kyniä, piirustuspaperia, värityskirja, vanhemmille muksuille joku tehtäväkirja, jne.. TAI laittaa tilan salliessa puuhapöytä juhlatilan nurkkaan jossa olisi näitä samoja juttuja + palapelejä ja kuvakirjoja. Äänisadut ja cd-soitin viihdyttäisivät pieniä kivasti, mutta juhlatilaan ei saa järjestettyä hiljaisempaa soppea, jonne musiikki yms ei kuuluisi. Montaa tuntia ei onneksi meillä tarvitse lapsia viihdyttää, kun on jo pienten nukkumaanmenoaika

Meillä tulee ainoastaan mulle sormus, ja siihen on kaiverrettu meidän sukunimi + päivämäärä. Tuleva yhteinen sukunimemme on niin kaunis, että ei edes mietitty muita kaiverrusvaihtoehtoja.

Jos mun sulkkini menee/laitetaan polttareissaan sellaiseen tilanteeseen, mistä pahoitan mieleni (tai suutun), toivon totisesti etten saa ikinä tietää siitä. En usko, että miehelläni olisi kovin hyvä olo, jos joutuisi kantamaan moista salaisuutta. Siinä olisi rangaistusta ihan tarpeeksi :-/

Georg Malmstenin Auringon lapset Tapio Rautavaaran laulamana. Kuuntelin sen eilen, tuli ihan vedet silmiin. Oli se niin vaikuttava...

Meillä tulee musiikki cd:ltä. Uskon, että siitä vaihtoehdosta saa oikein hyvän, kun ottaa siitä kaiken hyödyn irti. Meillä on tarkoitus vaihtaa musiikin tyylilajia juhlan eri vaiheissa (kuitenkin niin että kokonaisuudessa on joku idea): Kun vieraat tulevat paikalle on yhtä, ruokailun ja kahvittelun aikana toista, sitten tanssiosuus erilaista, "vapaat bileet" saavat oman musansa ja sitten lopuksi vielä jatkojen nuorisomusiikki. Eli musiikillinen juoni tukee juhlien rakennetta. On toiminut hyvin ainakin teemallisissa pikkujouluissa, joissa olen ollut. Enää pitäisikin mietiskellä musiikkikokonaisuudet niin, ettei se olisi mitään sillisalaattia.... Periaatteessa DJ olisi helppo ratkaisu tuo jutun toteuttamiseen, mutta meille on tulossa niin pienet häät, että tuntuisi tyhmältä jos siellä olisi sitten yksi henkilö ihan vain soittamassa levyjä...

Sokeroitua mustaherukkaa täytteeksi ja paaaaaljon kermaa! Ehkä karhunvatukkaa maustamaan. Tällaista kakkua syötiin joku aika sitten, ja se oli niin erilainen ja aivan taivaallinen, että halutaan samanlainen hääkakuksi.

Meillä on häät maaliskuussa ensi vuonna, eli tätä kirjoittaessa vajaan 4 kk:n päästä. Tällä hetkellä kokemuksia suunnittelun puolesta on mm. -Tarjoamamme riista ei ole vuoden pakkasessa lojunutta, mikä tuntuu varmasti maussa. -Ihoni on hyvin todennäköisesti kuiva ja vähän kiukkuinen talvipakkasten takia, joten sen huoltoon pitää kiinnittää erityistä huomiota (jos haluan näyttää hyvältä ). -Ollaan vinkkailtu päivämäärä jo lähes kaikille kutsuttaville, ja kukaan ei ole epäillytkään, että voisi tulla jotain muuta pakollista menoa sille päivälle. -Viime joulun jälkeen ostin ihania kynttilöitä koristelua varten ihan pilkkahintaan, samoin sain sisällä pidettävät kengät kesäalesta pikkurahalla. -"Tarvitsen" vaalean takin ja saappaat ulkona liikkumista varten, joita en olisi kesällä tarvinnut (mutta ei niitten hankkiminen minua mitenkään haittaa ) Sellaista, kirjoittelen lisää kunhan on juhlat juhlittu

Ensi vuonna? Sitten ollaan hääpäiväkaimat Meillä on häät täällä vähän pohjoisempana, ja jos on edellisvuosien tapaan kelejä, niin lunta kyllä piisaa! Onneksi ei ole enää kovia pakkasia siihen aikaan, pitää vielä toivoa, että olisi viime kevään tapaan komeita aurinkokelejä. Meillä on vihkiminen kirkossa valoisan aikaan iltapäivällä. Sieltä sitten juhlapaikalle, jonne päästyämme alkaa aurinko jo laskea. Juhlapaikkana on tunnelmallinen hirsitalo, jonne laitetaan paljon kynttilöitä. Ulos tulee ulkotulia ja ehkä jätkänkynttilöitä rantaan. Kuuma juoma tervetuliaismaljaksi, paljon hyvää ruokaa ja juomaa, vähän ohjelmaa ja lopuksi saunominen rannassa. Musiikkivalinnoilla olisi tarkoitus houkutella vanhan ajan tunnelmaa ja menyy on erähenkinen. Eniten minua jännittää, että ehditäänkö plkkiä ennen häitä ahvenet kalakukkoja varten, kun paras pilkkiaika alkaa juuri maaliskuun loppupuolella.

