Hei! Meillä on kohta 2 vuotias lapsi. Kihloihin menimme viime keväänä ja 2009 ois tarkoitus avioitua (siis pitää kunnon bileet ;D) Ei olla edes ajateltu, että oiskos pitänyt käydä maistraatissa ennen muksun syntymää. Itse en olisi raskausaikana edes jaksanu miettiä maistraattiin menoa, saati sitten isoja häitä. Koska meille vauva tuli yllättäen, ei myöskään ollut ennen vauvaa häitä tullut järjestettyä. Meille on ollut hyvä näin. On aikanaan sitten ihanaa, että lapsemme saa olla mukana tärkeänä päivänä. Myöskin miehen kosinta tuli ihan yllättäen enkä koe, että menemme naimisiin vain koska meillä on lapsi. Ylipäätään naimisiin kuitenkin haluan siksi, että saisin päivän, jona saisimme keskittyä juhlimaan myös tätä perheemme kivijalkaa, eli meidän kahden suhdetta. Naimisiin menolla ei kuitenkaan ole mikään kiire, ja yhdessä olemme kuitenkin vaikka häät saataisiinkin järkättyä vaikka vasta 10 vuoden kuluttua. Lisäksi juridinen kommentti (mikä miellyttää minua ajatuksen tasolla): tunnustettu isyys on juridisesti vahvempi kuin avioliiton kautta syntynyt isyysolettama. Isyysolettama on kumottavissa miehen vedotessa siihen, että ei oikeasti ole lapsen biologinen isä. Vapaaehtoisesti lapsen tunnustanut mies ei voi jälkikäteen vedota siihen, että ei ole biologinen isä ja saada näin isyyttään kumotuksi... Lisäksi tykkään siitä, että isyys nojatuu tällaiseen vapaaehtoiseen (aktiiviseen) tunnustukseen kuin passiiviseen olettamaan Jottei kukaan käsittäisi väärin (äskeisen perusteella), lapseni on siis ihan biologisestikin avomieheni ja tulevan sulhaseni poika! ;D