Fitz

Itse olen käynyt Vegasissa kaksi kertaa (muistikuvat ovat kuitenkin hiukan hataria ja sijoittuvat lähinnä kasinon puolelle... ) ja sanoisin, että jos vertaa Suomen kauppoja Vegasin ostoskeskuksiin niin Vegas vie kyllä voiton... Ymmärtääkseni melkein jokaisen suuren kasinohotellin yhteydessä on meidän Forumia vastaava ostari ja puoteja löytyy joka lähtöön vaikka suurin osa kaupoista onkin merkkiliikkeitä. Taisin kuitenkin nähdä Planet Hollywoodin ostarilla jonkun H&M-mainoksenkin... Toinen asia on sitten se, että onko teillä aikaa pyöriä liikkeissä kaiken paperisodan ja häähumun keskellä. Olen itsekin menossa naimisiin Vegasissa ja luulen olevani häiden alla sen verran tärinässä, että korujen valinta siinä tilanteessa ei tunnu mielekkäältä ajatukselta. Kampaamoista ja meikkihommista en tiedä mitään, mutta olen tuota itsekin pohtinut, joten vinkkejä otetaan mielellään vastaan! Ps. Viime heinäkuussa siellä oli päivällä 46C lämmintä eli suosittelen kevyttä vaatetusta - aavikolla on kesäisin aina aivan törkeä helle!!!

OliviaS: Hmm... Ei kai niitä niinkään kiinnosta se, että menittekö naimisiin vaan nimenomaan se, ettet jäänyt maahan...? Ja isot onnittelut Tytt1!!!

Miu.: Mahtavaa etten ole ainoa kalpea Kaliforniassa! Paikallisella punttisalilla huomasin olevani ainoa blondi käristyneiden tätien joukossa ja tunsin itseni hiukan yksinäiseksi... Odottavan aika käy pitkäksi - olen käynyt kurkkaamaassa igor's listiä tänään ainakin 7 kertaa ja meidän sijalukumme on huonontunut kahdella. Höh. Ja mä kun luulin, että noa1:n odottaminen on tuskaa. Mutta kai se noa2 sieltä joku päivä tupsahtaa minullekin.

Moi nasutus! Turistiviisumilla matkustaminen on hankala kysymys. Itselleni sanottiin lähetystössä, että turistiviisumilla saa matkustaa normaalisti vaikka olisikin viisumihakemus menossa. Turistiviisumilla matkustamisessa on käsittääkseni kuitenkin se riski, että jos tulliviranomainen tulkitsee aikomuksesi väärin, hän voi olettaa, ettet aiokaan poistua maasta määräaikaan mennessä ja käännyttää sinut portilla takaisin. Tästä voi sitten koitua ongelmia viisumin hankinnassa. Turistiviisumi on siis lopulta yhden tulliviranomaisen (eli ei lähetystön!!!) päätöksen varassa! Tästä aiheesta on keskusteltu paljon esim. visajourneyn ja naimisiin.infon sivuilla. Koko juttu on siis niin sekava, ettei siihen taida olla olemassa yhtä varmaa oikeaa vastausta. Itse olen päättänyt yrittää kestää puoli vuotta pelkillä puheluilla. Riski on mielestäni niin suuri, että odotan mieluummin kärsivällisesti. Täytyy kyllä myöntää, että hetkellisen pakokauhuikäväahdistuksen hetkellä mielessä välähti ajatus siitä, että jospa kuitenkin yrittäisin, mutta luovuin sitten ajatuksesta.

Tää muuttais Orange Countyyn, Kaliforniaan. Onko kellään tietoa Etelä-Kalifornian suomalaisista yhteisöistä? Onko USAsta helppoa löytää suomalaisia ystäviä?

No niinhän tässä sitten kävi, että neiti hätähousu oli taas ihan turhaan paniikissa - noa1 tuli eilen ja nyt sitten odotellaan kärsivällisesti noa2:sta. Mahtavaa! Ja ilmeisesti ainakin Vermontin päässä käsittelyajat ovat nopeutuneet; joillekin hakijoille on lähetetty noa2 viikossa!!! Hämmentävää! Meidän hakemushan pyörii tietysti siellä Kaliforniassa, jossa byrokratian pyörä pyörii hitaasti, mutta lokakuun ja joulukuun välillä lähetettyjen hakemusten käsittelyaika on ollut (visajourneyn timeline-taulukkojen mukaan) n. 3kk, joten eihän se paha ole. Pakko ajatella positiivisesti ja luottaa siihen, että se kauhea suma on jo saatu purettua ja meidän hakemus käsitellään viimeistään kesällä. Jännää!!! Miu.: Joko sun haastattelu on ollut? Miten meni?

