tipitiina

Voi hitto! Miten te saatte niitä kimppuja kiinni??? Mä en oo saanu ikinä!! Musta ois hauskaa saada. Tosin joo, en todellakaan olisi pettynyt jos kimppua ei heitetä.. eihän sillä nyt sillä tavalla ole väliä.

Minä teen kaasona kaiken mitä pyydetään, mutta suurin pyyntö on ollut "ole tukenani". Ja sen mielelläni teen viimeiseen hetkeen saakka. Kaikki käytännön järjestäminen on minusta hauskaa, mutta valitettavasti asumme morsiamen kanssa kaukana toisistamme, joten emme ihan koko aikaa voi yhdessä asioita näpertää. Muutamaa päivää ennen itse h-hetkeä menen kyllä auttamaan paikan päälle Ja polttarit tietysti kuuluu kaasolle!! Haastavaa mutta hauskaa.. Onneksi itselläni on kaksi muuta kaasoa apuna

Niin. Eikö häät ole kuitenkin sen hääparin juhla? Minusta tässä ei ole pakotettu ketään mihinkään. On vaan kysytty. Ja joku sanoi tuossa hyvin että jos kaaso ei tähän suostu niin pyytää sitten toisen ystävän kävelemään perässä. Itse toimin kesällä häissä ihan niinkuin morsian toivoo. Laskeudun vaikka köyttä pitkin sinne alttarille. Paniikkihäiriöt ja muut terveydelliset seikat ovat sitten eri juttuja, mutta jos morsian tietää (ja uskoisin että tietää) kaasolla olevan paniikkihäiriö, hän tuskin kaasolta perässään kulkemista edes pyytäisi. Tai varsinkaan avautuisi asiasta tällaisella palstalla. Mutta toivottavasti kaikki on kuitenkin mennyt hyvin! Harmi että kaasojen ja morsiamien välisiä erimielisyyksiä on niin paljon. Suuri päivä ja niin monta harmia siihenkin voi mahtua..

Niin, nyt luin uudestaan tuota aloitusta.. On vaan jotenkin todella vaikeaa käsittää ettei kaaso olisi sanallakaan maininnut muuttamisesta. Tai jos hän oli kerran asiasta puhunut joskus niin eikö se ollut odotettavissa? Mua kiinnostais miten tämä kaaso on asiaa perustellut, että miksei hän ole sanonut yhtään mitään että asia todellakin on pitänyt kuulla kiertoteitse. Kuulostaa hyvin hyvin kummalliselta..

Niin, minua ainakin hämäsi se että aloittaja sanoi että ystävyys olikin paljastunut yksipuoliseksi muuton myötä. Miksi? Kun ystävä muuttaa kauas, hänen ystävyytensä ei olekaan aitoa? Minä itse olen juuri tällainen kaaso, joka muutti morsiamestaan yli 300 kilometrin päähän. En muista kuinka kauan aiemmin asiasta morsiamelle (parhaalle ystävälleni) asiasta puhuin, mutta vaikka ollaan muuton takia monet itkut itketty, kertaakaan hän ei ole minua syyllistänyt. Minunkin muuttoni oli nopea päätös, en kyllä tiedä oliko noin nopea, mutta tavallista muuttoajatusta vauhdikkaampi tempaus. Meidän ystävyytemme on edelleen ihan molemminpuolista. Välimatka etäännyttää meitä fyysisesti, mutta jos se etäännyttäisi henkisesti, emme olisi koskaan olleetkaan todellisia ystäviä. Meinaan vaan että kyllä sitä aikuisena löytää keinot ystävyyden ylläpitämiseen kilometreistä huolimatta.

Lueskelin tätä suurella mielenkiinnolla, koska vastaavaan ongelmaan en ole aiemmin törmännyt. Olen jotenkin jumiutunut ajatukseen (suomalaisesta) hääperinteestä että kaikki yhdessä koossa ja suurella joukolla MUTTA eihän se tietenkään ole ainoa vaihtoehto.. Mielestäni tuolla alussa esitettiin hyvä vaihtoehto: ..kutsumme teidät juhlimaan häitämme kello 21 alkaen sinne ja sinne.. halutessanne voitte osallistua myös vihkitilaisuuteemme sinne ja sinne kirkkoon kello 14.. On myös vaihtoehto että eri päivinä eri ihmiset, mutta se tietysti voi olla hankalaa ihan sen takia ettei itse hääparilla välttämättä ole aikaa juhlia häitä montaa viikonloppua.. toisaalta hekumasta saisi nauttia pidempään Loukkaantumisista en osaa sanoa. Itse en ainakaan loukkaantuisi jos vieraat olisi selkeästi jaoteltu lähimpiin ja kauempiin. Eikä niin että 150 hengelle tarjotaan ruuat, mutta kymmenen lisävierasta saa osallistua vain iltajuhlaan.. hieman liioiteltu esimerkki, mutta ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan?