Poppis-78

Eikös papin voi pyytää jostain toisesta seurakunnastakin vihkimään? Tai sitten voi pyytää jo eläkkeelle jäänyttä pappia. Eli käsittääkseni ei ole vain "tyydyttävä siihen mitä annetaan". Näissä erikoistapauksissa sitten korvaukset on sovittava erikseen...

Komppaan tätä Tällä lailla olen itse mieltänyt nuo kättelyt.

^Ladybird-81, älä nyt vielä vuokrapukua ala kaavailemaan. Mainitsit tuolla aikaisemmassa viestissäsi, että puvusta on tarkoitus tehdä kaksiosainen. Jos Kuusamasta tulisi liian levoton puku itsessään, niin voisit kai harkita, että tekisit yksivärisen yläosan, joka sitten hieman rauhoittaisi, jos sellaista tarvitaan.

Voi kuinka on ihana lukea näitää...pääsisipäs jo kertomaan, että "kyllä, me suudeltiin kirkossa ja se oli ihanaa..." Elokuussa sitten...ellei vaan unohdeta tuota!!

Oli tarkoituksena vuokrata, mutta vuokrahinnat alkoivat kauhistuttaa, joten päätin ostaa puvun itselleni. Ja sitten kenties myydä se häiden jälkeen eteenpäin, jos puku säilyy hyvänä.

Itse en henkilökohtaisesti ole koskaan ajatellut, että nuo häävieraiden vastaanottokättelyt ja onnittelut olisivat jotenkin osoitus siitä, kuka maksaa juhlat. Hassua, sillä kai se sitä alkujaan on oikeasti tarkoittanut, kun "morsiamen vanhemmat ottavat vieraat vastaan kotiinsa"...tai toisaalta sitten ainakin jossain päin Suomea oli aikoinaan niin, että morsiamen vanhemmat eivät enää seuranneet "sulholaan" tytärtään ja juhlat olivat sitten siellä. En tiedä noista perinteistä. Kuten tuossa ErkkiT viittaakin, että suvuilla on aina omat traditionsa näiden suhteen. Meillä ilmeisesti niin, että molempien vanhemmat ovat mukana kättelemässä. Mutta niin, itse en ole ajatellut tuota siltä kantilta ja emme ole tästä asiasta vielä sulhon kanssa jutelleet. Itse haluaisin kyllä, että molempien vanhemmat olisivat siinä mukana...vaikka sulhasen vanhemmat eivät osallistukaan kustannuksiin. Mutta saapi nähdä, että miten muut haluavat. Haluavatko vanhempamme edes olla siinä kättelemässä?! Luultavasti...

Aikaisemmin mainittu lehtimehu on kyllä aivan loistava. Siitä saa keveämmän makuista ja kivat kuplat, kun lisää siihen vähän vissyä (spritea en itse lisäisi, sillä se varmaan muuttaa makua jo niin paljon. En tiedä, oletan vain.). Ja jos haluaa, että juomassa on hieman alkoholia rentouttamassa alkujäykkää juhlakansaa, niin vallan loistavasti voi lisätä siihen kirkasta viinaa -sitä ei todellakaan erota maussa! (ellei tietty laita sitä mieletöntä määrää siihen)

^ jep, näinpä se asia on, vuonna 1985 voimaan tulleen sukunimilain mukaan. Enpä ollut ottanut asiaa selville, koska sillä ei ole tapauksessani mitään merkitystä. Nimeni on nykyisessä muodossaan jo niin pitkä, ettei yhdysnimi tule missään nimessä kyseeseen (=oma päätökseni ollut jo pitkään).

^en nyt siitä Turun seudusta tiedä, mutta itse näin tässä yhtenä päivänä meidän paikallisessa Citymarketissa kakkukoristeiden joukossa myös jonkinlaisia hääkakunkoristeita (muistan siinä olleen ainakin Minnin&Mikin hääpuvuissaan). Uskon, että siellä Turussa päinkin on Cittareissa samanmoisia... Monesta kaupasta kannattaa katsoa ihan noita leivontaosastoja tai paperitarvikepuolta, niissä usein on joitain koristeita tarjolla. Ja sitten ihan hääpukuliikkeissä varmasti on jotain (ainakin Tampereella Morsiusgalleriassa on myytävänä kakkukoristeitakin). Ja myös leipomot tekevät näitä ja myyvät kakunkoristeita (leipomoissa kun myyvät niitä kakkujakin). Eiköhän nuo samaiset asiat päde siellä Turun seudullakin. Tsemppiä koristeen etsintään!

mansikka-valkosuklaakakku vaan toimii niin hyvin. Nam. Meille tosin taitaa tulla se perinteinen mansikkakermakakku...vaikkakin tuntuu, että nykyään se on jo harvinaisuus, kun tuntuu, että kaikilla muilla on joitain "erikoiskakkuja". Hyvä, että tarjoamisia on niin paljon erilaisia. Ei tule tylsäksi!

^en kyllä kuulu tuohon ryhmään, jolle osoitit kysymyksesi, koska minulla ei periaatteessa ole etutukkaa. Mutta vastaan tuohon, että olenko puhunut samaa kieltä kampaajan kanssa. Minua jännittää myös aina kampaajalle meno, sillä tähän mennessä mulla ei ole ollut mitään pitempiaikaista "luottokampaajaa", koska olen muuttanut sen verran tiheään tahtiin, etten ole kovin pitkään päässyt käymään samalla kampaajalla. Kokemukseni on ollut, että kyllä yleensä kampaajan saa ymmärtämään oman pointtinsa, jos vaan osaa oikein tarkkaan kertoa omista hiuksistaan ja haluamastaan lopputuloksesta. Mutta siinä tarvitaan paljon sanoja ja mielellään kuvaa, josta voi osoittaa, että mitä tarkoittaa. Ja jos on vähänkään sellainen tunne, ettei kampaaja ole vielä "sisäistänyt" sitä, mitä ajat takaa, niin ei muuta kuin lisää selitystä kehiin. Viimeksi kun kävin kampaajalla (jälleen uudella) sain kokemuksen, jota olin taasen jo pitkään etsinyt. Eli kampaaja oli "innostunut" asiastaan, teki omia ehdotuksiaan, mutta kuunteli minuakin. Ja pidin kovasti lopputuloksesta. Päätin, että tuonne menen toistekin. Edellinen kampaamokertani olikin sitten ihan toista rataa. Kampaaja leikkasi vain ja ainoastaan sen, mitä muutamalla sanalla olin sanonut -itsellään hänellä ei tainnut olla mitään visiota eikä hän ilmeisesti kuunnellut lainkaan, mitä kerroin hiusteni ominaisuuksista (pyörteitä ja taipuisuutta). Olin masentunut tuon käynnin jälkeen ja harmittelin, etten ollut monisanaisesti kertonut hänelle toiveistani. Onko sinulla morsian86 aikaa käydä "testaamassa" tuo kampaamo? Itselläni oli reilu 4 kuukautta aikaa häihin...joten jos kampaamokäynti olisi ollut pettymys, olisin vielä kerinnyt kasvattamaan hiuksia häihin ja leikkaamaan uudestaan.

Jep, parrakas sulhanen tulee meidänkin häissä olemaan. Posket sileät, mutta leukaparta ja viikset jäävät (sellainen suun ympärysparta), siistittyinä, totta kai. Kerran vuodessa yleensä ajaa tuon pois ja silloin olen tikahtua naurusta, kun vastassa on NIIN PIKKUPOIKA! Äitinsä ja siskonsa on kovasti sitä mieltä, että rakkaalleni ei sovi tuo parta, mutta minä olen kyllä toista mieltä. Onneksi sulhoni kuuntelee minua tuossa asiassa enemmän...hih. Ja minä kun joskus luulin, etten pidä parrakkaista miehistä...

Kyllä, täältä kanssa ääni vadelmaiselle suklaakakun täytteelle. Nam.

