Minulla ei ole yhtään etunimi+sukunimi kaimaa ja samaa sukunimeä kanssani kantaa 20 ihmistä. Sukunimen harvinaisuus ei ole minulle se tärkein asia, vaan se mitä nimi tarkoittaa. Nimi sattumoisin on luonteenpiirteeni ja saan usein kuulla olevani nimeni veroinen. Mikäli otan mieheni nimen, minulla on Suomessa ainakin yksi etunimi+sukunimi kaima, ja ajatus kirveltää pahasti, kun on tottunut, että on ainoa omaa nimeään kantava. Toisaalta, kaksoisnimet suorastaan kiljuvat siviilisäätyäni (ei sillä että haluaisin piilotella avio-onnea) ja tuntuvat jotenkin kokoon kyhätyiltä. Saa nähdä mitä keksin, vajaat kaksi viikkoa aikaa.