Fifi

^Roslin, me mentiin naimisiin ulkomailla ja meidan lahjalista oli John Lewisilla (voin suositella, toimii hyvin ja sielta saa kaikkea) joten vieraat ympari maailmaa pystyivat tekemaan ostoksensa netissa, kenenkaan ei tarvinnut roudata lahjoja paikasta toiseen vaan ne toimitettiin meille kotiin sitten haamatkan jalkeen. Rahaa ei toivottu (mutta saatiin silti) ja tehtiin kutsun liitteessa selvaksi ettei lahjojen tuominen juhlapaikalle ole toivottavaa kuljetusongelmien vuoksi ja kylla sita kaikki noudattivat ihan kiitettavasti.

Meidan lahjat toimitettiin kotiin paivaa sen jalkeen kun tultiin haamatkalta ja avattiin ne sitten samantien.

^Hei Stringbeanjean, ma vastasinkin sulle jo tohon toiseen (Suomi-Britti) ketjuun, tosin itse menin naimisiin Englannin puolella joten en tieda kuinka paljon se muuttaa asiaa. Mutta paperityot sujuivat hujauksessa ja ainoa dokumentti mita Suomesta tarvitsin oli passini. Taalta loytyy varmaankin kaikki tarvitsemasi info General Register Office of Scotland

Ma en tieda onko tilanne Skotlannissa erilainen kuin Englannin puolella mutta meilla ainakin siviilivihkimisen "paperisota" kun mentiin naimisiin meidan omassa town hallissa oli todella helppo enka tarvinnut Suomesta mitaan muita papereita kuin passini. Maistraattiin varattiin aika jolloin kaytiin siella yhdessa tayttamassa tarpeelliset paperit ja haastateltavina yhdessa ja erikseen. Mukana piti olla passi, proof of address (eli joku sahkolasku, council tax bill tai vastaava) ja sitten vaan vastailtiin kysymyksiin mm. onko meista kumpikaan ollut naimisissa aiemmin, piti kertoa isan nimi ja ammatti ja olemmeko menossa avioon vapaaehtoisesti yms. ja se oli siina, koko hommaan meni alle tunti.

Meidan avioliitto siunattiin Espanjassa, meidat oli vihitty siviilisti jo aiemmin. Jos haluatte kirkollisen (evlut) vihkimisen on sen jarjestaminen aika yksinkertaista silla Espanjassa toimivilla suomalaisilla papeilla on vihkioikeus. Siviilivihkimisen organisointi onkin sitten huomattavasti mutkikkaampaa. Taalta loytyy lisatietoa.

Kannattaa ehdottomasti, limuja en sielta saakka tilaisi mutta paikalliset viinit, cavat ja vakevatkin ovat halpaa kuin saippua Suomen hintoihin verrattuna. Punaviineissa ma tykkaan hirveasti esim seuraavista: Gran Feudo Marques de Caceres Marques de Riscal Valkoviineista Torres Vina Esmeralda Myos valkoiset Riojan alueen viinit ovat usein herkullisia mm. tuota samaista Marques de Caceresia saa myos valkoisena Kuplivaksi suosittelisin Freixenetin Cavaa Ja mika parasta noita kaikkia saa jokaisesta supermarketista joten niita ei tarvitse erityisemmin metsastaa.

Joo ei todellakaan, jos menee ulkomailla naimisiin siita pitaa ilmoittaa viranomaisille ihan itse. T: nimim 3 vuotta naimisissa mutten ole vielakaan saanut muutettua tietoja Suomen vaestorekisteriin

^Ok. Ma aloin penkoa asiaa Home Officen sivuilta enka loytanyt mitaan tietoa mistaan rekisteroinneista. Tiia sitte.

