Pelagia

esterillos, mä ymmärrän sua! Toiset meistä vain murehtii etukäteen enemmän kuin toiset... Ja mä kuulun ehdottomasti niihin murehtijoihin... Itse lykkäsin aikoinaan kihlojen ostoa puolella vuodella, koska halusin rauhassa varmistua siitä, että todella haluan elää loppuelämäni mieheni kanssa. Ruodin suhteemme ja mieheni hyviä ja huonoja puolia ja mitä enenmmän mietin sitä enemmän ahdistuin. Lopulta sain kuitenkin möröt taltutettua ja päätin uskaltaa olla onnellinen. Sen jälkeen, kun kihlasormus nimettömääni pujotettiin, katosivat kaikki epäilykset. Samanlaisia epävarmuuden tunteita heräsi kuitenkin mielessäni myös, kun ostimme yhteisen asunnon. Ja kyllä niitä ahdistavia hetkiä on häitä suunnitellessakin ollut. Onneksi kuitenkin tunnen itseni ja tiedän, että tuo etukäteen pelkääminen on minun tapani suhtautua asioihin, eikä se suinkaan tarkoita, että olisin jotakin suurta virhettä tekemässä. Älä siis sure, esterillos. Kyllä meitä on muitakin, jotka murehtii... Täytyy vaan yrittää laittaa piste päässä pyöriville kauhukuville ja keskittyä tähän hetkeen. Sillä totuushan on, että olen (kuten varmasti sinäkin) onnellinen morsian, joka parin kuukauden kuluttua menee naimisiin elämansä rakkauden kanssa!

Yhtä ystävääni (asunut ulkomailla jo useamman vuoden) ja yhden ystäväni puolisoa mieheni ei ole koskaan tavannut. Serkkuni uutta tyttöystävää en ole minäkään nähnyt, mutta hiukan epäilen, ettei serkkupoika uskalla tuoda häntä näytille häihin… (Toivon tietysti, että hän näin tekisi…) Lisäksi mieheni puolelta kutsutaan kolme sukulaista, joita hän ei ole itsekään vielä koskaan tavannut. Näistä vanhin taitaa olla nyt kaksivuotias. Näiden lapsukaisten vanhemmat olen siis minäkin tavannut, mutta nyt ei olla vuoteen/pariin nähty. Tosi kiva nähdä viimein heidän jälkikasvuaankin! Kaikki muut noin sadasta vieraastamme tunnemme molemmat. Suurimman osan toistemme sukulaisista tunnemme hyvin (onhan tässä ollut viitisen vuotta aikaa tutustua), mutta toisia tietysti tapaa harvemmin kuin toisia…

Viime viikolla haettiin sormus kotiin, tuolloin oli tasan 3 kuukautta hääpäivään. Tilattiin ajoissa, koska saatiin häämessuilla hyvä tarjous...

Mintti, me oltiin aikoinaan rakkaani kanssa ensimmäisellä yhteisellä matkallamme juuri Lefkaksella ja Avrassa. Hyvä valinta! Sieltä on hirvittävästi kauniita muistoja... Oikein ihanaa häämatkaa teille! Me päädyttiin lopulta itse häämatkan kohdalla Karpathokseen... Toivottavasti vetää vertoja Lefkakselle!

Minä taas olen ujona ihmisenä joutunut kamalaan tilanteeseen häissä, joissa ei ollut istumajärjestystä ollenkaan. Vain hääparille oli oma pöytänsä ja muutoin vieraat menivät kuka mihinkin. Morsiamen vanhemmat tulivat sisään saliin viimeisenä ja siinä vaiheessa ainoat vapaat paikat olivat pöydässä, jossa istuin kahdestaan mieheni kanssa. Olipas tosi kiva joutua morsiamen vanhempien pöytään mieheni kouluaikojen kaverin häissä, joissa en henkilökohtaisesti tuntenut sulhastakaan kovin hyvin ja morsianta (saatikka hänen vanhempiaan) en ollenkaan. Eli kyllä meille tulee istumapaikat ainakin kaikkein lähimmille, muista nyt en vielä tiedä. Ihan hyvä vaihtoehto voisi olla tuo tiettyhin pöytiin jakaminen (olen ollut häissä, joissa tämä toimi hyvin) tai sitten järkätään vaan reilusti niitä istumapaikkoja, joista vieraat saa valita omansa (olen ollut myöskin häissä, joissa homma toimi näin-> ei valittamista). Mutta jos istumajärjestys päädytään tekemään, tehdään se sillä perustella, että pyritään takaamaan jokaisen vieraan viihtyminen. Eli plaseerataan samaan pöytään ihmiset, jotka muutenkin viihtyvät yhdessä...

Moi Delirium! Meidät vihitään kesäkuussa maistraatissa. Sormus pujotetaan sormeeni jo silloin, emmekä muutenkaan halua juhlapaikalla mitään vihkimiseen rinnastettavissa olevaa seremoniaa (olemme molemmat sen verran ujoja, että emme halua olla ”keskipisteenä” yhtään enempää kuin on pakko). Puheen pitäjää ja ns. seremoniamestaria sen sijaan kaipaisimme. Eli kysymys kuuluukin toimivatko Pro-seremonioiden työntekijät vain juhlapuheen pitäjinä vai voivatko hoitaa juontajan tms. tehtäviä? Tampereen seudulla asustellaan ja häitä olisi tarkoitus viettää noin 60 km:n päässä Tampereelta…