freckle

Hoh hoijaa. Ei taas saata paremmin sanoa. Itselleni ei tulisi ikinä edes mieleen vaatia pääsymaksua häihini osallistujilta enkä oikein voi käsittää kuinka jollekin tulee. No kukin tyylillään. Maksan kyllä mielelläni pääsymaksun vuosijuhliin tms. kemuihin, joihin itse menen kutsumatta/kutsuttuna edustajana (tällöinkin tosin oletan, että taho, jota edustan maksaa edes osan osallistumisestani). Mielestäni näitä ei voi kuitenkaan millään tavalla rinnastaa häihin. Ja niin kuin joku jo sanoikin, ei niitten häiden tarvitse miljoonia maksaa, kivat juhlat saa halvallakin jos rahavarat on tiukalla. Kaippa tällä samalla periaatteella voisi sitten vaatia pääsymaksua (lasten) synttärikutsuille, ristiäisiin, rippijuhliin, valmistujaisiin, tupareihin ja muihin mukaviin kemuihin. Eli eipä kai sitten muuta kun rahaa tahkoamaan tai jotain.

Omiin häihini en tätä leikkiä halua mutta serkkuni häissä leikki oli toteutettu kivasti. Hääpari asuu töiden takia ulkomailla ja morsiammen ryöstön jälkeen sulhasen piti kerätä 12 nimeä listaan takaajiksi, jotta hän saa morsiammensa takasin. Kun nimet oli kerätty antoi bm kaikille takaajille tehtäväksi kirjoittaa eri kuukausina kirjeen hääparille. Sulhanen oli valinnut takaajiksi kaikista tutuimmat vieraat ja takaajiksi suostuneet ilahtuivat kovasti tehtävästä. Hääpari vaikutti myös aidon ilahtuneelta, että saavat rakkaimmiltaan ihka aidon kirjeen. Miehen siskon häissä leikki oli kuuleman mukaan toteutettu myös mukavalla tavalla. Juhlat olivat melko pienet eli kaikki vieraat olivat hääparille hyvin tuttuja ja läheisiä. Tehtävien toteuttaminen ei vaatinut kuoren saajalta yhtään rahaa vaan tehtävien tavoitteena oli järjestää yhteistä aikaa ja tekemistä hääparin kanssa. Tehtävinä oli mm. pulkkamäkeä, kuutamouintia, lintujen bongausta, tähtien katselua ja kävelyretkeä.

Minulle kihlasormukseni on hyvin rakas ja se pysyy sormessani aina. En ota pois leipoessa, suihkussa, saunassa, töissä, urheillessa enkä muutenkaan. Ja sen kyllä huomaa. Kihla on ollu sormessa vasta 5 kk ja on sen näköinen kun sitä olisi käytetty vuosikymmeniä. Mies onneksi lohdutti, että ostetaan sitten uusi jos kuluu kokonaan puhki

Nyt on häämatka varattu. Matka suuntaa aluksi Miamiin 3 päiväksi, jonka jälkeen jatkamme 2.-9.9.07 risteilemään läntiselle Karibialle. Laivana on Freedom of the Seas. Hytiksi valittiin kustannussyistä sisähytti mutta eiköhän sieltäkin kannelle pääse maisemia katselemaan kun siltä tuntuu. Hytti saatiin sentään kannelta 7 eli ei ihan kauhean alhaalla olla. Risteilyn jälkeen matkataan vielä autolla Orlandoon 9 päiväksi ja huvipuisto hulluina tarkoituksena on kiertää kaikki paikalliset houkuttimet. Minkä hintainen tuo soda card muuten on noilla RCCL:n laivoilla kun en mistään löytänyt hintatietoja? Muoks. tuoltahan se hinta löytyi laivayhtiön sivuilta kun vaan viitsi avata silmänsä ja katsoa.

Kun aloimme suunnittelemaan omia häitämme päätimme rajata vieraslistan mahdollisimman pieneksi kustannus- ja tilasyistä. Juhlatilaamme mahtuu maksimissaan 60 henkeä eikä budjettimmekaan varmaan kauhean montaa enempää kestäisi. Maksamme siis häät itse. Vieraslistalle pääsee ainoastaan molempien lähisuku sekä muut perhetutut, joiden kanssa olemme tekemisissä. Kavereita ei häihin kutsuta kaasoani lukuunottamatta koska kavereiden jakaminen ns. parempiin, kutsun ansaitseviin, ja huomompii, kutsua vaille jääviin, ei olisi onnistunut koskaan. Kavereille on myös ollut helppo sanoa, ettei juhliin kutsuta kavereita vaan juhlimme ainostaan lähisuvun kesken. Nyttemmin olemme kyllä ryhtyneet miettimään josko muutama kaverikin olisi kiva pyytää paikalle kun istumapaikkoja jää vapaaksi sukulaisten jälkeen 6 paikan verran (sillä oletuksella siis, että kaikki kutsutut tulisivat juhliin). Joku vaan saisi keksiä helpon keinon erotella kutsun saavat kaverit niistä kutsua vaille jäävistä. Minusta ei siihen nimittäin ole. Taitaa siis jäädä kaverit kokonaan kutsumatta niin pääsee kaikista helpoimmalla.

