susan

Rouva
  • Content count

    10492
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by susan

  1. Apua, huomasin just että mulla on myös joku ihan random-määrä viestejä nyt? Oli niitä ainakin 2600 ennen tätä uudistusta...
  2. Ninahi, kyllä sun pitäisi saada suomalainen ajokortti takaisin. Samahan tosiaan tapahtuu Suomessa, eli vieraan maan ajokortti otetaan pois suomalaista ajokorttia hakiessa. Sen saa takaisin, jos muuttaa maasta ja luovuttaa suomalaisen ajokortin, mutta Usan kortit kun vanhenee niin nopeasti niin esim. mun miehen ei kannattaisi hakea korttiaan vaan pitää suomalainen ja hakea sen perusteella uusi Usassa. Suomalaisella kortilla kun kuitenkin saa ajaa. Eläinten maahantuonnista löytyy esim. täältä http://www.cdc.gov/animalimportation/dogs.html, mutta kiitos munkin puolesta Ninahille infosta! Eipä ole tullut mieleenkään, ettei eläimiä otettaisi tiettyyn vuodenaikaan lennoille! Ihan kummallinen käytäntö, mitä sille lemmikille sitten pitäisi tehdä jos on vaan pakko muuttaa...?!?
  3. Marj, jos miehesi ei ole tehnyt vielä veroilmoitusta Usaan, se kannattaa nyt pikimmiten tehdä ainakin vuodelta 2014, koska tulette tarvitsemaan verolippua viisumiprosessissa. Jos miehesi ei tienaa yli $90 000 vuodessa, ei veroa tule maksettavaksi Usaan, mutta ilmoitusvelvollisuus on joka tapauksessa. Veroilmoituksen teosta verolipun saamiseen voi mennä pari-kolme kuukautta, joten homma kannattaa hoitaa alta pois pian. Valtion oikeus verottaa kansalaisiaan säilyy tosiaan myös ulkomaille muuton myötä, tosin useat maat kuten Suomi luopuvat verotuksesta muutamien vuosien poissaolon jälkeen. Toki kiinteistö- ym. verot kannetaan ihan normaalisti. Lapsilisä ymmärtääkseni lakkaa muutettaessa ulkomaille ilman perusteltua työkomennusta (suomalaisen työnantajan palveluksessa ja lähettämänä) tai vastaavaa?
  4. Marj, hakekaa lapsille kaksoiskansalaisuus, jos sen myöntämisen ehdot teidän kohdalla täyttyvät. Siinä kestää pari kuukautta passeineen, mutta on järkevintä. Viisumiprosessi on todella helppo hoitaa itse, en lähtisi lakimiehen puheille, koska dokumentit joudut kuitenkin keräämään itse, ja se on työläintä prosessissa. Visa journey on hyvä foorumi, jossa viisumiprosessiin saa apua. Koska asutte ulkomailla, todennäköisesti saatte hieman nopeamman prosessoinnin. Jos itse valmistautuu hyvin (dokumentit kasassa) ja jaksaa olla aktiivinen, voi IR-1:n saada noin puolessa vuodessa. JOS kaikki paperit on kasassa eikä USCIS tai NVC hukkaa niitä... Mutta nämä riskit on lakimiehenkin kanssa.
  5. Voi itku Ellinora, mua todella todella kiukuttaa teidän puolesta!!! Täydet sympatiat täältä!
  6. Ellinora kyseli tuolla monta sivua sitten waiverilla matkustamisesta naimisiin mentyä. Me oltiin keväällä reissussa ja kaikki meni ihan kivuttomasti. Matkustettiin yhdessä perheenä ja immigration-virkailija kysyi ihan perusrutiinikysymykset matkan syistä ja pituudesta ja mun vanhasta viisumista. Ei siis syynätty mitenkään. Kysyi kyllä meiltä, kumpi meistä tuo leivän pöytään Suomen päässä . Mä olin keväällä vielä opiskelijana/kotiäitinä, niin ihan rehellisesti vaan vastattiin että mies se meillä rahat tienaa, mut ei siitä tullut mitään lisäkysymyksiä. Oli mukava virkailija niinkuin mulla aina on Minneapolis/StPaulissa ollut. Vähän jännitettiin etukäteen, mut ihan turhaan, päästiin nopsaan ja sujuvasti läpi. Lapsen kahdelle passille se vähän naureskeli, mut ei sit halunnut edes nähdä sitä Eu-passia, joten lapsella ei oo mitään merkintää passeissa koko visiitistä.
