Poppis-78

Rouva
  • Content count

    203
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by Poppis-78

  1. Tuli tässä mieleeni, että mihin kaikkeen olette kiinnittäneet huomionne, kun olette olleet toisten häissä? Itse ainakin, kun mietin häitä, joissa olen ollut, ei mieleeni juurikaan tule sen tarkemmin, että miten paikka oli koristeltu, minkälaiset seinät ovat olleet, minkäväriset verhot jne. Lähinnä muistuu mieleen häiden tunnelma. Näin kun itse on järjestämässä häitään, niin tuntuu, että kiinnittää kaikkeen -varmasti epäoleelliseenkin- huomiota. Mutta mihin vieraat OIKEASTI kiinnittävät huomionsa? Mikä oikeasti on tärkeää koristeluissa ja juhlapaikan olemuksessa yleensäkin? Mikä teille itsellenne on tärkeintä juhlapaikassa?
  2. Meillä oli pöytäkoristeissa kanssa viljankorsia pöydällä "makaamassa". Ihan vinkkinä ajattelin sanoa, että kannattaa miettiä minkä viljan valitsee, jos häihin on tulossa pieniä lapsia ja olisi vaarana, että vihneet joutuisivat suuhun. Vehnässä näitä vihneitä ei ole, joten päädyimme siihen omissa juhlissamme. En nyt vaan ikävä kyllä tähän hätään löytänyt yhtään hyvää kuvaa pöytäkoristuksista... Duudelille sanoisin, että mene ihmeessä kysymään niiltä viljelijöiltä, joita tunnet. Ei välien nyt niin lämpimät tartte olla, että voi tuollaista asiaa kysyä. Mekin kysyttiin puolitutulta viljelijältä lupaa ja hän antoi "ilomielin" luvan kyseiseen tarkoitukseen.
  3. ^Suosittelen tutustumaan www.viulisti.com sivustoon. Kyseessä erittäin ammattitaitoinen viulu-haitari-duo, jotka esiintyvät mm. häissä. Meillä toimi vallan mainiosti... Sivuilla on myös näytteitä heidän soitostaan.
  4. Ei mielestäni tunnu mitenkään "oudolta pynttäytymiseltä", vaikka kotona juhliessaan on käynyt kampaajalla, meikkaajalla ja on ihan hääpuvussa. Itse olin kerran tuonkaltaisissa häissä vieraana -ja meitä oli yhteensä vain 10 henkeä paikalla! Miksi et pyytäisi jotakin emännöimään puolestasi? Itsekin mainitsit nuo ylppärit, tuskin sielläkään itse "juhlakalu" keittelee kahveita jne.
  5. Minulla oli kanssa melko leveähelmainen hame (A-linjainen) ja siinä laahus. Mitään ongelmia ei ollut vessakäynnin suhteen. Yksivanteinen vannehame tietty varmasti auttoi omalta osaltaan. Kaason ei siis tarttenut tuppautua samaan vessaan. Kirkossa onnistui hyvin morsiushuoneen yhteydessä olleessa vessassa tuo asioiminen eikä sitten juhlapaikan ulkohuussissakaan ollut ongelmia (kyseessä tosin aika iso huussi).
  6. Mikäpä tyhmä idea tämä on?! Itsehän tiedätte, että minkälaiset tilat teillä on ja saatte varmasti laitettua kotinne ja autotallinne loistavaan juhlakuntoon! Itse emme pitäneet kotona häitämme, koska meillä oli kutsuttuja toista sataa, mutta olen ollut monesti häissä (ja muissa juhlissa) ihmisten kotona -ja kaikki ne juhlat ovat olleet erilaisia ja aivan ihania. Ette te tarvitse täältä mitään sen kummosempia mielipiteitä, sillä itse parhaiten tiedätte ja järjestätte juhlat sen mukaan (ok, tässä uusi mielipide aiheesta, heh). Mukavia häiden järjestelyhetkiä! Varmasti saatte ihanat ja teidän näköiset juhlat aikaiseksi!!
  7. Meillä vauvan paikkakorttiin merkattiin "Pikku-Neiti Sukunimi". Mielestäni myös vauvalle pitää järjestää paikka vanhempiensa viereen. Itse en ainakaan ilahtuisi, jos menisin vauvan kanssa juhliin ja muuta paikkaa ei ole järjestetty kuin syli. Monestihan vanhemmat tuovat esim. kantokorin vauvalle, jotta hänet voi laskea välillä pois sylistäkin. Ja onhan totta, ettei vauva itse kykene sitä paikkalappuaan lukemaan, mutta uskon, että vanhemmat arvostavat sitä, että heidän vauvansakin on huomioitu järjestelyissä.