Mille viranomaisella rekistoroitymista sa tarkoitat? Ma olen asunut Lontoossa melkein 15 vuotta enka ole ikina rekisteroitynyt minnekaan? National Insurancenumeron saa hakemalla ja tayttamalla pari paperia ja se nimenomaan kannattaa hakea heti ennenkuin on tyopaikkaakaan silla muuten palkastasi peritaan korkeampi NI-maksu. Terveydenhoito on taalla ilmaista ja NHS huonosta maineestaan huolimatta minusta oikein hyva (toki riippuu varmaan myos alueesta). Laakarin loydat kirjouttautumalla kotiasi lahimpana olevan GP:n (General Practioner = yleislaakari) vastaanotolla, vaikka sinulla olisi yksityinen sairausvakuutus tarvitset silti GP:n silla useimmat vakuutukset vaativat lahetteen erikoislaakarille tai lisatutkimuksiin ennenkuin korvaavat niita. Taalla on aika olemattomat aitiyspaivarahat ja kasittakseni niita ei saa ollenkaan jos ei ole ollut tiettya aikaa toissa (olikohan se 15 viikkoa ennen synnytysta?) perusaitiyspaivarahaa saa noin reilun satasen per viikko ekat 39 viikkoa, sen jalkeen ei mitaan. Joku aiti-ihminen varmaan tietaisi naista enemman. Raskauden aikana ja ekan vuoden sen jalkeen hammashoito ja kaikki laakeresptit ovat ilmaisia. Taalta loytyy kaikenlaista hyodyllista tietoa. EU-kansalaisella ei Britteihin tulessa ole kovinkaan kummoista paperisotaa edessa joten rohkeasti tanne vaan.

Virallisesti varmaan sen Vegasin tilaisuuden pitaisi olla valojen uusiminen, mutta Vegasissa kaikki on mahdollista, kannattaa ottaa yhteytta suoraan wedding chappeleihin ja kysya neuvoa. Voitte myos olla kertomatta vihkijalle etta teidat on jo vihitty Suomessa, ei ne sita mistaan rupea selvittamaan ja teilla kuitenkin pitaa olla kaiken maailman esteettomyystodistukset mukana itsellanne.

Make up store on erinomainen myos, ma aina unohdan se olemssaolon kun sita ei taalta Briteista saa. Joe Blascokin on loistava (etenkin niiden pohjat ja peiteaineet)mutta eiko se ole melkein samaa hintaluokkaa kuin nuo luksusmerkitkin? MACia saa Stockalta mutta saakohan Stockan Beautysta?

Ma luotin kestosuosikkeihini, luomivarit ja eye-linerit Bobbi Brownilta, meikkivoide ja ripsivari YSL:lta, poskipuna Narsilta, peitevoide Laura Mercierilta, aurinkopuuteri Body Shopilta, huulipuna Chanelilta... jne Ma teen paljon meikkeja morsiamille ja kaytan useimmiten MACin tuotteita, niita suosittelisin sinullekin. Paljon pigmenttia ja edullisempi kuin nuo suurten muotitalojen merkit ja useimmiten myos parempi (sellaista sarjaahan ei ole viela keksittykaan missa kaikki tuotteet olisivat tasalaatuisia joten liian merkkiuskollinen ei kannata olla). MACia kaytetaan todella paljon kuvaus ja naytosmeikeissa. Edullisempi vaihtoehto on teatterimeikkisarjat esim Kryolan ja Grimas. Jos haluat voimakkaan meikin suosittelen etta pohjustat luomet mattapintaisilla vareilla ja sitten helmiaista paallimmaiseksi kerrokseksi, pelkalla helmiaisella on vaikea saada pitoa ja syvyytta vareihin. Geelimainen eyeliner on ihan ehdoton, pysyy kuin tauti eika haalistu paivan mitaan, Bobbi Brownin on paras mutta MACillakin erinomainen.

Seka Bath etta Edinburgh on aivan ihania kaupunkeja, mutta ma pidentaisin joko Lontoon tai Edinburghin osuutta ja lyhentaisin Bathin kahteen yohon, kaupunki on tosi pieni ja nopeasti nahty.

kiitos avusta ja helpotuksesta tähän visaiseen kysymykseen... Ja tahan lisaisin viela etta natiivia asiakaspalvelijaa saa Lontoosta etsia kiven ja kannon alta. Lahestulkoon poikkeuksetta pubien, ravintoloiden, hotellien, kauppojen ja maanalaisen henkilokunta on jotain muuta kuin englantia aidinkielenaan puhuvaa, joten omaa sanavarastoa tai aantamista on turha jannittaa, on melko todennakoista etta vastapuolen englanti on parhaimillaankin vain auttavaa.