  7. Onnittelut hyvin menneestä haastattelusta Pohjanpoika! Ja onnea tottakai myös viisumista. Jos muistat vielä viisumin käteen saatuasi, niin olisi todella kiva kuulla paljonko sitä "muuttoaikaa" sen mukana siis tulee, onko se vielä sen 6kk.
  8. Olen lukenut tuota tx:n blogia aikoinaan, ja aiemmin oli pari muutakin, joita lueskelin, mutta niitä ei enää päivitetä joten en voi valitettavasti antaa vinkkejä. Olen luvannut itselleni, että jos joskus muuttoprojekti aloitetaan, sitten kyllä laitan blogin pystyyn, mutta vielä se ei ole ajankohtaista. Olisi kiva lukea sun blogia Ellinoora, jos haluat laittaa yksärillä linkin/salasanan !
  9. Kiitos Pohjanpoika kattavasta listasta! Yhteensä kustannuksia tulee siis n. 1200 euron tietämillä hakuprosessin aikana. Toivottavasti saatte haastatteluajan pian, ja pääsette muuttamaan! Me ei siis tällä hetkellä aktiivisesti puuhata muuttoa/viisumia, mutta vähän toisella silmällä silmäillään kuitenkin työpaikkoja. Mun mies on sopeutunut Suomeen ihan kiitettävästi, liittyneekö siihen että on ollut alusta lähtien koulutustaan vastaavassa, mielenkiintoisessa työssä. Tulee myös samantyyppisestä ilmastosta eli ei ole ollut ongelmia sopeutumisessa talveen tms. Onpa hauskaa, Ellinoora, että meidän pienet on samanikäiset ! Onko sun miehellä mahdollisuus hakea töitä Suomesta käsin, jolloin pääsisitte kaikki yhtä aikaa muuttamaan? Tai onko teillä sukulaisia, jotka voisi tuon sponsorointipaperin sulle tarjota? Toivottavasti keksitte jonkun muun ratkaisun kuin waiverilla matkustuksen ja Suomeen palaamisen viisumia odottamaan. Itse mä voisin hyvinkin lähteä vielä siihen rumbaan, mutta en haluaisi että tuo lapsonen joutuu olemaan isästään niin kauan aikaa erossa, kun kahden viikon työmatkakin oli jo tosi rankka ja ikävä oli iso.
  10. Kiva kuulla viimeaikaisia kokemuksia viisumeidenhausta. Kyselinkin tästä jo tuolla toisessa ketjussa, kun en huomannut tulla tänne kurkkimaan tuon K-1 -otsikon hämäämänä. Erityisen kiva oli lukea Pohjanpojan kokemuksia, koska mekin ollaan oltu jo vuosia naimisissa ja asuttu nelisen vuotta Suomessa, joten konsulaatin kautta viisuminhakuun ryhdyttäisiin. Oliko niin, ettette tarvinneet Affidavit of Supportin ja sun lääkärintodistuksen lisäksi muuta erityistä (tietysti papereiden täyttöä on varmaan ihan riittävästi)? Ollaan leikitelty muuttoajatuksella säännöllisin väliajoin ja mietitty, kuinka nopeasti meidän olisi käytännössä mahdollista muuttaa esim. tarjotun työpaikan perässä, kun niille työnantajillekin se on yleensä aika olennainen asia. Epäilinkin, ettei viisuminhaussa muutamaa viikkoa kauempaa mene. Tiedätkö miten kauan sulla on viisumin saatuasi sitä ns. muuttoaikaa? Onko se sama 6 kk kuin kihlatunviisumissa (on ainakin joskus ollut)? Onnittelut kaikille avioliiton satamaan seilanneille ja muutosta selvinneille!
  11. Onko täällä enää ketään, joka olisi hakenut Green Cardin suurlähetystön kautta ns. nopsassa prosessissa? Kiinnostaisi tietää, miten tuo prosessi nykyään sujuu, millaiset on käsittelyajat ym. Olen ymmärtänyt että pari-kolme viikkoa siihen menisi niinkuin non-immigrant-viisumeihinkin, oisko kellään viimeaikaisia kokemuksia?