^ ihanaa kuulla, että tätä ongelmaa voi olla myös näinkin päin! Koetahan jaksaa, ErkkiT. Meillä on mies alkanut osallistua konkreettisemmin järjestelyihin...eli ilmeisesti hänen tapauksessaan on ollut enemmän tuota passiivisuutta johtuen juurikin tästä "onhan-niihin-vielä-aikaa"-ajatuksesta...

^ Eli siis vaihtoehtoina on joko viini tai laiha tiivistemehu? Aika jännä ajatuksen kulku... Ne, jotka eivät halua tarjota häissään viiniä ruokajuomana käsittääkseni (toivoakseni) panostavat juomiin toisella tapaa. Ihan niin kuin toivon, että viiniä tarjoavatkin panostavat sitten tarjottuun viiniin. Hieman lainaten ja mukaellen: Harvemmin kai kukaan ihan arvalla sitä mehua valitsee, eiköhän useimmat niitä vaihtoehtoja maistele ja mieti ennen häitä... Totta, hyvät mehut maksavat, mutta niin maksavat hyvät viinitkin. Tai oikeastaan, niin maksavat viinitkin -ne halppisviinitkin kun tulevat usein kalliimmaksi kuin hyvä mehu. Pitää muistaa, että kaikilla ei nuo kustannukset määrittele sitä, että tarjoavatko juhlissaan viiniä. Tarkoitan, että jos tervetulomaljana ja/tai ruuan kanssa ei tarjoilla viiniä tai jos ei alkoholillista boolia ole tarjolla, niin syynä ei välttämättä ole se, että ollaan haluttu päästä mahdollisimman halvalla. Taustalla voi olla monia muitakin syitä. Kuten tuossa oli periaatteessa pointtina edelliselläkin kirjoittajalla, ei se viinin tarjoaminen pelkästään tuota kaikille juhlavaa ja hyvää makunautintoa: jokaisen makuun harvemmissa häissä on tarjolla sopivaa viiniä. Olisi siis tässäkin tapauksessa hyvä ottaa huomioon, että alkoholittomien juomien joukossa ei olisi sitä laihaa tiivistemehua, vaan että siihenkin olisi panostettu. Jos jollakin on luulo, että olen jokin henkeen ja vereen absolutisti, niin en ole. Karsastan vain tuota otsikossa ilmenevää ajatusta, että alkoholin puuttuminen pilaisi juhlan tunnelman. Itse olen viinin ystävä, mutta juhlissa valitsen usein ennemmin alkoholittoman vaihtoehdon kuin ihan minkä vaan "viininlitkun". No, ei syynä välttämättä ole aina se, etten pitäisi kyseisestä tarjotusta viinistä, vaan että saatan vaikkapa olla autolla liikenteessä. Yleensä valitsen veden tai sitten kotikaljan, jos sitä on tarjolla. Ruuasta riippuen. Jos otankin viiniä, otan yleensä vain sen yhden lasillisen. Ellei sitten ole kyse joistakin todella nuivista juhlista, mutta siinäkin tapauksessa lähden mieluummin juhlista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pois kuin yritän parantaa tunnelmaa viinalla. Sillä rupusella viinillä ei niin paljoa korvata tunnelmaa ---varsinkaan kun tapana ei ole juoda humaltumismielessä. Minusta on outoa ajatella, että alkoholi tuo juhliin sen tunnelman.

