Minette

Rouva
  • Content count

    72
  • Joined

  • Last visited

About Minette

  • Rank
    Juniori
  • Birthday 01/15/83

Contact Methods

  • ICQ
    0

Profile Information

  • Gender
    Female
  1. Muistin tämän niinkin hyvin muutaman kuukauden takaa, että kävin asian hääkuvista tarkistamassa. Mä olen kävellyt saattajan vasemmalla puolella papin neuvosta.
  2. Minulla on myös vain hyvää sanottavaa Andreasenin palvelusta. Vihkini on melko tavallinen, kanavaistutuksella tehty rivitimanttisormus. Minulla oli etukäteen aika tarkkaan mielessä, millaisen sormuksen haluaisin ja niitä olimme jo käyneet muuallakin katsomassa. En vain mistään valmismallistosta löytänyt juuri sellaista sormusta kuin halusin. Andreasenin eräästä mallista muokattiin sormuksen leveyttä ja korkeutta säätämällä kihlaani sopiva sormus. Vastaavilla kivillä (9x0.05W/VS) tuskin olisimme mistään valmismallistosta löytäneet sopivaa sormusta yhtä hyvin meidän budjettiin sopivaan hintaan. Työn jälkeen olen ollut todella tyytyväinen. Haluan vielä kertoa, että sormuksen kävimme tilaamassa vasta noin kuukautta ennen häitä. Sormus valmistui kolmessa viikossa, joten viikkoa ennen saimme sen itsellemme. En suosittele tekemään näin varsinkaan yleisimpien hääkuukausien aikana. Meidän häämme olivat viime lokakuussa ja syyskuun alussa siis kävimme sormuksen tilaamassa, jolloin kesän pahin ruuhka oli jo ohi.
  3. ^ Me kysyttiin samaisesta syystä suoraan papilta, olisiko mahdollista saada englanninkielinen vihkitodistus. Hän kirjoitti sen itse, tulosti seurakunnan viralliselle paperille ja laittoi leiman ja allekirjoituksen. Kelpasi hotellilla hyvin. En kyllä tiedä, auttaako tämä teidän tilannetta yhtään.
  4. Black Parrotissa käytiin katsomassa auringonlaskua parina iltana. Sieltä se näkyi todella kauniisti. Huoneista en sieltä osaa sanoa oikein mitään, mutta Coco de Merin huoneeseen oltiin tyytyväisiä, joten kuvittelisin siellä Black Parrotissa olevan vähintään yhtä hyvät tilat. Aamiainen oli 7.30-10.00 ja illallinen 19.30-22.00.
  5. Olin ihan varma, että itkisin kirkossa, mutta eipä niin käynytkään! Kirkossa kyllä oli sellaiset tunteet pinnassa, etten koskaan aiemmin ole sellaista kokenut. Aivan mielettömän onnellinen tunne. Kyllä minulla siellä jonkin verran kostui silmät sitä en kiellä, mutta jostain kumman syystä säästyin silti kyyneliltä. Tuosta hymyilemisen yrittämisestä on pakko sanoa sen verran, että alttarille kävellessä tein kaikkeni, että hymyilisin, mutta se tunne, joka silloin valtasi, oli jotain niin uskomatonta, että vaikka kuinka yritin pinnistellä, niin kasvojen lihakset eivät vain tuntuneet toimivan niin kuin halusin. Eipä ole sellaistakaan koskaan ennen tapahtunut.
  6. Yritän nyt jotain ainakin raapaista tähän meidän häämatkasta. Jospa siitä joku saa jotakin uutta tietoa irti. Matkan varasimme Mr. Travelin kautta. Aloitetaan siitä, että kaikille Seychelleille tuleville jaettiin jo lentokoneessa ns. Visitor's Permit -hakemukset. Minä tai mieheni emme ole lentäneet aiemmin Euroopan ulkopuolelle, joten tämä oli meille ihan uusi juttu. Tuo lupa (luonnollisesti) annettiin passin tarkastuksessa virkailijalle. Mr. Travelin yhteistyökumppanina toimi (ainakin meidän tapauksessa) paikallinen matkatoimisto Mason's Travel. Tästä meillä ei ollut tietoa ennen kuin meitä puhutteli joku lentokentän edustalla ja kyseli, matkustammeko jonkin matkatoimiston matkalla. Meidät ohjattiin Masonin pisteeseen, jossa Suomesta saamamme paperit vaihdettiin heidän omiinsa. Siitä matkamme jatkui matkatavaroiden kanssa Seychellien sisäisten lentojen terminaaliin. Lensimme Mahélta Praslinille, jossa vietimme ensimmäiset neljä yötä. Lento tapahtui pienellä 20 paikkaisella lentokoneella, joka ainakin minulle oli melkoinen kokemus. Nähtiin ihan suoraan ohjaamoon. 