  12. Ellinora kyseli häiden järjestämisestä Suomessa. Meillä oli häät kesällä 2008 Suomessa, ja vieraita tuli USAsta kymmenisen kappaletta, lisäksi Ranskasta yksi. Ratkaistiin kielikysymys niin, että kirkkosiunaus oli kaksikielinen (pyydettiin seurakunnalta pappia, jolle tämä ei ollut ongelma). Kirkossa laulettiin suomeksi, mutta tekstinluku oli sekä suomeksi (kaaso) että englanniksi (bestman), lukivat siis saman tekstin korinttolaiskirjeistä. Juhla "juonnettiin" kaksikielisesti myös. Mulla oli kolme kaasoa, joista yksi toimi juontajana ja yksi oli vastuussa ulkkarivieraiden "perehdytyksestä", eli neuvoi vähän mitä milloinkin tapahtuu, hoiti porukalle taksit kirkolta juhlapaikalle ym. Miehen bestmaneista yksi toimi toisena juontajana (hölmö sana, oisko seremoniamestari parempi?). ja mun kaaso hänelle selvitti aina mitä seuraavaksi "juonnetaan", eli ihan omin sanoin sai kertoa. Lähinnä siis kuuluttivat leikit, puheet, ruuan ynnä muuta. Puheita ei käännetty muuten kuin mun äidin puhe, ja sen käänsi yksi kaasoista vähän soveltaen ihan spontaanisti muutama lause kerrallaan, jotta koko jengi pysyi mukana. Suurin osa meidän suomalaisista ystävistä puhuu englantia, mutta kutsuttuna oli myös vanhempia sukulaisia jotka on umpi-suomenkielisiä ja ulkkiksilta ei taas suomi taitu, joten mahdollisuuksien mukaan yritettiin kommunikoida kaikki ohjelma kaksikielisesti ettei kukaan tuntisi itseään ulkopuoliseksi. Menu- ja ohjelmakortit pöydissä oli molemmilla kielillä, ja plaseerauksessa yritettiin mahdollisimman hyvin sekoitella porukkaa niin, että suomalaisia ja ulkkisvieraita oli samoissa pöydissä. Katsottiin kuitenkin, että kukaan ei joudu epämukavaan paikkaan eli ei laitettu kielitaidottomia englanninkielisten pöytään. Yritettiin tuoda mukaan sekä suomalaisia (esim. polkaisu kakun leikkuussa) että amerikkalaisia (esim. suutelu lasia kilistettäessä) hääperinteitä ja nämä perinteet sitten selitettiin vieraille. Meillä oli ihan mahtavat kaksikieliset häät, tunnelma oli katossa ja ihmiset puhui innokkaasti keskenään. Puheita pidettiin jonkin verran jokainen omalla kielellään ja leikkejä oli kaasojen toimesta hurjasti, mikä oli ihan kivaa ja yhdisti porukkaa. --- Ja toinen asia, työnhaku, osaako miehesi yhtään suomea tai onko sellaisella alalla, missä mahdollisesti ei tarvittaisi suomen kieltä? Suurimpia kansainvälisiä yrityksiä varmaan kannattaa pommittaa, jos suomen kieli ei taitu. Mun mies sai siis töitä Suomesta jo ennen kuin muutti tänne ja miehen työn takia me ollaan Suomeen jäätykin. Tekee töitä englanniksi eli ei oo tarvinnut työn takia suomen kieltä. Onnea työnhakuun, se vasta onkin väsyttävää hommaa! Ja tottakai ihania häitä!
  13. ^ Ok, niin mä ajattelinkin, ihan uteliaisuuttani siis vaan kyselin. Kiitsa
  14. Tuosta kaksoiskansalaisuuden hakemisesta lapselle. Me käytiin juuri edellisviikolla laittamassa hakemukset eteenpäin, Suomen päässä siis. Aika yksinkertainen homma, puolisosi ottaa yhteyttä puhelimitse tai s-postitse konsulaattiin ja pyytää paketin, jossa on kaavakkeet birth certificaten, sos.turvatunnuksen ja passin hakemiselle. Tuli postissa parissa päivässä. Täyttelette paperit, laitatte menemään ja parin päivän päästä voitte varata ajan henk.koht. käynnille. (Eli kun paperit on konsulaattiin saapuneet) Lapsen kanssa pitää paikan päälle mennä mielellään molempien vanhempien. Mukaan tarvittiin synnytyssairaalan "syntymätodistus" lapsesta (tämä pyydettiin erikseen synnäriltä lähdettäessä, sitä ei normaalisti Suomessa käytetä), lapsen virkatodistus maistraatista, amerikkalaisen vanhemman syntymätodistus ja meidän vanhempien vihkitodistus. Kopiot kaikista näistä lähetettiin jo hakemuspapereiden mukana. Lisäksi jos kysymyksessä on teidän ensimmäinen Suomessa syntynyt lapsi, puolisosi pitää toimittaa todisteita oleskelustaan USAssa väh. viiden vuoden ajalta. Tästä on mainittu siinä paketissa, ja aikaa varatessa teille kyllä sit kerrotaan, mitä pitää tuoda, jos ei kerrota niin kysykää. Io, kun haet USAn kansalaisuutta niin eihän se vaikuta mitenkään sun Suomen kansalaisuuteen?
  15. From the album Puku

