pisama

Meillä oli häissä ammattikuvaaja, joka kuvasi vihkimisen, potretit, ryhmäkuvat lähisuvun kanssa sekä vähän juhlapaikkaa, koristeita ym. Nämä kuvat ovat aivan ihania! En kadu penniäkään valokuvaajaan sijoitetuista rahoista (ja niitä pennejä oli muutama ;D). Itse hääjuhlassa luotettiin kertakäyttökameroihin ja vieraiden kuvaustaitoihin. Siinä mentiin hiukan metsään... Lainaan itseni toisesta viestiketjusta:

"Jälkikäteen mietittynä vaihtaisin kertakäyttökamerat muutamaksi tunniksi edullista puoliammattilaiskuvaajaa. Meillä oli siis pöydissä kymmenen kertakäyttistä, jotka maksoivat 5,90 e/kpl. Kehitys oli yllättäen toiset 5,90 ja kuvat vielä jotain 40 senttiä kappale (yht. noin 200 kuvaa). Yhteensä kertakäyttökameroihin meni aika tasan 200 euroa! Toki joukossa oli mukana ihan helmiä, mutta uskon että alan harrastaja olisi tehnyt parempaa jälkeä. Ja eiköhän 200 eurolla jo olisi saanut jonkin innokkaan alan opiskelijan tai puoliammattilaisen kuvailemaan juhlaa edes kimpunheittoon asti. Vihkimisessä ja potreteissa meitä kuvasi sen verran arvokas ammattilainen, ettei häntä raaskittu enää palkata pidemmäksi aikaa."

Vieraissa oli myös valokuvauksen harrastajia ja tämä näkyy muutamissa kertakäyttökameroilla otetuissa kuvissa - kuvakulmat ovat hauskoja ja oivaltavia, vaikka kuvien laatu ei olekaan ihmeellinen. Mutta silti pidän kertakäyttökameroita vääränä valintana. Nyt osa vieraista jäi kokonaan kuvaamatta ja monta tärkeää tilannetta on kuvattu jonkun olan yli, tärähtäen tai muuten kummasti. Lisäksi lukematon määrä kuvakohteista jää ikuiseksi arvoitukseksi, sillä kuvaaja ei ole muistanut käyttää salamaa (vaikka siitä kovasti muistuteltiin). Jos paikalle olisi palkattu edes keskitason harrastajakuvaaja semitason vehkeineen, niin esimerkiksi puheiden pitäjistä, buffasta, kakunleikkauksesta, häätanssista ja kimpunheitosta olisi paljon parempia kuvia. Nyt kuvista kyllä näkee mitä niissä tapahtuu, mutta ei niitä voi verratakaan ammattilaisen ottamiin kuviin. Olemme häiden jälkeen saaneet myös vieraiden omilla pokkaridigeillä otettuja kuvia ja vaikka niissäkin on hauskoja tilanteita, on niissä täsmälleen samoja ongelmia kuin kertakäyttökameroilla kuvatuissa. Eikä muuta voi odottaakaan. Vieraat ovat vieraina juhlissamme, eivät valokuvaajina.

Eli jos haluatte muistella hääpäiväänne valokuvilla, niin sijoittakaa kuvaukseen ja palkatkaa ammattilainen paikalle. Esimerkiksi juuri ammattikuvaajan kuvaama vihkiminen + potretit yhdistettynä harrastelijan kuvaamaan hääjuhlintaan voisi olla hinta-laatu -suhteeltaan toimivin yhdistelmä.

Pistin ruksin tuohon muistoesineen kohdalle, sillä kaaso sai hääpäivänä kampauksen ja hiuskorun (aitoja helmiä ja hopeaa). Häiden jälkeen hän sai myös kirjaksi painetun kuvakirjan häistämme, tuntui pitävän lahjoistaan kovasti, erityisesti kirjasta. Mutta mietin vielä, että pitäisiköhän kiitellä vielä jotenkin muutenkin? Vaikka jollain hemmottelulahjakortilla? Ja kuinka paljon jälkikäteen lahjan voi antaa?

Väkersin nopsaan Photarilla kiitoskuvat, jotka lähtevät meidät vihkineelle tuomarille, hääpuvun ompelijalle, kampaajalle ja muille puolitutuille. Kuvaan tulee tulostuksessa vielä valkoiset kehykset ja tuohon &-merkin molemmin puolin kirjoitetaan omin kätösin nimemme.

