Soya

Hei Wanhassa Bäckbyssä juhlineet / juhlivat! Ymmärsin Selenan puheista, että juhlapaikan pihalla ei saa heitellä mitään riisiä yms. joka houkuttelisi lintuja ja muita eläimiä paikalle. Miten ratkaisitte ongelman? Onko kaikki heittely kielletty (esim. Ruusun terälehdet, muut kukat yms.) alueella? Tämän toki voin varmistaa lähempänä itsekin mutta kun asia kovasti pohdituttaa jo nyt! Meillä siis vihkiminen paikan päällä, ja olisi mukava saada tuo numero mukaan kuitenkin jollain tapaa. Saippuakuplista enkä kelloista niin innostu...

Tipzilla, Hyviä pointteja ja näitä täällä on mietitty itsekin! Hääpäivä tai ajankohta ei kyllä tullut yllätyksenä, sillä tästä kerrottiin avoimesti jo kun kihlauduimme reilu vuosi sitten. Silloin hän oli sitä mieltä, että miksi odotamme sinne asti kun voisimme mennä vaikka heti naimisiin. Keskustelimme myös ennen joulua siitä, kuinka aiomme aloittaa juhlapaikkojen kartoittamisen pian. Mieheni vanhempi veli on jo naimisissa, ja anoppi höyrysi ja painosti jo silloin asioissa. He kyllä menivät naimisiin kirkossa koska morsiamelle se oli tärkeää, joten kiistaa ei ollut siitä vaan jälleen muista asioista, kuten juhlapaikasta ja sitten tietenkin kirkko oli väärä ja häät liian isot (vaikka hän itse paisutti häitä 20:llä lisävieraalla) ja kalliit. Eli sehän tässä nyt pelottaakin, historia tuppaa toistamaan itseään ja tiedän että hän vanhan kansan ihmisenä pitää kirkkohäitä ainoana oikeana ja valitettavasti luonteeltaan hän on tietyissä asioissa totaalijäärä ja itsekeskeinen. Tänään tosin kuulimme miehen veljeltä, että hän on nyt itse ymmärtänyt ja huomannut loukanneensa miestäni sanoillaan (olemme pitäneet koko viikon radiohiljaisuutta sinnepäin), joten jotain pohdintaa sielläkin on tehty. Jotenkin järkytyimme mieheni kanssa todella pahasti tuosta ensireaktiosta, sillä tosiaan meidän 9-vuotisen taipaleen aikana ei ole ollut mitään ongelmia. Toivoimme ja odotimme reaktiota, jollaisen olemme saaneet kaikilta muiltakin lähiperheessä (onnentoivotuksia, iloa ja intoa sekä avun tarjoamista). Ehkä tämä tosiaan tästä, ja kuten itsekin sanoit, häihin on vielä matkaa ja varsinaiset muut järjestelyt aloitetaankin vasta syksyllä. Toivon tosiaan ettei tämä ole vasta tyyntä myrskyn edellä!

Täsmennyksenä vielä, että tarkoituksena oli kuunnella kummaltakin puolelta toiveita ja vanhempamme pääsevät vaikuttamaan vieraslistaan jne, ja luonnollisesti itselleni on tärkeää että oma äitini on mukana valitsemassa kanssani pukua. Sekään ei nyt anopille tunnu riittävän. Tämä kirkkovihkiminen on ainut ongelma ja todella suuri sellainen, mistä en aio antaa periksi. Minua ei oma äiti pakota tekemään mitään vastoin tahtoani ja vielä vähemmän sitä tekee anoppi.

Onko kenelläkään ollut ongelmia anopin kanssa vihkimisestä? Meillä olisi tarkoitus järjestää häät kesällä 2016, ja tähän mennessä olemme varanneet vasta juhlapaikan ja päättäneet sekä tällä viikolla kertoneet hääpäivän. Sota on kuitenkin jo syntymässä - anoppi vaatii kirkkohäitä, vaikka tietää varsin hyvin, etten minä ole koskaan kuulunut kirkkoon, enkä kuulu. Hän on jo mieheni veljille haukkunut pystyyn varaamamme juhlapaikan (koska ei päässyt itse mukaan valitsemaan paikkaa eikä päivää, WTF?) ja haukkunut perheeni "köyhiksi pakanoiksi" - perustumatta mihinkään. Mieli on ollut todella maassa koko viikon - ilmoitimme hääpäivästämme siis viikko sitten, ja jo nyt on piru irti. Tämän kun piti olla yksi onnellisimpia viikkoja, olemme vihdoin päättäneet ottaa yhden askeleen meidän elämässä eteenpäin! Kirkkovihkiminen (ja kaikki kirkollinen) on ehdoton ei minulle eikä myöskään mieheni halua kirkollisia häitä. Minut on myös kasvatettu pitämään omista arvoistani kiinni ja tekemään päätökset niinkuin sydän sanoo. Tämä kirkkovihkiminen on minulle niin iso periaattellinen kynnys, etten voi yksinkertaisesti siinä joustaa. Vanhempani eivät tule todellakaan olemaan tyytyväisiä, jos kuulevat että anoppi on pakottanut tekemään asian, joka sotii kaikkea omaa arvomaailmaani vastaan. Siunaus on myös ehdoton ei, en yksinkertaisesti halua mitään kirkollista meidän häihin. Anoppi kuitenkin puskee päälle ja kiristää rahalla ja tulematta jättämiselle (mitään rahallista apua ei ole edes pyydetty eikä sitä ole meille tarjottu) ja kuvittelee olevansa oikeutettu päättämään tai vähintäänkin vaikuttamaan kaikkeen. Ja mies ei tietenkään viitsi äidilleen sanoa mitään vaikka tilanne on mikä on. Tarkoitus ei ollut jättää häntä järjestelyistä ulkopuolelle, mutta tilanne on jo loukannut minua varsinkin niin pahasti, että kohta tulen sen tekemään. Hän ei ymmärrä, että jos hyväksymme mukisematta kaiken mitä hän vaatii, joudumme tekemään samoin myös minun vanhempien suhteen, jolloin on taas monta mielipidettä lisää mukana. Hänen näkökulmasta ainoastaan hänen äänensä on ainut oikea, eikä hän ajattele lainkaan, että kyseessä on meidän päivä. Aiemmin suurempia ongelmia ei ole ollut, kihlat otettiin hyvin vastaan ja olemme seurustelleet muutenkin jo vuosia. Tyypillinen iäkäs valittaja ja arvostelija hän kyllä on, joten tuskin kukaan miniä tai kukaan muukaan tulee täysin hänen kriteerejään täyttämäänkään.

Ylempään kysymykseen viitaten, paikalla oli tosiaan paljon ihmisiä ja me saimme viimeisen vapaana olevan elokuun viikonlopun. Heinäkuusta en osaa sanoa, kun ei ollut meidän toiveissa. Suosittelisin kuitenkin soittamaan sinne pian ja pistämään itsensä jonotukseen, parin viikon sisällä alkaa varmasti päiviä vapautumaan kun tarjoukset jää hyväksymättä! Täällä aiemmin on muuten ollut keskustelua Wanhan Bäckbyn "juoksukisasta" varaustilanteessa. Nyt oli systeemit muuttuneet ja ovesta sisään tullessa kulhosta napattiin vuoronumero, jonka perusteella sitten päivät sai varata. Enää piti vain jännittää onko niitä viikonloppuja jäljellä kun oma kohta tulee. Paljon reilumpi menettely jokatapauksessa, joskin sekään ei mennyt ihan putkeen kun kuukaudet ja vuoronumerotkin meni välillä sekaisin.