  8. Olen ollut häissä, joissa on laulettu yhteislauluja ja häissä, joissa ei ole. Itselläni ei ole mitään tietoa perinteestä, menee minun mielestäni ihan siihen, kuinka kussakin häätilaisuudessa halutaan. Meillä sulhanen sanoi heti alkuun ehtona, että "ei sitten mitään yhteislauluja" ja niitä ei sitten ollutkaan, kirkossa veisattua virttä lukuunottamatta.
  9. Tämä valkoinen väri tai huntu ei oo millään tavalla neitsyen juttu. Valkoinen väri oli aluksi rikkaiden väri, samoin kuin huntua alettiin käyttää kun kuninkaalliset sen aloittivat. Sitävastoin kruunua on käsittääkseni pidetty neitsyen merkkinä. Viittasin tällä valkoisella siihen, että väreistä valkoinen kuvaa kristillisessä kielessä viattomuutta, puhtautta ja iloa ja se liitetään usein Neitsyt Mariaan samoin kuin sininen. Eli tässä määrässä se valkoinen väri tosiaan on yksi neitsyyden symboli. Ja hunnun tehtävinä on ollut mm. peittää morsian alttarille mennessä, jottei sulhanen karkaisi morsiamen nähtyään tai että paholainen ei tunnistaisi morsianta. Ja muistini mukaan pienen hetken verran huntua on käytetty siveellisyyssymbolina, mutta sitä se ei ole ollut enää aikoihin. Morsiuskruunua toki on käytetty sitäkin enemmän, mutta epäilisimpä, ettei nykypäivänä sitäkään pidettäisi huijarimorsiamena, joka käyttäisi häissään kruunua, vaikka neitsyys olisi mennytkin. Tätä yritinkin tuoda esiin. että häihin liittyy niin paljon erilaisia uskomuksia, näkemyksiä, tottumuksia, että minusta on turha pitää jotain yhtä asiaa kauhistuttavana. Kuten esim. juuri tämä, että häävieraalla olisi kokovalkoinen asu häissä. Olihan yhteen aikaan kaasojen tehtävänä näyttää morsiamilta, jotta paholainen erehtyisi kohteestaan. Tuskin kukaan tänä päivänä enää kaasoja tuota varten ottaa?!
  10. Olen miettinyt tätä hääpuvun väriä ja minua hieman ihmetyttää, että miten se on niin tavatonta, että ETIKETTIÄ vastaisesti häävieraat pukisivat päälleen valkoista. Miksi etikettiä tulisi orjallisesti noudattaa juuri tässä kohdassa? Monesti perustellaan sitä sillä, että "valkoisella värillä on niin pitkät perinteet", mutta eihän valkoisen hääpuvun perinne nyt niin valtavan pitkä ole. "Valkoinen morsiuspuku nähtiin ensimmäisen kerran Journal des Dames-lehdessä vuonna 1813. Valkoisen morsiuspuvun läpimurto tapahtui kuitenkin vasta 1900-luvulla. Sitä ennen sekä mies että nainen olivat astuneet avioon mustissa" (naimakaupat.com) Miksi ei yhtä tarkasti katsota esim. smokki etikettiä? Smokkihan on miehen ILTAtilaisuuden asu, jota voi käyttää kello 18:n jälkeen alkavissa tilaisuuksissa, mutta monissa häissä miehellä on smokki, vaikka häät alkaisivatkin jo aikaisemmin. Miksi tästä ei olla niin pöyristyneitä kuin siitä, että jollain vieraalla sattuu olemaan valkoista päällään? Tai miksi morsian, joka ei enää ole neitsyt, saa käyttää valkoista väriä ja pitää huntua ilman, että asiaa kauhistellaan? En ymmärrä, miten tämä valkoisen värin käyttö on näin kamalaa häävieraiden keskuudessa. Ja kuitenkin monet sanovat, että mustan käyttö on ihan ok. Kuten jo aikaisemmin tuolla mainitsin, itselleni oli häissäni tärkeintä, että vieraat saapuivat omissa juhla-asuissaan ja olisivat aivan vapaasti saaneet käyttää valkoista. Kyllä minut olisi sieltä kuitenkin erottanut. Harmi, että joidenkin häissä vain se mekon väri kertoo, että kuka on morsian... Onneksi en ole ollut koskaan sellaisissa häissä. Mutta tähän kuitenkin loppuun sanon, että itse kyllä mieluummin valitsen häihin mennessä jotain muuta väriä päälleni kuin pelkkää valkoista (tai kokomustaa). Enpähän loukkaa ketään värivalinnallani. Eikä meidän häissä miehellä ollut smokkia ja itselläni ei ollut huntua tai vitivalkoista hääpukua. Enkä loukkaannu, jos joku omiin häihinsä valitsee nuo, vaikka ei menisikään etiketin mukaisesti.