Kuvat teetätetään digiexpress.fissä, jossa hyvälaatuiset kymppikuvat maksavat 25 senttiä kappale. Ei siis tarvitse miettiä kenelle kuvia raaskitaan laittaa. Jos kuva, kuori ja merkki on yhteensä noin euron, niin eiköhän niitä lähde kaikille jotka vain mieleen juolahtaa. Varsinaisille vieraille askartelen "oikeat" kortit, joista laitan kuvaa kunhan saan proton tehtyä.

Stokkalta hain meille todella suuren mustan kaikenvaravarjon, jonka alle mahduttiin molemmat oikein mukavasti. Hintaa oli alle 20 euroa. Ei sitten satanut kuvauksissa, mutta onhan se mukavaa omistaa varjo, jonka alla voidaan käydä miehen kanssa romanttisesti syksyisillä iltakävelyillä.

Ja tässäpä minun.

Halusin rennon ja vähän sekaisen näköisen kampauksen, mutta kuitenkin sellaisen kampauksen jossa kaikki hiukset ovat kiinni. Tukkani kun on niin liukas ja itsepäinen, että avoimena se olisi sojottanut miten sattuu jo puolessa välissä iltaa. Parhaimmillaan kampaus oli mielestäni sivusta (yläoikealla).

(Tuossa halauskuvassa ei sitten ole sulho vaan appi. ;D)

Kaikkea pientä unohtui, mutta ei onneksi mitään kovin vakavaa.

-Kummitytön piti jakaa hääkarkit, mutta tämä hoksattiin vasta kun hän oli lähdössä isänsä kanssa kotiin nukkumaan. Kummitytön äidin piti sitten jakaa namut, mutta sekin unohtui! (Kaaso ideoi, että lähetetään karkit kiitoskorttien kanssa ja näin tulee tapahtumaan - ellei unohdus iske vielä kerran!)

-Emme muistaneet tarkastaa häävisaa ja antaa palkintoa parhaalle tietäjälle. Pitäisiköhän visan vastaukset myös laittaa menemään kiitoskorttien mukana?

-Olin askarrellut viinilaseihin nimikyltit, jotka vieraiden oli tarkoitus ottaa halutessaan mukaan muistoksi. Kukaan ei vain hoksannut sanoa tästä vieraille ennen kuin catering keräsi lasit pois, joten vain osa vieraista oli omatoimisesti huomannut kerätä kyltit itselleen. Nimikyltit palasivat kyllä myöhemmin eteisen pöydälle, mutta siinä vaiheessa osa vieraista oli jo lähtenyt.

-Illalla piti paistaa makkaraa, mutta buffasta oli jäänyt niin paljon ruokaa yli, ettei kukaan viitsinyt viritellä nuotiota. Niinpä meillä on nyt pakastin täynnä makkaraa.

-Olisimme myös voineet sulhon kanssa jorata vähemmän ja kierrellä vieraiden joukossa enemmän, mutta koska emme oikein ole yökerhoihmisiä, oli mukava kerrankin jorata kunnolla yhdessä.

Olenkin vakaasti sitä mieltä, että hääpäivässämme olisi pitänyt olla tuplasti lisää tunteja! Kaikki pikku töppäykset tai unohdukset johtuivat lähinnä siitä, että koko ajan oli jotain muuta hommaa ja ilta meni ohi niin nopeasti! Lopputulos on kuitenkin huimasti plussan puolella.  

En tiedä saako näin pienestä kuvasta juuri selvää, mutta tältä näyttää Willow Treen Promises -patsas pienen tuunailuni jälkeen. Morsiamesta piti siis saada blondi ja mielestäni se onnistui ihan kivasti.

Hunna84: Muistaakseni figuuri maksoi noin 35 euroa. Me ei laitettu sitä kakun päälle, vaan korokkeelle kakkupöydän keskelle, sillä kakkumme koostui useasta pienemmästä kakusta. Figuuri on perinteisiä kakkukoristeita huomattavasti suurempi (noin 25 cm) joten kannattaa varmaankin neuvotella kondiittorin kanssa siitä, miten sen parhaiten saisi kauniisti kakun päälle. Ehkä monikerroksisen kakkutelineen ylimmän kerroksen voisi varata pelkälle koristeelle? Tai ylimpään kakunpalaan voisi rakentaa jonkin tukirakenteen?

Kimpussani oli punaisia ja fuksian värisiä ruusuja, valkoista eustomaa, hopeinen helmikoru ja jotain vihreää. Kahvassa oli samaa silkkiä kuin puvussani.

Ronja ja muut kiinnostuneet: Me ostimme sitä Starkista, sielläkin oli eri värivaihtoehtoja tarjolla.

