Meidät vihitään läheisellä laavulla tulevana kesänä, jonne kutsumme vain lähiperheen. Kutsussa lukee: Tänne polkumme johtaa, luokse laavun rauhaisan. Rakkauden onnen ken kohtaa, luona kosken pauhaavan. Tuli räiskyy nuotiossa, savu hiljaa leijailee. Ja nyt kesän paistehessa, metsä meille kuiskailee. Hymy hiipii huulillemme, saapuu hetki tärkehin. Hehku täyttää sydämemme, otan sinut rakkahin. Meillä on ilo ja kunnia kutsua teidät Vihkiäisiimme xx.xx.2015 klo xx sinne Laavulle. morsian & sulho Tämä teksti on mukaelmaa yhdestä runosta, jota muokkasin roimasti omaan käyttöön sopivaksi. Sulho toimi makutuomarina ja totesi aina välillä jonkun värssyn sopimattomuuden. Itse hääjuhlaan kutsutaan läheiset sukulaiset ja hyvät ystävät, jotka saavat tällaisen kutsun: ”polttaa, rinnassani rakkaus sun polttaa saat mut syttymään aina vaan sä saat mut hehkuu, katso mua silmiin mä hehkun saan sut sylissäni pitää, mä saan sut en enää muuta mä toivo sut tahdon nyt kokonaan” Lauri Tähkä Juhulitahan meitä siellä mukavalla juhlapaikalla aikuusten kesken xx.xx.2015 päiväkaharesta puolilleöin. Lähäre mukahan iliman ravattia, jätähän myös muu turha tilipehööri kotihin. Se ois sitte paree ilimottaa etukätehen xx.xx. mennessä pääsöökö paikalle tulemahan, nottei tartte sitte ruuasta räkytä. Mikäli juhulija kärsii jonkinsortin ruoka-aineallerkiasta, ilimoottakohon hän asiasta aijjoos ilimoottautumisten yhteyres. Morsio 040-xxxx tai sulho 044-xxxx. Meille ei tartte mitää tyyrihiä ristalleja tai hopialusikoota ruveta ostelemahan, mutta jos ny jotenki haluaa muistaa, niin säästöpossuhun voi lapinmatkaa varten jonkun lantin laittaa (tilinro). morsian & sulho Tämä teksti on puolestaan osaksi lainattu pohjanmaan murteella löytyneestä juhlaohjeistuksesta, mutta en nyt löydä alkuperäistä lähdettä (luultavasti naikkarit tai amoriini). Itsekään en halunnut kutsusta perinteistä, joten päädyimme tällaiseen ratkaisuun. Murteella leikittely muuttaa kutsua juuri sopivasti.