  11. ^komppaan Pietaa ihan täysin. Ihan kuin omalta näppikseltäni kirjoitettu. Pukekoot vieraat päällensä juuri sellaiset vaatteet, joissa heissä on mukava olla ja joissa haluavat tulla juhlimaan. Ikävämpää olisi, jos jättäisivät tulematta vaateongelmien takia.
  12. Mun sisko meni aikoinaan naimisiin kansallispuvussa ja kaikki sukulaiset, joilla oli kansallispuvut, olivat pukeneet ne päällensä. Itse en sen paremmin muista, että miten kutsussa oli mainittu tästä (vai oliko?), sillä olin itse sen verran nuori. Itselläni ja serkuillani oli kansallispuvut ja näin myöhemmin kuvista katsottuna näyttää ihan kivalta. Mutta ei se, että morsian/morsiuspari on pukeutunut kansallispukuihin edellytä mielestäni vierailta yhtään mitään. Varsinkaan, jos siitä ei edes ole kutsussa mainintaa. Kansallispuku on itsessään erittäin juhlava, joten ei siihen mitään "lisää" tarvitse -saatika saa laittaakaan. Jos itsellä ei vielä ole kansallispukua, niin senhän voi valita sitten oman maun mukaan, että mikä omaa silmää miellyttää, jollei välttämättä halua juuri paikkakunnan mukaan sitä valita. En tiedä, että kuinka yleistä naimisiin meno kansallispuvussa on, mutta ainakin lappilaisista näkee monesti kuvia omissa kansallispuvuissaan... Maalaishäihin ainakin sopii vallan mainiosti. Ja jos on mahdollista saada jotain pelimanni-musiikkia, niin sehän olisi hienoa! Koristelussa voisi mielestäni käyttää esim. ruiskaunokkia ja viljaa. Tai juhannushäätkin olisivat vallan mainio perisuomalaisjuhla-aikaa, jolloin kansallispuvut sopivat todella hyvin. Irtonaisia ajatuksia siis tässä latelen... Mutta niin, käytä ihmeessä kansallispukua, jos on siihen halu ja mahdollisuus!
  13. Olin tässä vasta eräissä juhlissa, jossa oli tarjolla boolia. Ei tuntunut menevän juurikaan kaupaksi, sillä oli melkoisen makeaa ja vahvaa. Jossain vaiheessa sitä sitten fiksailtiin -toisin sanoen lantrattiin- ja kävin virallinen kuulutus: "Booli on nyt miedompaa, joten sitäkin voi taas juoda!" Eli taitaa olla aika yleistä, että ihmiset mieluummin juo sitä miedompaa kuin vahvempaa. Tässäkin tapauksessa makuja on monenlaisia, mutta oma käsitykseni on, että miedompi maistuu useammalle.
  14. Vähän alkoi hymyillyttää, kun luin tämän. On meinaan NIIN tuttua varmasti monelle morsiamelle! Ensin ostaa puvun hyvillä mielin ja on onnellinen puvustaan ja sitten sitä alkaa miettiä NIIN monelta eri kantilta ja ajatuksissa puku muuttuu melkein jo kamalaksi jauhosäkiksi. Kunnes sitten saa sen jälleen päälleen (minun tapauksessani sitten ompelutöiden jälkeen) ja ihastuu uudelleen. Ja kyllä, kyllä sen hyvän ystävän kommentti on NIIN tärkeä. Ja varmasti monella muullakin -niin kuin itselläni- puku, johon lopulta päätyy, ei vastaakaan sitä alkuperäistä ajatustaan, että minkälainen puku on se paras. Siksi kannattaa pukuja sovitellessaan kokeilla niitäkin, jotka eivät henkarissa välttämättä näytä juuri omalta. Kaupassa kannattaa luottaa myyjien silmään..itse ainakin yllätyin totaalisesti, kun kokeilin pukua "toisen mieliksi". Onnittelut ihanan puvun löytymisestä! Ja mukavia hääjärjestelyjä!
