Janique

Päivälleen 9 kuukautta ennen häitä. Jänskää!

Tää pullukkamorsian oli varma, että budjetin ollessa pieni ja ruhon ollessa jumalaton ainoa vaihtoehto olisi ottaa riski kiinapuvun kanssa tai kytätä uskollisesti myynti-ilmoituksia, jos jotain tulisi vastaan. Yrittää tämän jälkeen löytää joku, joka tekisi muokkausompelut mahdollisimman edullisesti. Bonarina päälle painonpudotusprojektin vuoksi pitäisi vitkutella puvun oston kanssa mahdollisimman myöhään, mikäli yhtään mielisi välttää korjausompelun. Stressi! Paikallinen tarjonta ei ole järin kaksista, mutta päädyin varaamaan ajan yhteen (ja liekö peräti ainoa!) morsiuspukuliikkeeseen ihan vain saadakseni käsityksen, näytänkö kuinka pahasti rantautuneelta valaalta valkoisissaan. Kauhuskenaariot ylleni jumittuvasta puvusta, saumojen repeytymisistä ja myyjän ilkkumisesta oltiin käyty mielessä useaan kertaan läpi. Jokainen peloista oli aivan turha. Siinä itseäni peilistä katsoessani en voinut kuin hymyillä ja seurata kostuvia silmiäni. Kysei ei ollut siitä, että tämä olisi ollut juuri SE puku. Kyse oli siitä, että tajusin olevani valovuosien päässä valaasta. Näytin kauniilta jokaisen kurvin ollessa kohdillaan. Vielä enemmän minut yllätti se, että kahden sovituskerran jälkeen poistuin liikkeestä hääpuvun tyytyväisenä ja huojentuneena omistajana. MINULLA ON SIIS IHAN OIKEASTI HÄÄPUKU! Voisiko joku nipistää minua...

Aloitin intopiukeana tämän ketjun, mutta mielenkiinto häitä kohtaa alkoi laskea kuin lehmän häntä. Huomasin suunnittelevani näin-kuuluu-tehdä häitä sen sijaan, että olisin pysähtynyt miettimään, millaisen päivän me oikeasti haluamme. Paljon oli jo ennätetty varata. Uhkarohkeasti puhelin käteen, ja perumaan kirkkoa lukuun ottamatta kaikki aina DJ:tä myöden. Painolasti harteilta hävisi, ajatus häistä hymyilytti jälleen. Enää ahdistus ei varjosta suurta päivää ja ajatus häistä on alkanut tuntua todellisemmalta. Vietämme siis Venetsialaishäitä 29.8.2015 kahdella eri kokoonpanolla. Perinteisen kirkkovihkimisen jälkeen päivällistämme sukulaisten kesken "meidän" ravintolassa, illalla puolestaan on tiedossa bileet ystävien kesken kotosalla (ja baarissa). Tällä hetkellä tämä tuntuu juuri oikealta, meidän näköiseltä, ratkaisulta. Toistaiseksi häiden eteen on tehty suunnittelutasolla paljon, mutta käytännössä hävettävän vähän... - kirkko varattu - sisääntulomarssi päätetty - valokuvaaja varattu - ravintolan tilannetta selvitelty - keskikivi vihkisormusta varten tilattu Jenkeistä Ja öh... Siinäpä se

Ja minä puolestani olisin äärimmäisen innokas näkemään, millaiseen yhdistelmään halon kanssa olette päätyneet, sellainen kun yksistään on jo niin näyttävä. Haaveilen minäkin kunnon blingbling vihkistä, mutta sitä jo pullollaan oleva kihla tarjoilee pieniä haasteita.

Golden Eagle, sinun uusi kihlasi on aivan mieletön! Saisinko udella tarkempia speksejä?

Tästä vastauksesta tuskin on mitään varsinaista apua, mutta itse olen kuullut, että esimerkiksi titaanin (joka on terästä huomattavasti kovempaa) ja kullan yhdistelmä on mahdollinen. Kulumista kyllä tapahtuu, mutta se on niin vähäistä, että yhdistelmä kestää hyvänä vuosikymmeniä. Viisaampi korjatkoon, mikäli ammuin itseäni juuri jalkaan.

