Olemme sopineet menevälle naimisiin. Olen vähän pettynyt ettei kosiminen tapahtunut kunnollisesti. Emme ole hankkineet kihlasormuksia, eikä vissiin aiota hankkia. Mieheni tietää että avioliitto on minulle tosi iso asia. Arvostan perinteitä. Tässä kesällä sitten yhtenä bileiltana kysyi, että mennäänkö naimisiin. Vastasin että mennään. Seuraavana päivänä ei edes muistanut asiaa. Kerroin hänelle. Sitten mies vaan viikko sen jälkeen sanoi, että päivä pitää lyödä lukkoon. Sovittiin päivä noin vuoden päähän. Tänään tajusin että olemme käytännössä kihloissa nyt. Mihin vaan jäi se kaikki romantiikka, perinteet, sormusten hankkiminen. Mikä edes on meidän kihlapäivä. Ei kenellekään viitsi edes sanoa että on kihloissa. Kun ei ole mitään kerrottavaa eikä näytettävää. Ei kiinnosta edes kihlasormuksia hankkia, kun se olisi mielestäni pitänyt tehdä joko heti tai mielellään jopa etukäteen. Olen niin kauan odottanut sitä hetkeä että minua kositaan. Tässäkö tämä nyt oli?