  15. Kiva, että pidit ideasta! Olen saanut muutamia positiivisia kommentteja niistä magneeteista näin jälkikäteenkin, että kyllä ihmiset varmastikin on pitänyt niistä. Tuskinpa nyt kaikki niistä välitti, mutta se on melko vaikeaa, kun porukkaa oli melkein 130.. En osaa sanoa, että miten itse niihin sydämiin laittaisi nimen, mutta meillä ne sydämet oli kiinni paikkakorteissa (laitoin kaksipuoleiselle teipillä paikkakortin reunaan kiinni). Martsu79 tuossa kommentoikin noita Tiimarista saatavia magneetteja. Sieltä siis ainakin tuohon hintaan olen itse niitä ostanut. Niitä on siellä sekä pyöreinä että suorakaiteen muotoisina. Häämagneeteissamme käytettiin siskoni ostamia magneetteja, jotka hän oli kuulemma löytänyt netistä vieläkin halvemmalla kuin tuolta Tiimarista, mutta en tiedä, että mitä kautta. Me laitettiin kuumaliimalla ne magneetit kiinni niihin sydämiin, kun siskollani oli sellainen liimapistooli. Todella kätevää ja nopeaa (mutta saa varoa kyllä sormiaan!). Siskoni muistaakseni osti sen kuumaliimapistoolin aikanaan kanssa Tiimarista. Muuten, kun olen itsekseni tehnyt muutamia kappaleita (esim. ystävänpäiväkorttiin), olen käyttänyt ihan perus Erikeperiä. On ne silläkin pysynyt, mutta siinä olen varmuuden vuoksi laittanut ne aina erikseen puristuksiin, jotta varmasti pysyy.
  16. Näin sitä luulisi, mutta monessa paikassa täälläkin on huomannut, että on pyhäinhäväistystä tarjota tietynlaisia ruokia, kun ne ovat halpoja. Eikä ruokia ole hyvä tehdä itse, vaan pitää olla se kulmaseudun paras (eli näissä tapauksissa siis kallein) pitopalvelu -mieluummin tuotuna jostain kauempaa, koska se vähintäänkin kruunaa palvelun. Ja auta armias, jos hääpari erehtyy ajattelemaan, että itsetehty meikki/kampaus/puku/morsiuskimppu/kutsukortti/koristeet olisi jotenkin hienoa. Ehei, itsetehty ei ole KOSKAAN hienoa, ellei sitten siihen ole käytetty todella vain parhaimpia (eli kalleimpia) raaka-aineita. Viinaa ei saa unohtaa. Ruuan ja nimenomaan alkoholin takia häihin tullaan, mitä te kuvittelette, että muka juhlimaan onnellista hääparia?! Hyi häpeä! Eihän teidän seuraanne JAK-SA ilman viinaa ja gourmet-ruokaa. Ja juhlat eivät mitenkään saa poiketa kaikista aiemmista häistä, pitää mennä täysin samalla kaavalla -paitsi että pitää olla tietenkin omaperäinen ja kaikki pitää olla ainutlaatuista... Ei mikään ihme, että häitään järjestävät ovat hermoromahduksen partaalla, kun kaikkien mittapuut pitää täyttää ja ylittää. Mielestäni lohikeitto ei ole merkki halpishäistä. Ei todellakaan. Häissä kun on niin monta muutakin asiaa järjestettävänä. Jos juhlapaikalla esimerkiksi ei ole koristeita, ei minkäänmoista musiikkia tai muuta ohjelmaa, juomana vain vettä ja pöydässä sitten tuo lohikeitto, niin siinä tapauksessa voisi sanoa, että lohikeitto on halpishäissä, mutta ei se itse keitto ole se merkki halpishäistä.
  17. Kosinta tuli täytenä yllätyksenä minulle. Ei oltu seurusteltu vielä vuottakaan ja asuttiin n. 300km:n päässä toisistamme. Mieheltä oli mennyt todella pitkä aika siihenkin, että pyysi minua ekaa kertaa ulos, joten en osannut noin nopeata toimintaa kosinnan suhteen odottaa. Sen paremmin ei oltu naimisiin menosta puhuttu aiemmin, ihan vain perusperiaatteitamme oltiin kerrottu toisillemme. Kosinta tuli sen verran "puun takaa", että olimme aluksi melkein puoli vuotta "salakihloissa" eli ei hommattu sormuksia eikä kerrottu kenellekään. MINÄ olin sen hangoitteleva osapuoli...