    © © J.Pulli

  16. From the album Puku

    © © J.Pulli

  17. From the album Puku

    © &copyNaimisiin.info

  18. Neuvoton morsian, sen "sinkkuustodistuksen" saa ihan notaarilta, siis notary public. Eihän Usassa ole samanlaista väestörekisterijärjestelmää kuin Suomessa, mutta osavaltiot kyllä pitää jonkinlaista rekisteriä, josta voidaan tsekata onko avioliittoja tai eroja rekisteröity. Jotain se maksoi muttei ollut mikään iso juttu.
  19. Pitkästä aikaa lueskelemassa täällä ja haluan toivottaa kärsivällisyyttä ja uskoa rakkauden voittoon kaikille välimatkan kanssa kärvisteleville pareille! Kyllä ne käytännön asiat saadaan kuntoon aina tavalla tai toisella. Caramel1, Suomessa naimisiinmeno oli kyllä todella helppo juttu. Puolisosi tarvitsee vain notaarin vahvistaman todistuksen, joka todistaa ettei hän ole naimisissa. Sitten vain normaali 7pv esteiden tutkinta ja teidät voidaan vihkiä. Onnea teille häiden suunnitteluun ja häiden jälkeiseen yhteiseen elämään !
  20. Meillä oli viime kesänä kaksikielinen (suomi-englanti) avioliiton siunaus ja hääjuhla. Kirkossa pappi puhui sujuvasti kaavan läpi vaihdellen suomesta englantiin, kysymykset kysyttiin molemmilta omalla äidinkielellä. Kaaso ja bestman lukivat kirkossa lyhyen raamatunkohdan, kaaso ensin omalla äidinkielellään suomeksi, bestman perään omallaan englanniksi. Samat kaaso ja bestman olivat myös juhlassa ns. seremoniamestareina, eli jokaisen "ohjelmanumeron" yhteydessä selittivät vieraille omalla kielellään, mitä seuraavaksi tapahtuu. Kaasot oli vastuussa juhlan ohjelmasta, ja hyvin olivat vasta kaksi päivää ennen häitä Suomeen saapunutta bestmania briiffanneet, kun kaikki meni nappiin. Puheita pidettiin muutama, morsiamen äidin puhe käännettiin toisen kaason toimesta spontaanina simultaanitulkkauksena englanniksi, mutta englanninkielisiä puheita ei ruvettu kääntämään suomeksi, kun suurin osa porukasta varmasti kuitenkin ymmärsi pääkohdat. Juhla sujui oikein rattoisasti eikä kielimuuria päässyt syntymään. Istumajärjestys suunniteltiin niin, että sekoitettiin suomalaisia ja ulkkisvieraita ja hyvä soppa siitä syntyikin. Pari pöytää meillä oli niin, että olivat kokonaan suomenkielisiä, ja näihin pöytiin istutettiin esim. vanhemmat sukulaiset, jotka eivät puhu suuremmin englantia, ja joilla hauskinta oli varmasti keskenään. Hääparin kiitokset ja muut mies esitti englanniksi ja minä suomeksi, luonnollisesti. Meillä oli pöydissä ohjelmakortit ja menut molemmilla kielillä, mutta sen suurempia "opaslehtisiä" ei tehty. Ja hauskaa oli!
  21. Älä muuta sano! Muutoin mies on sopeutunut hyvin - tuli alunperin työpaikka plakkarissa joten ei olla jouduttu työnhakuun sen kummemmin. Ollaan asuttu täällä meille ihan oudolla seudulla nyt vajaaat 1,5 vuotta, enkä voi kehua että hirveästi oltais kumpikaan ystävystytty, mutta ei me tänne jäädä joten pärjätään pienemmilläkin sosiaalisilla piireillä. Muutaman mun ystävän miehestä on tullut mun miehelle myös ihan henkilökohtaisia ystäviä, mikä on tosi kiva, vaikka asuvatkin kauempana.