Hei Camitzu, sinä varmaan osaat kertoa, että onko tuota ongelmaa vielä kesän lopussa? Silloinhan siitepölykausi on jo ohi, joten lehdissä ei pitäisi olla enää siitepölyä. Vai kuinka? Entä jos koivun ruiskuttaa vedellä kaadon jälkeen? Saunan sinänsä ymmärrän, että kosteassa ja lämpimässä koivun aromit leviävät, mutta juhlapaikalla yleensä ei ole niin kosteaa ja lämmintä ilmaa... En ajatellut kovin runsaasti käyttää koivua koristuksissa elokuisissa häissämme: sisällä pelkästään morsiuspöydän takana hääkaaressa ja sitten ulkona ovenpieliin (samaan tyyliin kuin monessa paikassa on juhannuksena). Luuletteko, että näistä tulisi ongelmaa allergikoille? Kysyin näitä asioita koivuallergiselta ystävältäni ja hän sanoi, ettei loppukesästä enää pitäisi olla ongelmaa ja toisaalta, alkukesästä hän käyttää kuitenkin allergialääkkeitä. Mutta kalastelen tässä nyt vielä lisää mielipiteitä...että pitääkö sittenkin turvautua pihlajaan...

^nimenomaan, tuohon rahvaaseen minäkin kuulun. Meilläpäin on yhtä vulgaariin tapaan aukaistu lahjat muissakin juhlissa, niin rippi-, yo- kuin vaikkapa synttärijuhlissa. Jos näin ei olisi myös hääjuhlassa, niin miksi ihmeessä hääparia pitää rasittaa tuomalla lahjan juhlapaikalle? Heitä voisi helpottaa toimittamalla lahjat sitten jo suoraan kotia.

Minä kuulun niihin uteliaisiin vieraisiin, jotka haluaisivat nähdä lahjat juhlissa. Ja tämän myötä kyllä meillä avataan ne lahjat, jotka tulevat paperikääreissä. Kuten täällä on muutkin maininneet, onneksi ihmiset tuovat usein lahjat sellofaaniin käärittyinä, niin niitä ei edes tarvitse aukoa juhlassa. Tuo sellofaaniin paketoiminen lienee aika suomalainen tapa (?), ainakin sellaisen päätelmän tein, kun oltiin Itävallassa kaverin häissä. Suurin osa paketeissa oli paperikääreissä (avaamattomina) ja suomalaisten paketit tunnisti sellofaanikääreestä Tätä vierasta kutkutti päästä katsomaan, mitä kaikkea kivaa ihmiset olivat keksineet antaa häälahjaksi, mutta ikäväkseni lahjat pysyivät avaamattomina ko. juhlissa. En halua tuottaa toisille kaltaisilleni uteliaille karvasta pettymystä ja siksi meidän häissä mahdolliset lahjat avataan. Toimiihan se tietyllä lailla yhtenä ohjelmanumeronakin...

Kyllä minusta tuo kuulostaa erittäin hyvältä ratkaisulta teidän häihinne, kun itse kerran olet vegetaristi -ja juurikin eettisistä syistä. Minusta olisi ikävämpää se, että joutuisit tarjoamaan juhlissasi jotain sellaista, minkä itse olet eettisistä syistä jättänyt omasta ruokavaliostasi pois. On erittäin huomaavaista kuitenkin ilmoittaa etukäteen tuosta kala-kasvisruokalistasta, niin siinä tapauksessa ei tule ikäviä yllätyksiä asian suhteen. Jokainen on jo etukäteen sitten huomioinut asian ja "raavaat miehetkin" asennoituneet, etteivät saa lihaa. Suunnitelmanne kuulostaa minusta varsin toimivalta ja pöytä tulee varmasti olemaan herkullinen ja täyttävä. Ja jos kutsuttavien joukossa ei tosiaan ilmene kala-allergisiakaan, niin sehän huojentaa mielen vallan mainiosti. Jatkakaa vain suunnitelmaanne hyvillä mielin!

