Miljankukka

Me toivotaan häämatkakassaan rahaa. Häiden kustannukset maksetaan omasta pussista joten kaikki lahjaraha käytetään matkaan. Häämatka on vasta melkein vuosi häiden jälkeen joten matka on helppo maksaa lahjarahalla. Kutsun liitteenä oleviin infolappuihin laitetaan tilinumero ja ehkä vielä joku varovainen vihjaus siitä että emme ihan oikeasti halua ainuttakaan kippoa lahjaksi. Me ollaan aikuisia, molemmilla yhdet liitot jo takanakin ja niistä lapsia ja olemme asuneet (ja keränneet tavaraa...) omillamme jo toistakymmentä vuotta. Kaikkea tavaraa on päin vastoin ihan liikaa. Aina joku kuitenkin tuo jotain tavaraa joten laitetaan lahjapöytä joka tapauksessa. Ps. Olen varmaan aika hirveä mutta appivanhemmillani on ollut tapana maksaa häälahjana lastensa häiden ruokailut ja mä odotan sitä myös meidän häiden kohdalla. Epätyypillisestä elämäntilanteesta ja kovapäisistä luonteista johtuen välit anopin kanssa ei ihan aina ole rakastavimmat mahdolliset joten välillä käy mielessä että mitä jos anoppi päättääkin että meidän kohdalla tehdään poikkeus... Musta tuntuisi äärettömän pahalta kun aiemmissa häissä ruuat on maksettu. Turhahan sitä näin ennakkoon on miettiä, jos eivät anna meille samaa häälahjaa kuin muille niin eivät sitten anna ja piste. Muita lahjoja en odota, tuokin vain siksi kun tiedän että se on oömut perinteenä.

Meille tulee ilmeisesti ensin perinteisemmin sydämiin kirjoitettuna "Vastanaineet" ja sen alapuolelle pienemmällä ...ja nairahan vastakin! Sopii meille, molempien suku ja varsinkin kaverit kestää ronskimpaakin huumoria. Krhm, meillä on myös suht aktiivista sänkykamarin puolella joten siinäkin mielessä sopii kuin nenä päähän

Meillä panostetaan siihen että mahdollisimman moni asia - lähes kaikki - olisi erilaista kuin kummankaan meidän edellisissä häissä. Tämä johtuu sekä siitä että molemmat halutaan niin (ei tahdota ns. edelliskerran toisintoa) että siitä faktasta että molempien puolelta vieraslista on lähes prikulleen sama kuin ensimmäisellä kerralla. Olisi vieraillekin tylsää käydä kahdesti samoissa häissä. Onneksi minun ja tulevan mieheni exän maku on hyvin erilainen, samoin mieheni ja ex-mieheni. Ja onneksi koko juttu hoidetaan tällä kerralla ihan eri paikkakunnalla kuin aikaisemmat häämme. Näillä näkymin vain bändi ja mun puolen vieraille morsian ja sulhon puolen vieraille sulho ovat samat

Mies oli ollut yövuorossa ja tuli aamulla kotiin. Heräsin ääniin ja taisin huikkia unenpöpperössä romanttisesti "Moi", mies huikkasi että tulisin käymään olkkarissa. Tepsuttelin sinne päin puoliunessa tukka pystyssä ja mies tuli olohuoneen pimeydestä vastaan kukkakimppu kädessä, polvistui eteeni ja kysyi tekisinkö siitä maailman onnellisimman miehen ja tulisin hänen vaimokseen. Yllättävää kyllä, vastasin KYLLÄ

Hep! Kihlauduttiin marraskuussa ja edellispäivänä puhuttiin vähän että mitäs jos hääkellot soisivat jo 2017 kesällä. Aluksi meinattiin vähän vuotta 2018 mutta se taitaa nyt jäädä ja astellaan vihille jo ensi vuonna! Kesähäät tulossa, päivää ei olla vielä lyöty lukkoon. Edit. Vaihdettiinkin vuoteen 2018

Mua pelottaa kaikkein eniten että häiden jälkeen joku vieraista sekoittaa meidän häät ja miehen edelliset häät, eli puhuu että olipa kiva se ja se juttu ja mä tajuan että se puhuu miehen edellisistä häistä. Kerran jo aiemmin avioituneena ja toisaalta aika boheemina persoonana mua ei niinkään huoleta budjetti, sää tai vieraiden käytös mutta siitä olen tarkka että meidän häät olisi mahdollisimman erilaiset kuin mun tai tulevan mieheni edelliset häät. Tavallaan se tuo vähän mutkia matkaan mutta on kaiken vaivan arvoista ja saadaan ihania omanlaisia muistoja meidän tärkeästä päivästä <3