15 minuuttia kesti lento saarelta toiselle. Kentällä meitä oli taas vastassa Masonin henkilökuntaa. Praslinilla asuimme Coco de Mer -hotellissa. Hotellilla meitä vastassa oli ensin joku hotellin henkilökunnasta, joka hoiti sisäänkirjautumisemme. Mitään ei tarvinnut itse tehdä, kunhan tarvittavat dokumentit annoimme virkailijalle. Saimme vain rentoutua meille tarjottujen juomien kanssa. Coco de Mer -hotellissa oli käsitykseni mukaan noin 60 huonetta. Huoneestamme oli oikein mukava näkymä suoraan merelle ja muutoinkin olimme todella tyytyväisiä huoneeseen, joka oli erittäin tilava. Meillä oli tässä hotellissa puolihoito, jossa illallinen oli joka ilta vaihtuvasta buffetista. Ruoka oli mielestämme todella hyvää. Juomista piti maksaa erikseen. Praslinilla kävimme yhdellä Masonin järjestämällä retkellä kansallispuisto Vallee de Maissa (40 € / hlö). Praslinilta olisi ollut mahdollista tehdä koko päivän kestävä retki muutamalle lähellä sijaitsevalle pienemmälle saarelle, jonka hinta olisi ollut 115 € / hlö. Emme kuitenkaan tehneet tuota retkeä, vaikka se olisi kyllä ollut varmasti hieno. Meidän ajoitukseen tuo retki vain ei oikein sopinut. Hotelli järjesti myös asiakkailleen ilmaisen patikointiretken sekä kuljetuksen todella kauniille Anse Lazio -rannalle. Näihin oli muistaakseni mahdollisuus joka arkipäivä. Praslinilla ollessa emme vaihtaneet lainkaan paikallista rahaa. Ihan hotellin lähellä ei mielestämme ollut esim. kauppaa, johon sitä olisi voinut tarvita. Tosin jos on innostunut käyttämään paikallisia busseja, niin niihin tarvitaan rupioita. Me tosin emme kokeneet sitä tuon vierailumme aikana tarpeelliseksi. Neljän yön jälkeen lensimme takaisin Mahélle, jossa asuimme Le Meridien Barbarons -hotellissa. Tämä oli huomattavasti isompi hotelli kuin hotellimme Praslinilla ja myös kalliimpi. Esim. olut maksoi Coco de Merissä 3 € ja Barbaronsissa 5,50 € baarissa. Barbarons veloittaa minibaarihinnoissaan aika hyvän ekstran vielä, sillä minibaarissa sama olut olisi maksanut 6,60 €. Mutta tämän jälkimmäisen hotellin ihan lähellä oli pieni kauppa, josta me kävimme hakemassa juomia. Esim. tuo samainen olut maksoi siellä noin euron. Mahella vaihdoimme hyvin pienissä erissä euroja rupioiksi, yhteensä taidettiin vaihtaa 15 €. Niitä käytetimme lähinnä busseissa, sillä kaupoissa kaiken pystyy maksamaan myös euroissa. Ja ainakin tuossa meidän lähikaupassa se tuntui olevan jonkin verran kannattavampaakin kuin rupioilla maksaminen. Paikallisilla busseilla seikkailimme itse pääkaupunki Victoriaan ja takaisin yhtenä päivänä. Toisena päivänä kävimme vielä yhdellä suositellulla rannalla. Kertalippubussissa maksoi 3 rupiaa, mikä on vähän alle 30 senttiä euroina. Hotelleillien kautta pystyy myös vuokraamaan auton, jos sillä matkustaminen tuntuu mukavammalta. Meille sopi kuitenkin nuo muutamat hassut kerrat se, että ajoimme bussilla. Bussikyyti kapealla ja mutkaisella ja erittäin mäkisellä tiellä oli myös melkoinen kokemus. Olimme kumpikin välillä sitä mieltä, että ei tarvitse mennä Linnanmäelle tai Särkänniemeenkään, kun siellä sai niin hyvän kyydin. Ei se oikeasti ollut ihan niin kauheaa, mutta kyllä välillä hiukan jännitti, kun toisella puolella näkyi melko suuri pudotus, eikä kaidetta ollut juuri