Olen täysin samaa mieltä Fröken Strandin kanssa. Vieraiden pitäisi olla oma-aloitteisia näissä asioissa. Ottaa huomioon juhlan laadun ja kunnioittaa juhlakaluja sillä, että kertovat etukäteen näistä erikoistoiveistaan. En ymmärrä, miksi ihmiset valittavat, että heidän jotain erikoisjuttuaan ei oltu otettu lainkaan huomioon, jos he eivät ole siitä mitenkään tiedottanut etukäteen. Jos on esim. allergia, ei siitä välttämättä muut ole tietoisia. Erikoisruokavalioiset ilmeisesti aika hyvin tietävät kertoa erikoistoiveestaan etukäteen, mutta hyvä olisi kertoa myös, jos esim. erittäin allerginen vaikkapa koivulle. Koivua kun käytetään suomalaisissa kesähäissä aika paljon koristelussa. Jos vieras kertoisi asiasta jo etukäteen hääparille, niin he voisivat miettiä muunlaista koristelua. Lapsiperheiden olisi myös hyvä tiedustella vaikkapa juuri syöttötuolia jo etukäteen. Tai sitten ottaa omansa mukaan, varmuuden vuoksi. Minusta olisi ikävä tuottaa hääparille pahaa mieltä siitä, että he huomaavat tällaisen puutteen häissään. Sama pätee moneen muuhun asiaan. Vaikka juhlanjärjestäjä yrittää ottaa huomioon vieraiden viihtyvyyden, ei kaikkeen voi -eikä tarvitse- varautua. Pitäisikö juhlat järjestää bunkkerissa, jos vaikka sattuu tulemaan ilmahyökkäys kesken juhlan?! Tietenkin...jos juhlien järjestäjä ei näistä tiedotuksista huolimatta ole ottanut järjestelyissään vierasta huomioon, niin sitten voi syyttää piittaamattomuudesta.

Vähän riippuu kappaleen soitto myös itse kanteleesta: monta kieltä ja miten kanteleen viritys käy (pitääkö itse vääntää ennen kappaletta siihen malliin vaiko voiko soittaessa "viritellä" ylennykset ja alennukset) ja minkätasoinen soittaja on kyseessä. Kannattaa kysyä kyseiseltä kanteleen soittajalta, että olisiko hänellä ehdottaa sopivaa kappaletta.

^aivanaivan, olinpas minä typerä...enpäs sitten kertonut, että minkälaista olen alkanut niistä suunnitella. Siis kytevä ajatus on sellainen, että näistä kahdesta, keltakultaisesta sileästä sormuksesta valmistettaisiin yksi (hieman pienempi) sormus, ilman mitään kivi-istutuksia. Vähän siihen tapaan, että ne periaatteessa vain liitetään yhdeksi. Mutta sormukset ovat hieman eri kokoiset...

Dreams, kuvissa pidän enemmän tuosta lyhyemmästä ja jos kyseessä on kesähäät, niin tuo lyhyt. Mutta jos kyseessä on talvihäät, niin sitten tuo pitkä mekko. Kevät ja syyshäät ovat sitten mielestäni vähän tulkinnanvarainen juttu. Mutta kysy ihmeessä morsiamen mielipidettä! Saattaahan olla, että toinen noista soveltuu suoraan häiden tyyliin/väreihin/tms. ...etiketti-schmetiketti....

Minua kiinnostaisi myös, että minkä hintaista tuollainen isovanhempien sormuksista oman sormuksen teettäminen on. Ja käykö siitä 14K kullasta valmistaa myös. En tiedä, että minkäkaraatiset ne isovanhempien sormukset ovat. Eivät ole nyt täällä kotosalla, vaan vanhempien luona, joten en pääse tässä heti niiden kanssa edes kyselemään...silläpä kyselen teiltä, rakkaat kanssaforumilaiset.

Sinänsä ihan totta. Mutta otan esille myös sen seikan, että vaikka moni luulee tarjoavansa hienosti ja juhlavasti viiniä ruuan kanssa, niin monesti ollaan ikävä kyllä vain otettu joku viini, jonka maku osoittautuukin sitten surkeaksi. Mieluummin joisin hyvää mehua tai kotikaljaa kuin surkeaa viininlitkua. Mehuissakin on niin montaa vaihtoehtoa, tarvitseeko sitä tiivistemehua käyttää?! Ja toisekseen, tuohon juomapuoleen voi panostaa myös kotona omassa ruokapöydässä. Kyllä jokainen sitä viiniä voi kotiruokapöydässäänkin nauttia.