  18. Me tavattiin pappi edellisenä sunnuntaina, kun vihkiminen oli sitten lauantaina. Ihan rento tilanne, en muista kauanko siihen aikaa meni. Käytiin läpi vihkikaava, pappi kysyi, mitkä tekstit haluamme, vähän harjoiteltiinkin siinä. Lopussa sitten kerroimme vähän, miten juttumme alkoi ja eteni, ihan omasanaisesti ja täysin juttelun muodossa. Kivasti hän osasi käyttää näitä kertomiamme juttuja sitten vihkipuheessaan. Tokihan nämä tapaamiset aina vaihtelevat, riippuen papista ja itse hääparista, mutta eipä sitä tilannetta jännittää tarvitse (tosin, kaikkeahan sitä jännittää tuossa häiden alla )
  19. Istumisen kanssa ei ollut ongelmaa. Tuoli oli selkänojallinen, mutta vannetta ei tarvinnut asetella mitenkään erikoisesti. Kunhan istui ja laittoi vähän helmoja paremmin. MUTTA, minulla oli vain yksi vanne, en osaa sanoa, miten 4-vanteinen käyttäytyy...
  20. Meillä annettiin hääkarkkien sijasta itsehuovutetut sydänmagneetit. Meillä oli muutenkin teemana maalaisuus, itsetehdyt ja paikalliset jutut, joten näin "huopakylässä" kun juhlittiin, niin nuo sopivat meidän häihin mainiosti. Värinä oli luonnonvalkoinen, joka oli muutoinkin käytössä häissämme. Kovin montaa huopasydäntä ei juhlapaikalta löytynyt sitten siivotessa, joten ilmeisesti olivat mieluisia.
  21. Mulle on tullut häiden jälkeen kiloja kanssa reippaasti. Vasta 5kk häistä ja kiloja on tullut 4-5 lisää. Mutta uskoisin sen olevan ehkä enemmänkin kiinni työstressistä... Kokeilin äsken farkkuja, joita käytin vielä kesällä -eivätkä ne enää menneet kiinni!
  22. Voi että, nämä ihanat auringonkukkakuvat jaksavat ilahduttaa yhä vain... Itselläni oli viime elokuussa häät (16.8.08) ja oli muuten ongelma saada auringonkukkia koristuksiin mukaan, kun viime kesä oli niin sateinen ja kylmä. Eivät meinanneet keritä aukeamaan nuo meidän kukat. Mutta onneksi saimme sen verran, että joka pöytään saimme auringonkukkaa ja esiintymislavallekin myös. Pariin pöytään jäi tosi pienet kukat, joten lisäsin niiden keltaloistoaan kultapalloilla (eli melkein saman keltaisella toisella kukalla). Laitan tähän vielä kimpustani kuvan, vaikkakin se on melkoisen pieni kuva... Itsekasvatettuja nuokin auringonkukat.
  23. Olin pari vuotta sitten ystäväni häissä, joissa oli seitsemän vierasta. Vihkiminen tapahtui pienessä kappelissa ja morsiamella oli "kaikki, mitä yleensäkin": hääpuku, kimppu, kampaus, meikki. Sulhasella oli musta puku. Eli kaikki oli niin kuin isommissa häissäkin, vieraita vain oli vähemmän, joten siksi niitä voisi kutsua todella pieniksi häiksi. Itse tunnelma ei milläänlailla ollut kuitenkaan pientä, vaan erittäin lämmin. Hääjuhla vietettiin hääparin kotona, jossa syötiin voileipäkakkua, salaatteja ja kaikenlaista makeaa, pikkuleipää, kahvikakkua -itse hääkakkua unohtamatta. Ihanat häät olivat.
  24. Minun polttareissani oli yksi mies ja kolmetoista naista. Kellään ei tuntunut olevan mitään ongelmaa asian kanssa ja mitään erikoisjärjestelyjä ei tehty. Halusin ehdottomasti tämän miehen mukaan polttareihini, sillä hän on yksi parhaimmista kavereistani. Kavereistamme, tarkemmin sanoen, sillä samainen mies oli sitten miehenikin polttareissa. Samainen mies mietti pari vuotta sitten yhteisen kaverimme polttareihin menoa, että mitenköhän on, kannattaako hänen mennä sinne, mietti, että mitä muut ajattelevat. Minä -ja muut kaverimme- kannustimme häntä lähtemään mukaan, koska hänhän kuuluu osana "meidän porukkaamme" ja jos joku on niin ahdasmielinen, että hänen läsnäolonsa vaivaannuttaa, niin eiköhän ko. henkilö sitten vaivaannu monesta muustakin asiasta, mitä polttareissa tapahtuu. Silloinkaan kenelläkään ei ollut mitään ongelmaa tämän mieshenkilön läsnäolon kanssa, vaan kaikilla oli hauskaa. Mitään erikoisjärjestelyjä ei silloinkaan tehty -saunomisen suhteen tämä mies vain sanoi, ettei halua saunaan.