Paljon paljon paljon onnea haastatteluun Miu.!!! Kyllä se varmasti hyvin menee! Oletteko jo miettineet häitä? Voi kun olisin itsekin jo tuossa vaiheessa! Ikävä kyllä meillä on sellainen tilanne, että lähetettiin hakemus 18.2. eikä olla vielä saatu edes kuittia. Sulho soittikin jo viime viikolla California Service Centeriin ja sieltä sanottiin, että kuitin saamiseen voi hyvinkin mennä 4-15 viikkoa!!!!!! Tästähän mä romahdin sitten ensimmäisen kerran ja toinen romahdus tapahtui kun aloin yhtäkkiä miettiä, että ollaankohan me edes lähetetty meidän hakemus oikeaan osoitteeseen... Hetkellisten itsesyytösten ja massiivisten itkuraivareiden jälkeen löysin oikean osoitteen netistä ja tarkistin, että se on tosiaan se paikka, jonne meidän hakemus on mennyt ja rauhoituin hieman. Silti en voi kuin ihmetellä sitä, että visajourneyn palstoilla ihmiset kertovat onnellisina siitä, kuinka he lähettivät hakemuksensa maaliskuun alussa ja saivat kuittinsa parissa päivässä! MIKSI HEIDÄN HAKEMUKSENSA ON KÄSITELTY ENNEN MEIDÄN???? Eikös tämä nyt siis tarkoita sitä, että noiden muiden hakemukset ovat jo siinä varsinaisessa jonossa ENNEN MEITÄ? Ja he ovat kuitenkin hakeneet myös Kaliforniassa - aivan kuin mekin! Pistää vihaksi... Näinköhän itse hakemuksen käsittelyssä menee suhteessa yhtä paljon aikaa kuin noa1 saamisessa? Ja jos tämä käsittely pitkittyy näin paljon, tulee väkisinkin kova tarve lähteä kyläilemään turistiviisumilla. Uskaltaisinkohan kokeilla? Pahoittelen tätä tunteiden räjähdystä, mutta oli kova tarve saada purettua näitä ajatuksia...

Joo, siihen voi kai luottaa, että paperisotaa saa käydä koko loppuelämän, mutta onneksi silloin on oma kultu vierellä. Tuo etäisyys tuntuu niin kauhealta - asuisipa se muru edes itärannikolla! Mutta jos positiivisesti ajattelee niin onneksi en ole muuttamassa Alaskaan! Kalifornia on kuitenkin vielä ilmastollisesti houkuttelevaa aluetta. Kuinka paljon teillä on mennyt rahaa lääkärintarkastukseen ja paljonko se itse viisumi maksaa? Pitänee alkaa säästää siihenkin.

Kiitos tiedoista MiaMaria ja Miu! Joo, eihän tässä mitään hätää ole - olen muutenkin lupautunut olemaan töissä vielä kesään asti ja sittenhän onkin jo ihanaa nauttia Suomen kesästä! Lähinnä tässä tulee vaan hiukan vainoharhaiseksi... Mutta kai se aika menee kuitenkin lopulta nopeasti asioita järjestellessä ja häitä suunnitellessa. Kuinka pitkä aika teillä meni siitä, kun vihdoin saitte vastauksen USCISlta siihen, kun saitte viisumin käteenne? Tämä aikaväli (NOA2 -> viisumi myönnetty) on itselleni vielä aika iso mysteeri eli onko realistista varata siihen yksi kuukausi vai menenkö aivan pieleen arvailussani? Ymmärrän kyllä, että varmaa vastausta tähän ei voi saada mutta jonkunlainen arvio auttaisi, jotta voisi pistää sitten hääkutsuja menemään.

Hei siis apua! Nyt ne paperit on lähetetty! Olen täällä ihan tohinoissa lueskellut keskustelupalstoja ja yrittänyt selvittää mitä nyt tapahtuu... Kysymyksiä on herännyt lisää, eli MiaMaria: kirjoitit jossain ohjeessasi, että kaikki dokumentit on käännettävä englanniksi valtuutetulla kääntäjällä. Mihin dokumentteihin tämä ohje liittyy? Virkatodistus, rikosrekisteri? Mistähän sellaisen "valtuutetun" kääntäjän löytää? Onko kellään tuoreinta tietoa käsittelyajoista eli kuinka kauan NOA2 käsittelyssä menee tällä hetkellä? En oikein uskalla luottaa siihen USCIS:n sivuilla olevaan käsittelyaika-taulukkoon. Onko kellään tietoa siitä, kuinka paljon uusi käytäntö on ruuhkauttanut palvelua? TÄÄ ON NIIN SIISTII!!!! Vihdoin tuntuu siltä, että olen menossa naimisiin! :-X

Onnittelut Haitu!!! Maistraattivaihtoehto kuulostaa helppoudessaan houkuttelevalta, mutta kun minä olen pikkutytöstä asti unelmoinut sokerisista prinsessahäistä , joissa juhlitaan tanssien ja laulaen aamuun asti, niin jo tämä Vegas-vaihtoehto tuntuu kompromissilta. Mutta kukin taaplaa tyylillään. Aiotteko juhlia liittoanne vielä myöhemmin läheistenne kanssa? Kaikkea hyvää teille!

