Pyysin kolmea itselleni tärkeintä ja pitkäaikaisinta ystävääni kaasoikseni. Heistä jokainen on erilainen persoona ja ajattelin heidän täydentävän toisiaan erityisesti polttareita ajatellen. Aikaa olin varannut tarpeeksi, mitkään pyyntöni kaasoille eivät tulleet viime tipassa. Annoin polttareihin useita eri viikonloppuvaihtoehtoja ja korostin miten voin tarvittaessa järjestellä omia menojani, jos sopivan ajankohdan löytäminen olisi vaikeaa. Pääasia itselleni oli että mahdollisimman moni pääsisi paikalle. Sen lisäksi olin toivonut yhteistä tekemistä, morsiussaunan sekä yhteisen yöpymismahdollisuuden (ystäväni asuvat eri puolella Suomea). Toivoin ettemme lähde baariin tai että minun ei tarvitse pukeutua. Vaikeudet alkoivat jo ennen omia polttareitani, sillä toimin kaasona yhdelle kaasoistani. Hänen polttarinsa olivat ennen omiani. Panostin hänen juhliinsa todella, myös rahallisesti. Olin viimeistellyt kaiken yksityiskohtia myöten ja sain toteutettua kaikki hänen listaamansa toiveet. Omien polttareidensa lopuksi kaasoni yllättäen paljasti milloin polttarini alkavat ja osan polttareitteni ohjelmasta. Olin asiasta järkyttynyt, mutta ajattelin sen olevan tahaton kömmähdys. Polttareiden alkaessa odotukseni oli korkealla, olinhan kertonut kuinka tärkeät ne minulle ovat. Polttaripäivän ohjelma koostui yli tunnin matkustamisesta, odottelusta, puolen tunnin matkustamisesta, ohjelmasta, lähes kahden tunnin matkustamisesta ja morsiussaunasta. Saunan jälkeen puoliltaöin sain kuulla että minut viedään vanhempieni kotiin yöksi. Kaasot menivät kaikki omille tahoillensa. Seuraavana päivänä he tulivat syömään luokseni "brunssia", joka oli koottu edellisen päivän tähteistä. Polttarit järjestettiin kaasojen kotipaikkakunnalla, ja jouduin sunnuntaina matkustamaan useita tunteja takaisin kotiin. Ihmettelin jo polttareissani aamulla miksi vain muutama kutsutuista on paikalla, mutta ajattelin muiden liittyvän myöhemmin mukaan. Jossain vaiheessa päivää ymmärsin ettei muita kutsuttuja tule. Tuntui sille, että toiveitani ei kuunneltu ja kaikki vaikutti hätäisesti kasatulle; siirtymiset veivät suurimman osan päivästä, ruokailujen väli oli yli kuusi tuntia ja alkoholia sain itse pyytäessäni myöhään illalla. Ja yllättäen, jouduin pukeutumaan koko päiväksi tyhmiin roolivaatteisiin. Kaikista pahin isku oli kuitenkin joutua vanhempieni kotiin yöksi. Itselleni jäi polttareista uskomattoman pettynyt ja epätodellinen olo. Kerroin kaasoille kuinka pettynyt olin siihen että vain muutama pääsi paikalle. Yritin myös selventää mistä pahoitin mieleni muuten, kun kaikki sen varmasti aistivat. He suuttuivat asiasta ja sain pyydellä vuolaasti käytöstäni anteeksi. Lisäksi he kertoivat purkauksestani kaikille polttareihin kutsutuille, myös mieheni lähisukulaiselle. Se luonnollisesti mutkisti asioita ja sain häitä edeltävän viikon vastailla puheluihin ja selitellä asiaa. Kaasoilta en saanut mitään myötätuntoa, he kuittasivat asian häästressiksi ja vähättelivät polttareiden merkitystä. Myöhemmin kuulin että he olivat esittäneet vain yhden ajankohdan polttareille ja määränneet polttarikaupungin muita kuuntelematta. Häiden järjestelyissä heistä ei ollut juurikaan apua; kaikki saapuivat avuksi myöhään edeltävänä iltana ja hävisivät heti juhlien jälkeen. Olen yrittänyt unohtaa asian, niellä kaiken ja olla heidän ystävänsä. Olen katsonut peiliin, miettinyt olenko itse väärässä, huono ystävä tai että surkuttelenko turhasta. Olen silti yhä kuukausien jälkeen surullinen, pettynyt ja vihainenkin; polttarit olivat yksi elämäni tärkeimmistä ja odotetuimmista päivistä. Erityisen hämmentynyt olen kaasoni käyttäytymisestä, sillä hänelle järjestin ihanat polttarit ja luulin että ystävänäni hän haluaa tehdä samoin. Miten toimisitte tässä tilanteessa, että saisitte rauhan ja päätöksen asialle?
