Ainopaino

Jäsen
  • Viestit

    6
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Käyttäjän Ainopaino kaikki viestit

  1. Miulla on nyt tämmönen ongelmanpoikanen, kun miulle ei tule sukkanauhaa, tai siis en halua että sulhanen ronkkii sitä miun helmojen alta hääjuhlassa koko kansan edessä. Eli siis ilomielin otan vastaan ideoita siitä, mitä sukkanauhan sijasta voisi heittää tai mistä se sukkanauha voisi "löytyä" sen sijaan että ukkeli sitä kaivelee napaansa myöten miun helmojen alla. Kokemuksia kellään?
  2. Hitsi tänne on tullu niin paljon kivoja ideoita! Kiitos kaikille. Toi vieheen heittäminen tai sukkanauhan löytyminen jostain muualta on nyt ne vaihtoehdot joista parempi valitaan... Kun miekin kerran heitän morsiuskimppuni niin olisihan se kiva että olisi sulhollekin jotain heitettävää (ja niille kolmelle poikamiehelle jtn kiinniotettava... )
  3. on nähty painajaisia, viime yönä viimeisin. Viime yönä olimme sulhasen kanssa jo kirkossa odottelemassa vieraitten tuloa kun tajusimme ettemme ole hakeneet edes kuullutuksia tai esteiden tutkintoja... Vihille ei siis päästy. Kaiken hyvän lisäksi äitini suuttui tästä ihan armottomasti Viime viikolla näin unta, että häihin oli aikaa viikko, kutsut oli lähettämättä, puku ja sormukset ostamatta. Värkkäsimme sitten miehekkeen kanssa sellaisia tulitikkulaatikon kokoisia kutsukortteja kamalalle vaaleansiniselle paperille. Pukuna minulla oli joku vaalenpunaisen-violetti kauhtana, joka oli kuin vanha äitiyskesämekko. Lisäksi olin puoli tuntia ennen vihkimisen alkua kotona pukemassa, tukka roikkuen ja ilman meikkiä. Ensimmäinen hääpainajaiseni meni kutakuinkin niin, että olimme kirkossa, ja minulla ei ollut hääpukua. Kaikilla muilla oli hienot vaatteet jne, miulla oli farkkuminihame, mustat nahkasaappaat ja punainen collegehuppari. Selittelin siinä papillekin että miulle ei taija olla nyt muuta vaatetta, samalla harmittelin että miksi en ollut pukeutunut ylioppilasmekkooni kun se on kuitenkin tosi kaunis vaikkakin punainen. Nämä unet kertovat selkeästi siitä, että pelkään alitajuntaisesti että me unohdamme jotain erityisen tärkeää häitä valmistellessa. Tämä puvun puuttuminen taas varmaankin kertoo siitä että se puku on vielä hankkimatta, eikä hajuakaan minkälaisen hankin ja mihin on varaa... Häihin on aikaa vielä reilut puolivuotta.
  4. Minun mielestä oli ihanaa, kun kerroin tulevalle kaasolleni eilen meijän hääpäivän, niin kaaso kysy HETI että mitä hän sitten laittaa päälle ettei vaan munaa ja hommaa jotain "kauniimpaa" pukua kun mitä miulle tulee olemaan. Johtuiskohan siitä että ite tykkään yksinkertaisesta puvusta, ja kaaso taas rakastaa kaiken maailman pitsejä ja tyllejä. Kokovalkosta en ite toisen häihin pukisi, kun en oo varma mitä muut siitä ajattelevat. Mutta en mie jaksa vaivata päätäni sillä että onko meijän häissä sit ens kesänä jollain valkonen puku, ja sanoin kaasollekin että pue mitä haluat, (kuhan jotain puet) kyllä kaikki silti tietää että minä se morsian olen, ja kaikki varmasti tietää senkin että niissä häissä on ennenmin kaasolla tylliunelma päällä ku morsiammella.
  5. Minä kanssa!! Alun perin Pohjois-Karjalan tyttöjä, kesällä 2007 lupaudumme toisillemme elämäni miehen kanssa.(Oli muuten aika pirun hienosti sanottu ;D) Haavena olisi että meidät vihittäisiin Mikaelin kirkossa. juhlapaikasta ei vielä oo suuremmin keskusteltu, ens kesänä sit varmaan sitäkin mietiskellään.
  6. Minulle on henk.koht. jäänyt vähän paha maku suuhun siitä, että mennään heti 18v naimisiin ku ollaan niin jumalattoman rakastuneita. Itellä sattuu olemaan tämmönen tuttava aviopari, nainen on nyt 20 ja mies 25.. olleet naimisissa kesällä 3v. Olen tuntenu tämän pariskunnan kohta 2.5v ja IKINÄ en oo kuullu kummankaan sanovan toisistaan mitään hyvää! Aina vaan valitetaan kuinka kamalaa elämä on ja voi voi voi. > Ja erota ei voi, koska avioero on VÄÄRIN. Ihmettelen kyllä syvästi tämän vaimon elämänfilosofiaa, avioero on väärin mutta hänellä on lupa juosta vieraissa miehissä koska ei saa huomiota omalta aviomieheltään. En tietenkään tarkoita, että kaikille nuorena naimisiinmenneillä kävisi näin, mutta silti olisi ehkä fiksua hetki vielä odotella. Tässäkin edellämainitussa tapauksessa vaimo väittää että mies muuttui häiden jälkeen niin kamalaksi että hänen elämänsä on pilalla. Olisikohan kannattanut tutustua siihen mieheen vielä jonkin aikaa eikä rynnätä suoraan naimisiin? :-? Mutta suurimmat onnitteluni teille, ketkä menette nuorena naimisiin ja oikeasti tiedätte mitä teette. Toivon tietty teille kaikkea hyvää elämässä ja onnellista avioliittoa. :-X