MissPiggy

Rouva
  • Viestit

    44
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Tietoja käyttäjästä MissPiggy

  • Taso
    Juniori

Contact Methods

  • ICQ
    0

Profile Information

  • Paikkakunta
    Helsinki
  1. Mulla on kokemusta vain yhdestä isänpäivänlounaasta ko. paikassa ja tykkäsin Ruoka oli todella hyvää! Omistajapariskunta oli myös todella suloinen, ja kokki kävi henk.koht. kiittämässä, että olimme tulleet paikalle. Kertoi myös ruuista ja paikasta noin yleensä - jäi hyvä mieli. Voisin kuvitella, että kesällä tuo paikka on aivan ihana.
  2. Etukäteen olin varma, että itkisin valtoimenaan matkalla alttarille, mutta sen sijaan taisinkin hymyillä tyynen rauhallisesti! Monella muulla kyllä näkyi kyyneleet valuvan...
  3. Meillä pappi unohti sanoa missä kohtaa olisi saanut pussata. Etukäteen kyllä lupasi sanoa, mutta kirkkopusu meiltä sitten näin ollen jäi pois. Portailla kyllä sitten pussattiin ennen riisisadetta
  4. Meille tulee nämä Tulomarssi: Toivo Kuulan häämarssi Lähtömarssi: Verdin juhlamarssi oopperasta Aida Yksinlauluna: Panis angelicus Häävalssina: Akselin ja Elinan häävalssi Kaikki oikein mieluisia
  5. Bileasuun minäkin päädyin monien pähkäilyjen jälkeen. Tuntisin itseni ehkä liian silmätikuksi yökerhossa, jos olisin muhkeassa valkoisessa hääpuvussa, ja puvun likaantuminen takuulla harmittaisi. Minulla asiaa helpottaa se, että hääpukuni on 2-osainen, jossa yläosa on viininpunainen ja hivenen korsettimallinen. Alaosa on suht iso valkoinen ja monikerroksinen. Illan tullen ennen jatkoille lähtöä heivaan vain alaosan pois ja vaihdan tilalle polvipituisen luonnonsilkkisen mustan ja melko yksinkertaisen hamosen
  6. ^ Samaa mieltä. Vieraille tulee tosiaan helposti sellainen olo, että heidät on jaettu tärkeisiin ja ei-tärkeisiin, jos vain osalle on istumapaikat. Varsinkin jos ne sukulaiset tulevat hyvin toimeen keskenään, niin mitään ylimääräistä päänvaivaa plaseerauksesta ei tule Itse olen muutenkin sitä mieltä, että hyvä istumajärjestys on parempi kuin ei plaseerausta laisinkaan. Huonosti tehtynä se taas aiheuttaa kiusaannusta ja harmitusta. Itsellä varmaan menee ilta jos toinenkin järjestystä laatiessa, ja pakko on kysyä anopilta heidän puolen sukunsa kiemurat ja mahdolliset antipatiat.. Ettei tule laittaneeksi toisiaan vihaavia ihmisiä just samoihin pöytiin ;D
  7. Meillä ei luultavasti pappia kutsuta. (Tai se selviää, kun kyseisen herran tapaamme ennen häitä.) Niin pappi kuin hän onkin, tuntuisi jotenkin kiusaannuttavalta kutsua meille tuntematon ihminen hääjuhlaan. Haluamme nimenomaan rentoa tunnelmaa ja leppoisaa keskustelua, ja luulen, että papin läsnäolo ei välttämättä siinä auttaisi Ainakin vanhemmat ihmiset pitävät pappia Jumalasta seuraavana ja kunnioitus on sitä luokkaa, että pullakahvi menee väärään kurkkuun, jos pappi katsookin päin. Aika monella taitaa olla se tilanne, että vihkipappia ei ole tavattu koskaan aikaisemmin eikä välttämättä nykyiseen seurakuntaankaan ole mitään tunnesidettä. Näin ainakin meillä. Eri asia olisi, jos häät pidettäisiin jomman kumman lapsuuden paikkakunnalla. Totta kai juhlan tärkein aihe on naimisiinmeno ja sen tärkein tapahtuma on itse vihkiminen. Mutta ei se pappi sitä avioliittoa tee, vaan itse aviopari
  8. Meillä lauletaan yhteisesti virrestä 240 (Herra, kaiken onnen tuoja) kolme säkeistöä. Sitten kummisetäni laulaan iki-ihanan Panis Angelicuksen (Tai en tiedä missä järjestyksessä lie menevät, se varmaan selviää papin kanssa keskustellessa.)