Meidän kutsut olivat tällaiset. Ylhäällä edestä, alla takaa:

Tapetti on teipattu kaksipuolisella teipillä valokuvakartonkiin (HP Photo Laser Paper 200 matt), yhdistelmästä tulee juuri sopivan jämäkkä. Sisällä on kirjekuorten väristä paperia, jolle itse kutsu on printattu. Ja siis ihan tavallisella kaksipuolisella teipillä saa noin siistiä jälkeä aikaiseksi. Protot tein liiman kanssa ja ne kupruilivat joka suuntaan. Suosittelen siis lämpimästi kaksipuolista teippiä, jota saa ainakin Sinellistä.

Samaa tapettia on vieraskirjassa, albumissa, juhlapaikan kattauksessa ruokien ja pöytien "nimikylteissä", istumakartan kehyksessä sekä tulevissa kiitoskorteissa.

Meillä ruuasta huolehti vihtiläinen Saanan sali siten, että heiltä tuli pääruoka ja tarjoilu ja meiltä jälkkäri sekä iltapalat. Kaikki meni oikein hyvin ja ruokakin oli kuulemma oikein maukasta. Me ei sulhon kanssa sitä paljon maistettu, vaikka vähän yritettiinkin. Oli liian jännä päivä, eikä tavallisesta ruokahalusta tietoakaan! ;D Melko edulliseksikin koko homma tuli, joten uskallan kyllä suositella muillekin.

Meillä bändi soitti kolme noin kolmen vartin settiä, mikä maksoi meille 850 euroa. Lisäksi bändin pojat auttoivat iltapalapöydän tyhjentämisessä ja osasivat noutaa itselleen olutta kylmäaltaasta. Oikein sopiva hinta-laatu -suhde. ;D

Tarjoilumme:

Alkujuoma:

Kir Royal / Virgin Royal

Pääruoka:

Burgundinpataa lihansyöjille / kasvissyöjille

Lihapullia tomaattikastikkeessa lapsille

Keitettyjä perunoita

Vihersalaatti

Feta & tomaatti -salaatti

Perunasalaatti

Broileri & pasta -salaatti

Cesarsalaatti

3 erilaista salaatinkastiketta

Savulohifilettä

Marinoituja sieniä ja sipuleita

Oliiveja

Leipä- ja levitevalikoima (mukana myös morsiamen suosikkia eli pohjalaista perunarieskaa )

Juomat:

KWV Merlot / KWV Chardonnay ja alkottomat ruokajuomat

Jälkiruokapöytä:

Mutakakkua + mustaherukkasurvosta

Mustikkamuffineita

Kaurakeksejä hasselpähkinällä, minttusuklaalla tai kookoksella maustettuna

Karkkibuffa

Onnittelujuoma:

Pol Rémy demi-sec / Pommac

Muut juomat:

Kahvi, tee, alkoholiton ja alkoholillinen booli

Iltaruoat grillaukseen ja saunalle:

Grillimakkarat lihasta / tofusta

Savuhirvipiiras

Kasvispiiras

Kesäkurpitsapiiras (vegaani)

Pääruoalta jääneet salaatit ja leivät

Saunajuomat:

Olut, siideri, limsa, vichy

Meillä tulee hinnaksi aika tasan 100 euroa, sisältäen pyöreän kimpun johon tulee muistaakseni noin 16 ruusua, eustomaa ja jotain vihreää, pienen heittokimpun ja 2 viehettä sulholle (toinen tulee vain varalle - pelkään nuupahtavia napinläpikukkia! ). Ja paikkakunta on Nurmijärvi.

Meillä taitaa sulho saada lahjaksi kitaran ja muutaman soittotunnin. Sulho on vaikka kuinka kauan puhunut siitä, että haluaisi opetella soittamaan kitaraa, muttei ole jostain syystä pistänyt toimeen. No nyt sillä olisi ainakin puitteet kunnossa.  

Sannibal81: Täällä Helsingissä noita figuureja löytää ainakin Hakaniemen kauppahallin toisesta kerroksesta. Yläkerta on täynnä sisustustavaraliikkeitä, mutta valitettavasti en juuri nyt muista sen paikan nimeä, josta tuon ostin. Sinne vain pyörimään, kyllä oikea liike löytyy.

Figuurit ovat Willow Treen mallistoa, sitä löytää satunnaisesti sieltä täältä, mutta kai niitä voisi netistäkin tilata.