En ole kertonut vielä kenellekään

Ilmeisesti minun kotipaikkakunnallani. Mies haluaa pitää häät joko hänen kotipaikkakunnallaan, joka on myös asuinkuntamme, tai mun kotipaikkakunnalla. Mulle taas ei ole niin väliä ja olisin valmis valitsemaan paikkakunnan juhlapaikan mukaan, eli naimisiin mentäisiin sillä paikkakunnalla missä on juhlapaikkakin. Meille tulee isot häät joten sopivat paikat ovat harvassa, vielä kun molemmat sattuvat olemaan kotoisin pieniltä paikkakunnilta niin valinta on oikeasti tosi vaikea. Asuinpaikkakunnallamme on kolme juhlapaikkaa joista kaksi on liian pieniä ja kolmannessa mies piti edelliset häänsä eli siellä emme häitämme juhli. Omalla kotipaikkakunnallani vaihtoehtoja on kolme mutta mikään niistä ei ulkonäöllisesti oikein sykähdytä... mutta tutkitaan ja katsotaan, voihan olla että jokin niistä iskee heti kun sinne menee katsomaan

Häävuosi lyötiin lukkoon eilen, päivä on vielä auki. Aloitan hiljaisen tiedon keräämisen, juhlapaikkojen vertailun, pukujen ihailemisen ja kaikkien ihanien ideoiden keräilyn jo nyt.

Luovutan itse itseni. Aion ehdottaa miehelle että käveltäisiin rinnakkain käytävää pitkin alttarille kumppaneina ja poistutaan sieltä samalla tavalla aviopuolisoina.

Valitaan yhdessä molempien töitä ja lomia sekä myös vieraiden lomia ajatellen joku sopiva viikonloppu. Missään nimessä ei juhannushäitä eikä muutenkaan häitä samalle viikonlopulle paikallisten isompien tapahtumien kanssa. Katsotaan myös sitä mukaa että esimerkiksi pikainen häämatka (pitkä viikonloppu jossain päin Eurooppaa) olisi mahdollinen toteuttaa koska varsinainen häämatka voidaan toteuttaa vasta lähes vuoden kuluttua hääpäivästä.

Puolitoista vuotta vielä, phuuh... tuntuu ihan järjettömän pitkältä ajalta! Tykkään suunnitella ja järjestää ja kaikkein eniten mua taitaakin tässä tilanteessa ahdistaa se etten voi vielä tehdä mitään häiden eteen Muuta kuin vertailla tarpeeksi isoja juhlapaikkoja mutta varatakaan en voi koska päivää ei ole vielä lyöty lukkoon. Olen pläräillyt hääpukuja mutta tuskastuin koska kivoja pukuja oli liikaa Miten niin kaikki heti mulle nyt? Noh, ei auta kuin odottaa.

Uusioperhe, kolme lasta joista taapero asuu samassa osoitteessa meidän kanssa vakituisesti ja miehen pian teini-ikäiset lapset ovat valtaosan vapaapäivistään meillä. Vakityöt ja turvattu talous, oma tupa ja perunamaa.

Mulla on aina ollut periaatteena että ensin naimisiin ja lapset vasta avioliittoon. Nuorempana olin ehdottomampi, nyt vanhempana voisin jopa harkita lasta ennen avioliittoa. Sekä minä että avomieheni olemme molemmat olleet aviossa kerran aiemminkin ja molemmilla on edellisestä suhteesta lapsia, minulla yksi, miehellä kaksi. Edellisessä suhteessani lapseni isä olisi halunnut lapsen jo kihlausaikana, minä halusin odottaa papin aamenta. Mies hankki lapset avoliittoon ja meni vihille vasta myöhemmin ja on nyt sitä mieltä ettei halua tehdä niin enää, puhui jotain virheistään oppimisesta - mitä lie sillä sitten ikinä tarkoittikaan. Olemme siis yhteisellä päätöksellä sopineet että ehkäisyä käytetään häihin asti, sen jälkeen lapsi olisi tervetullut. Periaatteen takana on vanhanaikaisuus (vieläkin välillä varsinkin vanhemman väen puheet aviottomista lapsista äpärinä ja vahva tunne siitä että tässä järjestyksessä haluan asioiden elämässäni menevän), lapsen laillinen etu vanhemman kuolemantapauksessa ja isyyden tunnustamisen helppous. Muiden valintoja en todellakaan arvostele enkä pidä avoliittoon syntyneitä lapsia mitenkään eriarvoisena, haluan vain itse lasteni syntyvän avioliittoon.