nimeksikään. Mahélla teimme yhden Masonin järjestämän retken. Lähdimme hotellilta aamulla puoli yhdeksän maissa, josta oli ensin kuljetus saaren toiselle puolelle satamaan. Satamasta lähdimme noin 30 turistin ryhmän kanssa veneellä merelle. Mukana oli opas joka kertoili meille samalla saarista ja Seychellien luonnosta muuten. Tästä veneestä nousimme meripuistossa laivaan, jossa oli lasipohja. Katselimme koralleja ja kaloja pohjan läpi oppaan esitellessä erilaisia kaloja. Tuon katselun jälkeen halukkaat saivat vielä mennä snorklailemaan meripuiston alueelle. Retken hintaan kuului kaikki välineet, jos niitä ei ollut itsellä. Snorklailun jälkeen meidät vietiin katamaraanille, jossa tarjoiltiin lounas, juomat piti maksaa vielä itse paikallisella valuutalla. Loppu iltapäivä vietettiin katamaraanilla, josta pääsi vielä uimaan, jos halusi. Teimme myös pienen kiertoajelun katamaraanilla ja lopulta palasimme takaisin satamaan joskus puoli viiden maissa, josta oli jälleen kuljetus takaisin hotellille. Maksoimme tuosta retkestä 90 € / hlö ja se oli kyllä ehdottomasti sen arvoinen. Voisin kuvitella, että se koko päivän kestävä retki Praslinilta olisi ollut vastaavasti hintansa väärti. Halpaa ei voi todellakaan sanoa Seychelleillä olevan, emmekä me sitä ainakaan odottaneetkaan. Alkoholilliset drinkit maksoivat kummassakin hotellissa vähintään 8 euroa. Limut sen sijaan olivat mielestäni ihan järkevän hintaiset, suunnilleen Suomen hintatasoa.
  7. Me emme antaneet huomenlahjoja. Häämatka on meidän yhteinen huomenlahja.
  8. Erittäin tyytyväinen olen. Mielestäni sopii oikein kauniisti kihlani viereen, jopa täydentävät toisiaan.
  9. Yritin kyllä kovasti, mutta alttarille kävely oli niin tunteikas hetki, ettei siitä meinannut tulla mitään.
  10. Olimme hääyön kylpylähotellissa. Aamulla kävimme ensin sviittimme saunassa löylyissä, jonka jälkeen kävimme aamiaisella. Kävimme myös kylpylän puolella löhöilemässä porealtaassa. Iltapäivällä menimme auttamaan juhlapaikan siivouksessa ja pakkasimme samalla mukaamme häälahjat. Haimme vielä koiran hoidosta ja lopulta olimme kotona vasta yhdeksän jälkeen illalla.
  11. Me sovimme jo etukäteen, että kirkossa ei suudella. Pappikin kysyi tätä vihkikeskustelussa ja halusimme itse tehdä näin. Kirkon portailla kyllä sitten pussattiin kertaalleen.
  12. Hyvin sujui. Pitkä laahus oli helppo nostaa ylös ja puku kaunis vielä senkin jälkeen. Muutamia kertoja joku astui tanssiessa päälle, mutta kiinnitys kuitenkin pysyi.
  13. Pääsin lopulta nukkumaan vasta klo 2 ja 7.30 oli herätys. Aika hyvin nukuin kuitenkin tuon ajan, vaikka tulihan sitä jonkin verran pyöriskeltyä. Hääpäivänä ei väsyttänyt lainkaan.
  14. En muuttaisi mitään. Meillä oli aivan ihana päivä. Vihkiminenkin oli vasta klo 16, mutta oikein hyvin ehdittiin juhlia vielä sen jälkeenkin. Vietettiin hääpäivää muutoinkin paljon yhdessä. Ainoastaan aamulla hoidettiin asioita tahoillamme, mutta puolesta päivästä asti mentiin paikasta toiseen yhdessä.
  15. Meidän turhin lahja tuli kutsutuilta, jotka eivät osallistuneet hääjuhlaan. Saimme kirjan/vihon, jonka kannessa on hääpari ja sisällä tyhjiä viivoitettuja sivuja. Lisäksi kirjan/vihkon kanteen oli kirjoitettu omistuskirjoitus. Tämä tuli siis vanhempieni ystäviltä, jotka piti velvollisuuden tunnosta kutsua juhliin. Ei siis meille erityisen tärkeiltä henkilöiltä. Noin yleisesti vieraat olivat noudattaneet hyvin lahjalistaa ja ne, jotka eivät lahjaa olleet hankkineet listalta, olivat keksineet meille jotain oikeasti hyödyllistä tai hauskaa.