Mielenkiinnolla jään seuraamaan tätä ketjua minäkin!

No näin teet, pirskatti! Mä menin vähän katselemaan ebayn tarjontaa (tämä lause ei tiedä koskaan hyvää). Päädyin tilaamaan aika laidasta laitaan kymmenen feikkisormusta. Ostoskorista löytyi solitairea, trilogya, haloa, sivutimantteja, tasapaksua runkoa, kapenevaa runkoa... Vähän ehkä kaikkea maan ja taivaan väliltä. Lysti kustansi muutaman kympin. Nyt saa sitten kotona pötkötellä ja sovitella sormuksia sormeensa. Toivon todellakin kokevani jonkinlaisen grande valaistumisen. PS. Sormuksen päivittäminen hääpäivän kunniaksi ois aika magee idea!

Loppukesä (eipä varmaan kukaan olisi valikoidun hääpäivän perusteella arvannut, hehe). Ulkona on vielä suhteellisen lämpöistä, mutta illan tullen laskeutuu pimeys ja tunnelmallinen kynttiläfiilistely voi alkaa. Just täydellistä!

Häät on elokuussa, morsion synttäreitä vietetään syyskuussa, sulhon vajaa pari viikkoa myöhemmin lokakuussa. Pyöristetään siis, että häiden aikaan minä olen 28 ja mies 33. Ai kamala jotta ollaan jo vanhoja, minne nämä vuodet vierii!

Ei missään nimessä! Yhtäkään hääpukua en ole käynyt edes vielä katsastamassa, mutta alusta alkaen on ollut selvää, ettei mies tule näkemään tai kuulemaan puvusta tai asusteista yhtikäs mitään etukäteen. Ja itse hääpäivänäkin hän tulee näkemään minut pukuineni vasta alttarilla. Kyse ei ole missään määrin taikauskosta, pois se minusta. Lähinnä itsestäni vain tuntuu, että mikäli mies näkisi minut tai pukuni ennen vihkimistä, olisi asia rinnastettavissa syntymäpäivälahjan paljastamiseen etukäteen. Eihän se nyt olisi yhtään kivaa antaa lahjaa, jonka sisällön toinen tietää jo etukäteen. Kai se on tietynlaisen jännityksen ja taianomaisuuden säilyttämistä, jonka perässä ratkaisullani juoksen.

sessan: Tuollainen cushion olisi aivan mieletön, taisi muutama kuolapisara tipahtaa myös allekirjoittaneen näppäimistölle! Princess on makuuni liian kulmikas, briljantti ehkä turhankin pyöreä (ja miellyttää silmääni ainoastaan kuuden kynnen istutuksella). Pullukka cushion olisi I-H-A-N-A! Erehdyin myös katselemaan sormuksia, jossa keskikivenä cushion ja ympärillä halo. Apua! En ole enää varma, mitä edes haluan.

mintchoco: Mielestäni valkoisen pohjan kanssa kokonaisuudesta voisi tulla jokseenkin pliisu ja epätasapainoinen. Kaunis limenvihreä ikään kuin "katoaisi" vaaleaan taustaansa ja ruskeat sydämet pomppaisivat silmille liikaa. Kutsu on just hyvä noin, ja kaunis sellainen onkin!

Kokkola 29.8.2015

Olemme rajanneet kutsuvieraat tiukasti lähipiiriin. Meillä vieraslistaa laadittaessa avecien osalta ohjenuorana toimi kaikessa yksinkertaisuudessaan ajatus "ketä emme ole tavanneet, häntä emme kutsu". Tästä tosin löytyy kaksi poikkeustapausta, joilla molemmilla takana pitkät parisuhteet kihlauksineen, mutta kaukoystävyyden vuoksi emme ole onnistuneet koskaan törmäämään suhteiden toiseen osapuoleen. Häihimme päätyy siis kaksi "tuntematonta", mikäli he vain haluavat ottaa kutsun vastaan. Meillä tämä linjaus ei niinkään johdu budjettisyistä, vaan juhlan luonteesta. Haluamme tiiviit ja intiimit juhlat kaikista tärkeimpien ihmisten kanssa.