Itse olen niin kypsynyt huonosti käyttäytyviin pentuihin, että voisin hyvin toimia näin. Häihimme on onneksi tulossa vain 5 alle 10-vuotiasta lasta, joista ainoastaan 1 ei osaa käyttäytyä. Tuonkin jättäisin mielelläni kutsumatta mutta koska kyseessä on miehen siskon lapsi, joka on vielä hänen kummilapsensa, haluaa mieheni hänet häihin. Huokaus. Toivottavasti kaikki menee hyvin tai voi siskon juhlinta loppua aika lyhyeen kun saavat lähteä kotiin kiukuttevan ja häiriköivän lapsensa kanssa. En nimittäin aio jäädä sivusta katsomaan jos kyseinen lapsi pilaa käytöksellään muiden mukavan päivän (enkä tarkoita tällä pelkästään itseäni vaan myös muita vieraita).

Minäkään en häihini leikkejä halua. Leikeille on omat paikkansa ja aikansa ja se ei ole meidän häät, vaikka vanhana partiolaisena olen leikkimiseen tottunut ja leikeistä pidän. Tarvitsisi vain saada tämä leikittömyys myytyä vielä sulhaselle. Sillä kun tuntuu olevan joku ihme fiksaatio, että häissä pitää leikkiä. Mitä siis ihmettelen suuresti kun mies ei esillä olosta edes pidä. Kaippa tuo kuvittelee, että tädeistä ja sedistä olisi tosi kiva leikkiä lasta juhlatamineissa. Itseäni ei moinen kiinnosta vaan mielummin vietän aikaa tanssien, vieraiden kanssa jutellen ja tilanteesta nauttien. Kaippa tässä johonkin kompromissiin päästään, jos vaikka jonkun sukujen/pöytäkuntien välisen tyylikkään tietokilpailun meistä ja suhteestamme kehittäisi. Eri asia toki olisi jos juhliin tulisi paljon lapsia, näille leikkejä järjestettäisiin.

Me ajattelimme jättää esittelyjen hoitamisen vieraiden vaivaksi. Tosin jokainen pöytä nimetään pöytäkarttaan meille tärkeän paikan mukaan ja pöytään istutetaan tähän paikkaan liittyvät ihmiset. Jokaisesta pöydästä löytyy sitten tarina miksi ko. paikka on meille tärkeä ja miten pöydässä istuvat ihmiset tähän liittyvät. Tulee kyllä muutama aika kaukaa haettu aasin silta mutta ehkä näin ihmiset kiertävät hiukan tutustumassa muihinkin kun (toivon mukaan) pöytien nimiä kummeksuvat.

Mekin tai siis minä, koska en halua sulhasen näkevän minua hääpäivänä ennen kirkkoa, pääsen koristelemaan juhlapaikkaa vasta hääpäivänä. Samalla reissulla rahtaan juhlapaikalle alkoholilliset juomat. Vihkiminen on klo 15 enkä ole ajatellut, että minulle edes kiire koristelun kanssa tulisi vaikka teenkin ihan kaiken itse pöytäkoristeista istumapaikkalappuihin. Ketjua lukiessani olen kuitenkin ryhtynyt pohtimaan josko laittaisin pöytiin tulevat kaislat jo edellisenä iltana kotona valmiiksi pidikkeisiinsä/vaaseihinsa, jolloin ne voisi vain nostaa pöydille. Kampaajalle en ajatellut mennä (tosin mieli voi vielä muuttua) ja meikkiä en naamaani halua kun muutenkin olen tämmöinen luonnonlapsi. Hameen teen itse ja enköhän sen siis itse päällenikin saa. Valmistautumiseen menee siis se 10 minsaa mikä minulla aina menee lähdin minne hyvänsä Olenkohan liian huoleton?