Minäkin teetätän pukuni ja tähän mennessä olen ollut hyvin tyytyväinen. Ennen kuin työtä edes aloitettiin käytiin ompelijan kanssa pitkät keskustelut puvun tyylistä, mallista ja materiaalista, joten sen suhteen ei ole tullut mitään yllätyksiä. Olen vaikean mallinen (lue: kovin pullea pätkä) joten ensin lakanaversiosta ja sitten itse puvusta on ollut monta sovitusta, mutta nyt se alkaa näyttää jo todella hyvältä ja ihanasti hoikentavalta. Ja ensi viikon alussa saan tuon ihanuuden kotiin. On kyllä aivan mahtavaa saada häihin oikeasti itselle sopiva puku, joka ei kirraa tai karkaa mistään kohdasta.

Ihan ilmaiseksi ei tuollaista tietenkään saa. Teetätämme samalla kertaa minun pukuni, siihen sopivan jakun ja lyhyemmän hameen sekä sulhasen liivin, joten pelkästään kankaisiin muihin tarvikkeisiin (8 metriä silkkiä + saman verran vuorikangasta + koristekankaat ym.) on mennyt yli 300 euroa. Siihen vielä työ päälle, niin yhteishintaa kertyy noin 800 euroa. Mikä on mielestäni todella hyvä hinta-laatu -suhde varsinkin kun vertaa mihin hintaan esimerkiksi morsiusliikkeet myyvät hääpukuja. Kyselin ihan huvikseni eräästä liikkeestä arviota mittojen mukaan teetetystä häämekko + jakku -yhdistelmästä ja hinnat kuulemma lähtivät noin 1300 eurosta... Eikä palvelu varmasti olisi ollut noin hyvää!

Junza: En tiedä missä päin häitä järjestät, mutta ihan vasta näin Särkänniemessä ison läjän Shrek- ja Fiona-pehmofiguureja. Myynnissä taisi olla kolmea eri kokoa.

Meidän hääkoriste on tällainen. Tosin värjäsin tietenkin morsiamen pään blondiksi, sillä eihän sulho mitään brunettea saa häissämme halailla. ;D

Kiitos. Ihan vain tiedoksi, että Sinelli myy noita sydämiä myös muissakin väreissä, joten jos idea miellyttää, voi sitä helposti muokata omiin häihin ja väreihin sopivaksi.

Meillä soi tullessa Six Pence None the Richerin Kiss Me -biisi, jonka sisko vetää akustisena kitaralla. Lähtöbiisiksi haaveilen The Darknessin I Believe in a Thig Called Lovea, mutta saa nähdä miten sisko pystyy sen yksin ja akustisella kitaralla toteuttamaan - balladimaisempi versio voisi kyllä olla myös hauska.   Hää"valssina" meillä on  Chuck Berryn You Never Can Tell -kappale ja siihen tulee tietenkin koreografia suoraan Pulp Fictionista.  ;D

Meille tulee tällaiset paikkakortit. Nämä kietaistaan viinilasien jalan ympärille, vieraat saavat ottaa mukaan muistoksi jos haluavat. Taustalla vielä meille tulevat servietit.

Meidän kutsuista tuli tämän näköisiä. Ylhäällä edestä, alhaalla takaa. Sisällä itse kutsu suunnilleen samanvärisellä paperilla kuin tuo kirjekuori.

Hei Maija!

Mene vain tuonne edellisessä viestissä linkittämälleni sivulle, kun se aukeaa, on sivun oikeassa laidassa latausnappula. Siitä vain klikkaus ja fontti latautuu koneellesi.

Itse sain fontin toimimaan siten, että avasin ensin latautuneen Scriptina-fontin. Sitten avasin Windowsin fonttikansion, joka löytyy valitsemalla Käynnistysvalikosta ensin Ohjauspaneelin ja sieltä Fontit. Sitten vain vedin latautuneen tiedoston fonttikansioon. Tuon tarkemmin en osaa selittää.  

Meille tuli kutsuihin Wordin Papyrus, häälehteen tulee muuten samaa, mutta meidän nimet ja muut isommat otsikot tulee Sciptinalla. Löytyy täältä: http://www.dafont.com/scriptina.font.

En muuten huomannut, että Creamundon linkkiä olisi vielä tuotu tänne. Hiukan hidas selaussysteemi, mutta muuten hyvä sivu. Aivan älytön määrä ilmaisia fontteja, olkaapa hyvä: http://www.creamundo.com/index.php?lang=en Pistän alle yhden esimerkin, mutta sivulla on siis tuhansia fontteja, käykää itse kaivelemassa.

Fontit saa helposti käyttöön myös siten, että ensin lataa ne koneelle ja sitten vain avaa yhtä aikaa fonttikansion (käynnistysvalikko - ohjauspaneeli - fontit) ja sen kansion, johon tiedostot on ladannut ja sitten vain vetää fontit fonttikansioon. Toimii ainakin tässä koneessa.

Esim. selkeä Memo Script: