Tanu

Toisella kierroksella. Ensimmäiset häät olivat vuonna 2003 ja erostakin jo 12v. Miehelleni avioliitto on ensimmäinen. Itse olisin voinut elää avoliitossakin, mutta käytännön syistä (mies amerikkalainen ja minäkin asun täällä nyt) avioliitto oli fiksuin ratkaisu. Ja kun kerran "pakkoavioliitto" on luvassa, niin miksei sitä myös juhlisi. Juhlat tulemme pitämään 2019 kesällä ja huomattavasti pienemmällä porukalla kuin ensimmäiset. Hassua, että lähimmät ystäväni ovat vuosien saatossa vaihtuneet, joten kutsuttavista ystävistä vain yksi oli ensimmäisissä häissäni.

Onko kellään suositella hyvää pappia, joka osaa sujuvaa englantia? Olen itse Espoosta (Olarin seurakunta), mies on amerikkalainen ja olisi kiva, jos edes osa avioliittomme siunauksesta olisi englanniksi. Avioliiton siunaus näillä näkymin Suomenlinnan kirkossa.

Hei kaikille,

me vietämme suomalais-amerikkalaisia häitämme Suomenlinnassa kesäkuussa 2019 ja kartoitan parhaillaan vaihtoehtoisia catering- firmoja. Bastion Cateringista löytyikin jo oma ketjunsa ja tulen heille laittamaan tarjouspyynnön, mutta entäs muut... Esim. Suomenlinnan Panimon Catering: onko kellään kokemuksia? Muita suosituksia?

Haluamme pöytiin tarjoillun 3 ruokalajin illallisen ja palvelun on sujuttava ystävällisesti myös englanniksi. Joten kaikki kommentit ja suositukset ovat tervetulleita.

Ninkalta löytyy mielestäni todella upeita hiuskoruja. Ja heidän kauttaan voit teetättää mieleisesi korun. Hinnatkaan eivät päätä huimaa. Suosittelen!

Ihanaa, mä en ole ainut, jolta on tää projekti jäänyt. Häistä alkaa tosiaan olla jo aikaa. Mutta jos vaikka kesälomalla... sadepäivinä liimailis niitä kuvia kansioon... Ennen 1v. hääpäivää ois tarkotus ne sinne saada.

Meillä jäi kans kimppu ja sukkanauha heittämättä, loppuillasta oli tarkoitus se hoitaa, mutta eipä saatu enää porukkaa kasaan...

Vaan eipä tuo enää haittaa, musta on nyt ihanaa, kun sukkanauha jäi muistoksi ja kimppuakin saatiin ihastella muutaman päivän häiden jälkeenkin.

Omasta mielestämme mitään varsinaista töppäystä ei sattunut, ainoastaan kimppu ja sukkanauha jäi heittämättä. Odotimme kaasojen kanssa sopivaa hetkeä, "myöhemmin illalla", mutta loppujen lopuksi emme saaneet enää naimatonta porukkaa kasaan, vaikka kuinka kävin huhuilemassa ulkosalla. Toisaalta tämä ei haittaa, sillä minulla ei ollut lainkaan varsinaista heittokimppua, joten saimme ihailla ihanaa kallakkimppuani vielä häiden jälkeenkin.

Pitopalvelun kanssa sattui muutamia mokia: booliin tuli väärää lantrinkia ja onnittelumaljat juotiinkin sisällä, vaikka suunnittelimme niiden juomista ulkosalla. Toisaalta se meni paremmin sisällä, kaikkien ollessa omilla paikoillaan, joten mikään töppäys tuo ei ollut. Ja pitopalvelunkaan kanssa tapahtuneita kömmmähdyksiä ei kukaan muu huomannut, kuin me itse...  

Osa vieraista (lähinnä kavereita, sukulaiset ovat kyllä kehuneet kovasti!!!) kyllä jaksaa muistuttaa ja naureskella tietyille asioille. Emme kuulemma hymyilleet tarpeeksi kun lähdimme tulemaan alttarilta (Itsellä ainakin meni kaikki energia siihen, etten purskahtanut itkuun ja ketään vierasta ei voinut kunnolla katsoa silmiin...)  Niin, ainahan sitä voisi olla morsian vielä kauniimpi, sulhanen komeampi ja häät vieläkin prameammat...  

Äh, tuollaisia ei saisi kai liikaa kuunnella. Itse emme mitään tekisi toisin ja kuten sanoin, meille kaikkein läheisimmät ihmiset nauttivat täysillä päivästä...

Meillä matkaa kirkosta juhlapaikalle noin 12 km. Eli ei paha lainkaan!

Minusta 30km on vielä ok matka, etenkin kesäisin, kun kelit ovat yleensä hyvät jne.