Willow Ptarmigan

Rouva
  • Content count

    48
  • Joined

  • Last visited

About Willow Ptarmigan

  • Rank
    Juniori

Profile Information

  • Gender
    Female
  • Paikkakunta
    Espoo
  1. tämmöne klänninki.. Mun pukeutuminen on muutenkin lähellä ysikytluvun hippityyliä ja grungea, et sinällään tää ei paljon poikennu mun normivaatteista, tosin mekkoja pidän erittäin harvoin. Asukokonaisuuteen kuului lisäksi vaaleanpunaiset converset ja harmaa, hieman knallityyppinen huopahattu (minkä otin kuitenkin vihkimisen ajaksi pois). "Oikeaa" morsiuspukua en edes harkinnut missään vaiheessa. Toisena vaihtoehtona olleen luonnonvalkoisen, lyhyen ja kellohelmaisen pitsimekon hylkäsin viime metreillä, koska se alkoi tuntua liiankin lyhyeltä ja paljastavalta ja olisin saattanut tuntea oloni siinä vain kiusaantuneeksi. Mukavuus voitti. (tosin hilkulla oli etten hylännyt tätäkin ja astellut avioon isossa T-paidassa ja pillifarkuissa.. )
  2. Meillä vihkipäivän keli sattuikin sit olemaan niin kylmä ja sateinen et siirrettiin tuo ravintolassa käynti ym. vasta kesäloman alkuun, n. kuukauden päähän. Mentiinkin sitten vaan kaupan kautta mökille.. Siinä puolenpäivän aikaan juotiin skumpat mökin portailla ja otettiin pari kuvaa kameran itselaukaisimella, sit vaihdettiinkin jo takaisin mökkivaatteisiin ja jatkettiin tavallista mökkielämää.. Perjantaina sit juhlistettiin sekä Juhannusta että naimisiin menoa, istuttiin myöhään yöhön mökin portailla, juotiin kaljaa ja siideriä, kuunneltiin meidän lempimusiikkia, höpöteltiin ja naurettiin vatsamme kipeiksi. Parhaat häät ikinä
  3. mää laitoinkin sit jo perjantaina nuo Juhannuksentoivotukset, kun iski pelko et mitä jos joku ehtiikin toivotella hyvät Juhannukset ensin meille.. (osin syynä oli myös oma malttamattomuus.. ) Puolisko meinasi soittaa äidilleen myös silloin perjantaina, mut äippä ehtikin soittaa ensin hänelle. Facebookiin vaihdoin parisuhdestatuksen ja sukunimen vasta maanantaina, samalla kun laitoin sinne muutaman kuvan vihkimisestä.
  4. Pidin. Meille ei tosin (ainakaan vielä) tullut vihkisormuksia, että mitään sormustenvaihtoa ei itse vihkimiseen sisältynyt.
  5. Riippuu varmaan ihan ihmisestä. Meillä toinen todistamassa olleista virkailijoista (sama jolle ilmoittauduttiin) otti ihan tottunein ottein muutaman kuvan vihkimisestä ja vielä pari poseerauskuvaa vihkimisen jälkeen.
  6. monenkirjava kukkamekko, eli vastasin kaksi- tai monivärinen.
  7. Oli. Tekaisin pienen kimpun luonnonkukista.
  8. Tampereen maistraatissa ainakin kelpas ajokortit, että eiköhän tuollakin. Ainahan voi soittaa ja kysyä