Mies valitsi ja maksoi mun kihlasormuksen, miehella ei sormusta ollutkaan. Vihkisormukset valittiin yhdesssa ja ma maksoin miehen ja mies mun. Reilua pelia mulla on timantteja molemmissa sormuksissa ja miehella simppeli valkokultainen rinkula

Mulla oli hopeanharmaa cocktailmekko.

Akkia laskettuna olen ollut vieraana 32 haissa, mutta luulen etta oikea luku on yli 40 en vaan muista kaikkia. Ensi vuonna luvassa ainakin yhdet haat, tana vuonna tuli juhlittua neljat.

Ma kuljetin pukuni tarkoitusta varten hankitussa (=eraan Naikkarin ystavalisesti lahjoittamassa) laatikossa. Samaan laatikkoon mahtui myos huntu ja korut ja taisipa morsiustyton mekkokin olla siella. Ma viikkasin puvun laatikkoon siten etta jokaisen taitteen valissa oli silkkipaperia eika puku juurikaan rypistynyt.

Me tilattiin seka meidan Save the date-kortit etta kutsut tuolta, toimitus oli nopea (musta sielta voi valita vahan kalliimman pikatoimituksen) ja kutsut sellaiset kuin pitikin. Olen kayttanyt niita aiemmin aika paljon muihinkin duunimatskuihin ja aina ollut tyytyvainen palveluun.

Hymyilin kuin Hangon keksi

Meilla oli ammattikuvaaja mutta valitettavasti erittain huono sellainen ja ainoa asia mika haissa harmittaa on hyvien kuvien puute, kaikki muu meni nappiin. Meidan haat jarjestettiin ulkomailla ja todella nopealla aikataululla eika ykkosvalintamme kuvaajaksi ollut enaa saatavilla enka raaskinut maksaa kakkosvaihdon lentoja ja majoitusta kuvauksen hinnan lisaksi, joten paadyimme jo paikanpaalla olevaan vaihtoehtoon. Kuvat ovat ainoa muisto paivasta ja se ettei niita voi katsoa tulematta vihaiseksi ei ole kivaa. Toki meidankin kaverit napsivat sadottain kuvia ja jotkut niista ovat oikein hyviakin mutta tunnen silti pienen kateuden piston kun katson todella taitavasti toteutettuja dokumentaarisia kuvia muiden haista. Meidan haissa oli paljon hulvattomia, ihania ja romanttisia hetkia jotka olisin toivonut ikuistetun. Meidan kuvaajalla ei ollut yhtakaan omaperaista ideaa, ei minkaanlaista silmaa kuvakulmille ja lisaksi hanelle oli ilmeisesti tehty persoonallisuuden ohitusleikkaus silla niin olematonta tyyppia ei voi olla olemassakaan. Joten sanoisin kaikille jotka harkitsevat jattavansa kuvansa sattuman varaan etta miettikaa viela, voisiko joku muu saastokohde olla sittenkin jarkevampi.

^ma olin tulossa myos ehdottamaan ruokavaliota helpoksi parannuskeinoksi. Lisaa hyvia rasvoja esim. pahkinoita, siemenia, avokadoa ja kalaa ruokavalioon (2-3 kertaa viikossa ainakin) eika halkeile kantapaat enaa!

uutta: puku, sormus, kengät.. vanhaa ja lainattua: äidin sormus jota pidin oikeassa kädessä sinistä: 3 pienta sinista dimangia varpaankynnessa

Niin tein, meilla oli ekaksi pieni minimoon siviilivihkimisen jalkeen. Mies vei mut romanttiseen pieneen piilopirttiin Normandiaan pitkaksi viikonlopuksi. Varsinainen haamatka oli sitten Espanjassa olevien haidemme yhteydessa (joten tiesin siis maan etukateen), huristelimme avo-Porshella ympari Andaluciaa ja yovyimme toinen toistaan mahtavimmissa hotelleissa. Taydet kymmenen pistetta miehelle molemmista.

Lainie on ihan oikeassa kumpikaan kansalaisuus ei tule automaattisesti, Briteissa sun pitaa hakea kansalaisuutta, lapaista life in the UK testi (ja mahdollisesti kielikoe) muun byrokratian ohella.