Joyful

Jäsen
  • Viestit

    2
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Tietoja käyttäjästä Joyful

  • Taso
    Untuvikko
  1. Meillä tuli ensimmäinen lapsi "vahingossa" aika nopeasti seurustelun aloituksen jälkeen niin siinä hötäkässä jäi keskustelematta sen suuremmat tulevaisuuden näkymät ja oletin vain sen olevan luonnollinen jatkumo sitten joskus...kun ensin selvisimme järkytyksestä, että meistä tuli perhe Nyt kun niitä aikoja muistelee niin miten kaukaisilta ne tuntuukaan. Mieskin on monesti todennut jälkeenpäin, että vaikka oli alkuunsa suuri shokki että lapsi tulee niin nyt on hyvä, että tuli tehtyä nuorempana. Ja toinen oli sitten ihan suunniteltu tapaus. Meillä tosiaan on yhteiset lapset ja yhteinen asunto niin olenkin sitä miehelle ihmetellyt mitä se naimisiinmeno muuttaa ainakaan huonompaan suuntaan...mutta hän vaan ei ole kokenut sitä millään tavalla tärkeänä. Onneksi nyt sitten tosiaan on kuitenkin lämmennyt ajatukselle ja uskallan toivoa, että tässä tapahtuisi "lähiaikoina" jotain
  2. Hei kaikille! Uusi odottava ilmoittautuu mukaan Vähän mietin, että uskallanko lähteä kirjoittelemaan mukaan (jos se vaikka kääntyy itseään vastaan ja mitään kosintaa ei tulekaan), mutta toivossa on hyvä elää. Pieni tarina meistä vaikka tähän alkuun: eli ollaan mieheni kanssa oltu kohta 9v. yhdessä ja meillä on kaksi pientä tyttöä (jotka sopisi äärettömän hyvin morsiusneidon tehtäviin ). Alkuunsa naimisiinmenosta ei ollut mitään puheita ollenkaan ja oletin sen olevan edessä joskus tulevaisuudessa, mutta sitten tulikin tuossa nelisen vuotta sitten yllätyksenä, että mieheni ei oikeastaan edes halua naimisiin ja kaikki on hänen mielestään hyvin näin. Olin aika järkyttynyt asiasta ja siinä oltiin jo melkein eron partaalla kun ajattelin asian olevan kuitenkin itselleni tärkeä. Yhdessä päätettiin jatkaa ja tasaisin väliajoin aihe on noussut esiin, lähinnä minun aloitteestani. Nyt sitten viimeisen vuoden aikana miehenikin on lämmennyt pikkuhiljaa ajatukselle ja ymmärtää syitä miksi minä sitä niin kovasti haluan (yhteinen sukunimi, perintöjutut yms). Nyt myös puheet on ollut vähän sen suuntaisia, että uskallan alkaa toivomaan, että kosinta voisi olla tämän kesän/syksyn asia.... En ole asiasta kovin monelle ystävälle puhunut ja kaikki ovat ehkä "luovuttaneet" meidän suhteen, että niitä häitä ei tulekaan. Olisihan se kiva yllätys kaikille