  9. Kyllä mun mielestä voi sanoa menevänsä/menneensä salaa naimisiin, jos asiasta ei kerro (ainakaan etukäteen) edes lähimmille sukulaisille.. Tottahan virallisten tahojen täytyy kuitenkin asiasta tietää, jos siis meinaa päästä ihan virallisesti naimisiin.. Vaan eipä nuo, ainakaan tietääkseni, siitä yleisesti tiedottele että "nää ois nyt menossa naimisiin.." Mut ite aiheeseen.. meidät vihitään ensi torstaina (!!!!) alunperin on ollut suunnitelmissa että kerrotaan vanhemmille ja sisaruksille vasta kun seuraavan kerran nähdään kasvokkain. Vaan en nyt tiedä maltanko sit kuitenkaan pimittää tietoa elokuulle asti, jolloin mennään mun vanhemmille kyläilemään, Puoliskon äiti asuu lähempänä joten häntä nähdään jo aikaisemmin. Tuli sit mieleen et jos laittaiskin jo ensi lauantaina porukalle tekstiviestin: "Hyvää Juhannusta! t: "Lepinkäiset"" muut tuttavat ja kaverit sais tietää vasta sitten kun vaihdan sukunimen ja parisuhdestatuksen facebookissa..
  10. ite oon nyt seurannut FRII-kanavalta tulevaa "Jotain lainattua, jotain uutta" -nimistä sarjaa, missä morsian valitsee vanhasta puvusta (esim. äitinsä morsiuspuku) muokatun sekä kokonaan uuden puvun väliltä. sekä "Hullut häävideot" katon aina ku muistan..
  11. Otan miehen nimen, se on niin mukavan ja lempeän kuuloinen. Oma sukunimeni on ruotsinkielinen ja samoin kuin DaughterOfTheMoon tuossa yllä sanoi, saan myös olla tavaamassa varsinkin nimen alkuosan kirjaimia (samankaltaisia hieman erilaisella kirjoitusasulla olevia nimiä kun on useampi..) Lisäksi jos Puolisko ottaisi mun sukunimen, hänestä tulisi isoveljeni täyskaima mikä vois aiheuttaa sekaannuksia.. jo nyt pitää pelkällä etunimellä puhuttaessa usein muistaa tarkentaa että se "minun T" Yhdistelmänimistä en oo koskaan tykänny.
  12. -vieraat (ja näinollen koko perinteiseksi luokiteltava hääjuhla kaikkine lisukkeineen) -kirkko, häämarssit, kenenkään taluttaminen.. -morsiuspuku, huntu, hääkengät, sukkanauhat.. sulhasen tumma puku/saketti/frakki mitänäitänytoli.. -sormusten laittaminen vihkimisessä (laitetaan sit keskenään myöhemmin) -kampaajat, meikkaajat, manikyyrit, tekorusketukset jne.. -peltipurkit ja "vastanaineet"-kyltit autosta
  13. Mää olen 32 ja Puolisko 42 v. Me mennään salaa naimisiin, todistajatkin tulee maistraatin puolesta, vihkimisen jälkeen käydään jossain ravintolassa syömässä ja loppuilta sekä koko viikonloppu vietetään kaksistaan meidän mökillä. Hääasuiksi laitetaan ehkä jotain vähän tavallista hienompaa, mut aika rentoa kuitenkin. Ja ennemmin kuin meidän iät, on päätöksiimme vaikuttanut persoonat. Me kun ei kumpikaan olla mielellämme isojen taikka pientenkään juhlien keskipisteenä. Minä en voisi kuvitellakaan pukeutuvani johonkin olkaimettomaan, korsettiyläosalliseen, pitsityllisatiiniluomukseen (mitä melkein kaikki morsiuspuvut nykyään ovat), saatikka laittaa korkkareita jalkaani edes yhdeksi päiväksi ja Puoliskon sanoin hän voisi tummaa pukua tmv. käyttää vain omissa hautajaisissaan..
  14. siks, siks siks.. koska, -meillä on samanlainen, hivenen vinksahtanut huumorintaju -ollaan pitkälti kiinnostuttu samanlaisista asioista -täydennetään sopivasti toisiamme -hän on (niin sisäisesti kuin ulkoisestikin) kaunein ihminen jonka tiedän -ja muutenkin ihana ja upea -ja seksikäs
  15. Tietää, ite sille kerroin, kuin myös nimimerkkinikin. Toisaalta olis metkaa jos sekin kirjottelis täällä, mut sit vois olla et meijän jutut menis vaan siihen keskinäiseen lirkutteluun ja naljailuun eikä pysyis ollenkaan aiheessa..