PlaSo

@Mirmuliini Mä olen jo sanonut, että karkauspäivänä 2020 kosin ellei sitä ennen tapahdu mitään. Ollaan silloin oltu yhdessä 5,5 vuotta, eli ihan sopiva aika. Naimisiin mennään vuoden sisällä kihlautumisesta jos mulla on asiaan mitään sanottavaa

@Fyysikon morsian Näyttääpä todella hyvältä! Saako olla utelias ja kysyä minkä kokoinen kivi sun sormuksessa on? Ja onko tuossa rungossa joku leikkaus kiven alapuolella vai osuuko valo siihen? Kiitos myös infosta platina-valkokulta. Olen entistä vakuuttuneempi että sormukseni tulevat olemaan platinaa.

Itse aion pitää oman nimeni tai ottaa äitini tyttönimen. Vaikka hääpäivä on vielä ?, iskee identiteettikriisi jo pelkästä ajatuksesta että vaihtaisin nimeni. Eilen esim. viestiteltiin miehen kanssa ihan niitä näitä sukunimistä ja kirjoitin, että haluaisin olla PlaSo Äidintyttönimi. Jo pelkkä yhdistelmän näkeminen sai ihan outoihin fiiliksiin Olen ollut yli 40 vuotta tämän niminen ja sukunimeni on yleisten sukunimien Top 10 -listalla. Miehen sukunimi taitaa olla ainakin Top 15 ellei jopa Top 10 sekin. Siihen en vaihda, sillä olen jo vuosikausia sanonut, että jos menen naimisiin niin pidän oman tavisnimeni tai otan äidin harvinaisen tyttönimen (n. 45 sillä nimellä). Katsotaan miten käy sitten kun tämä asia on ihan oikeasti ajankohtainen.

Todennäköisesti maksan itse. Haluan tietynlaiset sormukset, jotka eivät ole halvimmasta päästä enkä todellakaan oleta, että mies maksaisi ne.

Kaksi päälle nelikymppistä, vakitöissä olevaa, lapsetonta entistä ikisinkkua. Yhdessä on oltu vajaat kolme vuotta ja naimisiin mennään kun fiilis iskee - se saattaa tapahtua vielä tänä vuonna tai sitten vuonna 2020... Viimeistään piikiksi tilastoon, eli naimisiin 49-vuotiaana leskeneläkkeen takia Mulla vanhenee passi 2021 ja haluan vaihtaa sukunimen äitini tyttönimeen, eli tuo voisi olla sellainen sopiva vaihe viimeistään

Meillä ei ole vielä päivää päätetty kun koko naimisiin meno on vielä vitsailun tasolla, mutta seuraavista kriteereistä on puhuttu yleisellä tasolla: - Perjantaivihkiminen maistraatissa (vihkipäivä on palkallinen vapaa ) - Ei tammikuussa eikä joulukuussa, sillä silloin on kaikki muut juhlapäivät, eli molempien synttärit yms. - Ei välillä kesäkuu - lokakuun puoliväli, sillä ei haluta mennä naimisiin kesällä. Lisäksi mulla on vuosittain ihan älytön kiire töissä elokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Maalis-huhtikuu tai sitten loka-marraskuu olisi mun suosikit, mutta katsotaan.

Kiitos! Tästä saa vähän osviittaa missä hintaluokassa liikutaan valkokultaan verrattuna.

Nostetaanpa tätä. Onko kukaan teettänyt viime aikoina platinasormuksia? Haluaisin kihlaksi ihan sileän, n. 3mm leveän sormuksen ja vihkiksi sitten solitairen. Timantin hinta tietenkin vaikuttaa paljon, joten lähinnä kiinnostaisi mikä tuollaisen ohuen perussormuksen hinta olisi.

En varsinaisesti edes odota kosintaa, mutta silti odotan Selailen sormuksia, yksin kotona ollessani pidän jotain sormuksia vasemmassa nimettömässä jne. OIkeasti en ihan vielä edes haluaisi kihlautua, mutta silti pieni osa minussa haaveilee siitä. Olen sanonut miesystävälleni mitä haluan yhteiselolta ja välillä vitsailemme naimisiinmenolla. Hän mm. luki jostain naisesta, joka ei missään nimessä suostuisi menemään naimisiin sellaisen miehen kanssa, jonka sukista jää nöyhtää lattialle. No, minun monista sukista jää mustaa nöyhtää, joten hän huomauttelee hyvin usein, että ihan turha toivoa että "pääsisin" joskus naimisiin Mutta ehkä jonain päivänä...

Meille tulee ehdottomasti avioehto. Mennään yhteen "vanhoilla päivillä" ja molemmille on jo ehtinyt kerääntyä omaisuutta. Eron sattuessa molemmat ottavat omansa ja lähtevät eri teilleen. Kuolemantapauksissa näillä näkymin toinen saa kaiken perintöjä ja lahjoja lukuunottamatta, sillä meillä ei ole eikä tule lapsia. Tosin tätä pitää vielä vähän miettiä, sillä haluan testamentata ystävieni lapsille jotain. Perintöä on tulossa molemmille ja niissä on varmaankin rajattu avio-oikeus pois jo valmiiksi, mutta varulta kirjataan se ylös avioehtoonkin.

Mulla vaihtoehdot on joko oman nimen pitäminen (ihan perus nen-nimi) tai sitten äidin todella harvinaisen tyttönimen ottaminen. Olen jo teininä sanonut, että jos miehellä ei ole TODELLA erikoinen JA kaunis nimi niin en vaihda ja se ajatus ei ole muuttunut yhtään. Kun ikää on jo 40+, ei tarvitse miettiä mitä muut ajattelevat Mies ei halua vaihtaa nimeään ja se on ihan fine. Kaveriporukassa puhuimme naimisiin menosta viime kesänä ja siellä kävi ilmi, että kaverini olisivat todella hämmästyneitä jos vaihtaisin nimeni miehen nimeen. Tuosta äidin tyttönimestä he ovat tienneet jo kauan, sillä olen puhunut nimen vaihtamisesta säännöllisen epäsäännöllisesti jo lukioajoista lähtien.