Meidätkin vihitään Tampereella, Messukylän uudessa kirkossa. Juhlat tosin pidetään Kangasalan puolella vähäisten vapaiden tilojen takia.

Ajatus salahäistä on alkanut pikku hiljaa kiehtoa minuakin. Vaikka hääsuunnittelua on takana vasta muutama viikko alan olla jo aivan täynnä koko hommaa Olisin halunnut mennä kihloihinkin täydessä hiljaisuudessa mutta anoppikokelas ei voinut suutansa kiinni pitää pyynnöistä huolimatta ja asia levisi välittömästi miehen suvun tietoon. Olisin mielummin itse kertonut omista asioistani ilman nyt asiasta seurannutta hössötystä mutta eipä sillä mielipiteellä väliä ollut. Hiukan siis mietityttää pysyvätkö häät ja niiden ajankohta salassa kutsujen lähettämiseen asti, kuten sulhasen kanssa toivoisimme, vai levitetäänkö tämäkin asia kaikille jo etukäteen (vahingosta viisastuneena anoppikokelaalle ei ainakaan enää kerrota mitään häihin liittyvää). Olisi vain niin kiva oikeasti yllättää sukulaiset hääkutsulla. Jotenkin myös hirvittää kuinka vanhemmat loppupeleissä suhtautuvat hyvin karsittuun vieraslistaamme (maksamme häät itse -> päätämme itse ketä häihimme kutsumme). Vaikka asia ei minua sinällään liikutakaan, en jaksaisi kuunnella sitä huutoa kun mammoilla ja papoilla on meloonit nenuissa. Voisi siis olla oman mielenterveyden kannalta parempi mennä naimisiin ihan kahden kesken jossain meille rakkaassa paikassa tai kirkossa mikäli sulhanen tässäkin tapauksessa kirkkovihkimisen välttämättä haluaa. Kuulostaa jotenkin niin romanttiselta: vain sinä, minä ja meidän rakkaus

Meidät vihitään kirkossa. Itselleni asialla ei olisi niin väliä, pääasia on, että mieheni kanssa naimisiin pääsen. En myöskään usko kirkon oppeihin, vaikka kirkkoon kuulunkin eli sen puolesta siviilivihkiminen olisi minulle sopivampi vaihtoehto. Sulhanen haluaa kuitenkin kirkkohäät enkä jaksa asiasta hänen kanssaan kättä vääntää. Kirkossa tapahtuva vihkiminen on kuulemma jotenkin oikeampi kuin maistraatissa tapahtuva. Voisipa kyllä olla, että molempien suvut saattaisivat hiukan järkyttyä jos vihkiminen maistraatissa pidettäisiin. Sen verran tapa-kristittyä ja muutoinkin tapoihin kangistunutta porukkaa molempien suvussa meinaan.

Itselleni on jollain lailla kunnia kysymys maksaa itse omat hääni. Saammepahan sulhasen kanssa valita ketä juhliin kutsutaan ja millainen juhlan luonne on. Molempien vanhemmilla tosin nousivat karvat pystyyn heti tästä kuullessaan. Isäni on aina pitänyt häiden maksamista morsiammen vanhempien kunniatehtävänä ja sulhasen siskon häät kustantaneina sulhasen vanhemmat kokevat nyt, että lapsia kohdellaan eri arvoisesti kun pojan häitä ei maksetakaan. Jokainen toki toimii omalla tyylillään, mutta itse olen sitä mieltä, että aikuiset ihmiset pystyvät rahoittamaan omat menonsa kun pystyvät kerran omillaan asumaankin ja avioliiton kaltaisen suuren päätöksen elämässään tekemään. Eihän niiden häiden tarvitse kalliit olla jos parilla ei rahaa liikoja ole. Meilläkin häät järjestetään edullisesti turhia tuhlailematta. Ymmärrän toisaalta kyllä niitä "prinsessä häät upeassa linnassa"-morsiammiakin. Kuin myös niitä vanhempia, jotka väkisin haluavat euronsa lastensa juhliin sijoittaa.

Alusta asti on ollut selvää, että häät pidetään nykyisellä asuinpaikkakunnallamme. Miksi lähteä takaisin morsiammen tai sulhasen kotikaupunkeihin kun kummatkin ovat iloisia päästyään niistä pois Nykyinen asuinpaikkamme on myös vieraille helpoin sillä se on hyvien kulkuyhteyksien päässä ja lisäksi näppärästi vieraiden asuinpaikkojen keskellä. Kenenkään ei tarvitse koko päivää matkustella häihimme päästäkseen.