Olin vähän aikaa sitten hautajaisissa, joissa laulettiin 517 (Herra kädelläsi). Mutta minusta ko. virsi ole mikään hautajaisvirsi, kuten ei myöskään ole 388 (Päivä vain ja hetki kerrallansa). Molemmat ovat kauniita virsiä ja varsin käyttökelpoisia erilaisissa toimituksessa. Molemmat ovat suosikkejani, lisäksi tykkään virsistä 377 (Sun haltuus, rakas Isäni), 135 (Jumala loi), 462 (Soi kunniaksi luojan), 548 (Tule kanssani, Herra Jeesus) ja 499 (Jumalan kämmenellä).

Meillä sormukset odottivat kolme viikkoa jouluaattoa, sillä halusin kihlapäiväksi nimenomaan jouluaaton. Sulholle tämä kävi, kun joulu on mulle niin tärkeä juhla muutenkin

Ulkona vihkiminen olisi kyllä tunnelmallinen, jos keli on hyvä. Mutta jos pakkasta on yli 15 astetta tai tuulee, niin enpä tiedä... Tyyni pimeä ilta ja pikkupakkaset olis kyllä ihana. Voisitte tarjota jo ennen vihkimistä jokaisen vieraan käteen kuumat glögimukit, jotka lämmittäisivät vihkimisen aikana sekä sisäisesti että ulkoisesti (käsiä) ja lopuksi toiset maljoiksi. Sitten sisälle lämpimään posket punaisina. Tuli takkaan ja ruokaa nassuun... Meille on tulossa meidän maalishäihin jätkänkynttilöitä ja roihuja talon pihalle ja järven jäälle. Sisällä on takkatuli ja alkumaljoiksi aateltiin kuumaa kaakaota, jos tarjotaan maljat ulkona.

Toki saa, ja itsekin tässä mietin miten kirkko-osuudesta saisi mahdollisimman lämpöisen ja rennon. Vitsailemalla en sitä halua tehtävän, mieluummin sopivilla virsi- ja musiikkivalinnoilla ja itse kirkkovalinnalla (asumme kaupungissa, jossa on monta kirkkoa ja kappelia valittavana). Ei tässä mun mielestä ole kyse paatos/huumori-vastakkainasettelusta, vaan siitä mikä on kohteliasta. Jos joku tulisi minun työpaikalleni heittämään herjaa siitä mitä meillä tehdään, niin olisin aika ihmeissäni. Jos haluaa ihan väkisin vitsikkyyttä vihkimiseen, niin idea kannattaisi varmaan hyväksyttää papilla ennen toteutusta, kuten Eepinen tuossa yllä vinkkaakin. Mutta sittenkään ei pidä ihmetellä, jos joku paheksuu.

Meille tulee varmaan "Suuri Seikkailu". Tutulle parille laitan kylttiin "Luvat on!" tai "Luvat hankittu!", en ole vielä päättänyt. muoks. Tein tuohon Luvat on -kylttiin ison sydämen kaksinkertaisesta kartongista, ja sitä kiertää tylliröyhelö ja lastusatiini. Meille itsellemme en haluaisi sydäntä, mutta en ole vielä keksinyt mikä se voisi olla... Ehkä aarrekartta

Hahaa, täällä yksi polttarijärjestäjä hykertelee jännittyneille morsmaikuille 8) Kahdet kekkerit takana ja kolmannet edessä. Aina yhtä hauskaa huomata, miten morsiamet yrittävät kiertäin kaartain udella ja tulkita kaikkia sanomisia ;D Ollaan sovittu polttariporukalla, että tahallaan lipsautellaan epätotuuksia ja härnätään vähän morsianta. Siinä on osa jutun jujusta, kun kerran ylläreitä haluavat

Meille tulee myös pienet häät: 27 vierasta ja me. Voi olla että vieraslista kasvaa vielä parilla hengellä, tosin meidän juhlapaikka ei vedä paljoa yli 30 henkeä. Myös mulle tuo 30 alkaa olla maksimi, sillä isot häät lähinnä hirvittävät. Paikka vuokrataan (metsästysmaja) ja ruuat tehdään itse.

;D Tämä pääsee hiukan editoituna meidän hääkansioon.

Kaasoltani toivon että hän... ...jaksaa kuunnella, kun suunnittelen häitä, ja toppuuttelee minua jos menee överiksi ...organisoi polttarit kavereitteni kanssa ...on kanssani järjestelemässä juhlapaikkaa edellisenä iltana ...on seuranani hääpäivänä aamulla: kampaajalla, meikissä ja pukeutumisessa. Samalla hoituu hänen kampauksensa jne ...on vastaanottamassa vieraat kirkossa ...pitää pienen puheen ja toimii yhdessä minun kanssani "seremoniamestarina" juhlissa Bestmaniltä toivomme, että hän... ...on meille kokemuksen syvä rintaääni (omat häät ennen meitä) ...organisoi sulhasen polttarit ...on sulhasen apuna hääpäivänä pukeutumisessa ja hääauton koristelussa ...kuskaa meidät valokuvaukseen, kirkolle ja juhlapaikalle ...filmaa muutaman h-hetken päivän aikana: "Tahdon", häävalssi, ehkä jotain puheita. Ei siis joudu olemaan koko ajan kamerassa kiinni. ...pitää pienen tervetuliaispuheen juhlissa