  9. Minä olen käyttänyt askarteluihin Sinellin kaksipuoleista ns. voimateippiä, jota myydään ainakin kahdella eri leveydellä. Ei ryppää papereita eikä tarvitse sotkea sormiaan liimaan
  10. Kylläpä ihmiset päästävät suustaan kaikenlaista typerää. Aika ahdistavia ja ärsyttäviä juttuja, kun voi niin hyvin eläytyä tunnelmiinne Itse jäin ihmettelemään työkaverini (miespuolisenpa tietenkin) baarissa laukomia kommentteja, kun hän kuuli minun olevan menossa naimisiin. Kaveri kysyi moneen kertaan, että "Oletko nyt aivan varma?" ja "Tiedätkö mitä kaikkea menetät?" sekä jotain tyyliin "Kyllä se parisuhde on aika iso ja raskas vastuu, haluatko todella sitä?". Siis mitäh??? Tietääkseni tyyppi ei ole kauheasti seurustellut (mitä en ihmettele), joten millä kokemuksella hän puhuu parisuhteen 'raskaasta vastuusta'? Ilmeisesti kaveri oli sitä mieltä, että teen iiiison virheen, kun menen naimisiin mieheni kanssa, ja "menetän" siten mahdollisuuteni tähän mitä hurmaavimpaan baarien hidalgoon. Hohhoijaa : . Olisi sittenkin pitänyt huitaista käsilaukulla päähän... > Sen sijaan tyydyin vain kiukkuiseen saarnaan parisuhteemme todellisesta luonteesta ja sitoutumisen kauneudesta, josta tämä inhake ei tainnut kyllä vieläkään mitään tajuta.
  11. Vainoharhaisuus alkoi, kun kaveri meni lipsauttamaan puhelimessa, että "mä en valitettavasti pääse niihin polttareiden suunnittelupalavereihin". Hmm... eli jotain on tekeillä, mutta missä ja milloin?! Aikaa häihin on kyllä vielä 2 kk, mutta silti alkaa jänskättää. Mies ei ainakaan myönnä, että kaasot olisivat olleet häneen yhteydessä tässä salakähmäisessä puuhastelussa. Tekisi jopa mieli urkkia sulkin kalenteri ja kännykkä, josko siellä olisi mitään : *nolio* Ehkä yritän kuitenkin hillitä uteliaisuuteni...
  12. ^ Komppaan Huldraa. Tekemällä tehdyt mies-nais -istumajärjestelyt voivat olla aika kiusallisia, jos mitään yhdistävää tekijää tai jutunaihetta ei löydy. Mitään tiukkoja etikettejä ei muutenkaan tarvitse noudattaa istumajärjestyksissä, jos se ei luontevalta tunnu. Meillä laitetaan sinkkuna tulevat kaverit istumaan kaveriporukoittain, ettei kukaan tunne itseään ihan orvoksi. Sitten on muutama kaveri, jotka eivät oikein kuulu mihinkään isompiin porukoihin, mutta heidät voi sitten laittaa muuten vaan samanhenkiseen seuraan. Pääasia, että syntyisi iloista rupattelua ja hyvää fiilistä juhlaväen keskuudessa
  13. Samat sanat Lisäksi EI näille: -morsiamen kukkakimppu (anopin kauhuksi ;D ) -vanhemmat onnittelujonossa -hääyö hotellissa
  14. Anoppi kovasti painostaa meitä tanssikurssille, koska "kyllähän nyt omissa häissä täytyy osata tanssia hyvin" : Mä olen eri mieltä, ja niinpä me tyydytään opettelemaan häävalssia ihan vaan omassa olkkarissa. Jos joku järkyttyy meidän epäammattimaisesta tanssityylistä, niin voi sentään ;D Mulle on kyllä yllätys, että musikaaliselle ja sporttiselle miehelle voi valssin oppiminen olla niin vaikeaa.. Vaatii vielä paljon askelten hinkkaamista ja kärsivällisyyttä, että voisi sanoa tanssin sujuvan edes sinnepäin. Tässä muuten muutama Helmet-kirjastotietokannasta löytynyt video, jotka laitoin itselleni varaukseen. Muitakin nimekkeitä löytyy paljon. Toivottavasti näistä olis meille apua - Tanssikurssi miehille : opi perusaskeleet / ohjaus Juha Niemi (2000) - Tule tanssimaan. 1 : häävalssi, valssi, tango / tanssikoulu Seppo Kaltiainen, Liisa Kinnunen (1999)
  15. ^ Mä oon varmaan vielä köyhempi, kun painelen kiiltävät kohdat ihan vaan wc- tai talouspaperilla ;D