Me olemme poikaystäväni kanssa päättäneet mennä naimisiin Vegasissa. Tämä siksi, että viisumiasioita miettiessämme tulimme siihen tulokseen, että on helpompaa odottaa K-1-viisumia erossa ja mennä sitten USAssa naimisiin, kuin tuskailla K-3-viisumin kanssa tuoreena avioparina. Minä joudun joka tapauksessa olemaan töissä vielä tämän kevään, joten samalla voi sitten odotella sitä viisumia. Vegasiin päädyimme siksi, että budjettimme on erittäin pieni ja ajatus häistä poikaystäväni tädin takapihalla ei tunnu oikein houkuttelevalta. Vegas on hauska paikka ja sopii meille mainiosti. Tämä on myöskin poikaystäväni toinen avioliitto, joten hänelle pieni seremonia on mielekäs ajatus. Vihkimisen jälkeen menemme syömään yhdessä ja sitten pelataan/juodaan/vietetään aikaa yhdessä. Ilmoitin päätöksestämme perheelleni ja ystävilleni, ja yllätyksekseni koko perhe (äiti, isäpuoli, isä, äitipuoli, 4 sisarusta, käly ja veljentytär!) sekä suurin osa ystävistäni olivat heti innoissaan ideasta. Kokonaisuudessaan hääseurueemme tulee olemaan suhteellisen pieni (n.30h) mutta alunperin olin varautunut siihen, että kukaan ei tule. Olen edelleen hämmästynyt siitä kuinka varauksetta läheiseni asiaan suhtautuivat.

Iina77: Mahtavaa, että en ole ainoa ajokortiton... Mä näen jo mielessäni sen vision, miten autot pakkautuu mun perään freewayllä ja uutishelikopterin setä päivittelee "naiskuskeja" pörrätessään mun yläpuolella. Siitä tulee lystiä! Sukulaiset sanookin, että on turvallisempaa olla eri mantereella kun mä tartun rattiin. Tytt1: Kannattaa varmaan soitella taas sinne lähetystöön, vaikka sieltä ei välttämättä saakaan mitään varmaa vastausta. Ja tervetuloa tähän kasvavaan joukkoon! Musta on niin kivaa, että ei tarvitse yksin mietiskellä näitä kummallisuuksia.

Onnea Iina77! Ollapa sinun kengissäsi! Itsellä sellainen tilanne, että näen kultani vasta kesäkuussa... Nyyh! K-1 on maksua vaille valmis lähetettäväksi. Täytyy kyllä sanoa, että KELAn kaavakkeiden täyttö ei ole mitään verrattuna tähän hässäkkään. Mutta selvittiin siitä kuitenkin, kiitos MiaMarian hyvien linkkien ja ohjeiden. Nyt sitten vain odotellaan... Onko kellään muulla sellainen olo, että kaikki tämä byrokratia vie mehut romantiikasta? Alkaa vähitellen tuntua siltä, että jos kaiken tämän etäsuhteen ja paperien pyörittelyn jälkeenkin tahdomme vielä olla yhdessä, hän on sitten todellakin se oikea ihminen.

Taas tuli yksi kysymys mieleen, eli miten kauan työluvan saamisessa menee sen jälkeen kun olemme menneet naimisiin USAssa? Onko kyse kuukausista vai viikoista? Onko kellään kokemuksia viimeisen vuoden ajalta?

Yhdet häät Vegasissa... Budjetti ei oikein riittänyt edes yksiin kunnon häihin ja lopulta ilmoitin haluavani vihille Vegasissa, ja tähän poikaystäväni vastasi: Ok! Hänhän oli riemuissaan siitä, että juhlat tulevat halvaksi (tai siis jää enemmän rahaa rulettiin... ) ja itse olen niin kyllästynyt kaikkeen hössötykseen, että ratkaisu tuntuu ainakin tällä hetkellä oikealta. Olen myös sitä mieltä, että häihin käytettävät rahat voi käyttää esim. tulevien lastemme koulutukseen... Isovanhemmat eivät varmastikaan pääse paikalle ja se vähän harmittaa, mutta viisumikäytäntöjen takia häät on joka tapauksessa pidettävä USA:ssa ja itse tahdon, että homma on pulkassa kun valat on vannottu kerran. Perheeni ja useat ystäväni pääsevät paikalle ja ymmärrän senkin jos (ja kun) joku ei pysty tulemaan. Pidetään sitten hauskaa niiden läheisten kesken, jotka kynnelle kykenevät.

Mikä on cr/ir? Kuulemani mukaan ne viisumi-lääkärit kyllä tietää sitten, mitä tehdä vaikkei mitään vanhoja rokotustodistuksia löytyisikään, joten mä en tuosta jaksa ottaa stressiä. Vai onko jollain vanhoista konkareista muuta tietoa?

Halauksia sofmalle! Yritä jaksaa! Eiköhän suurin osa tällä osastolla seikkailevista ole itkuraivonnut systeemiin turhautumista ainakin kerran. Itse olen puhissut kiukkuisesti tämän asian takia monesti, mutta viime aikoina olen luovuttanut ja päättänyt hyväksyä kohtaloni ja odotella vaan kiltisti k-1:stä. Poikaystävänikin tajusi vihdoin (n. 10.:llä kerralla...!!!), että emme voi mennä naimisiin noin vain, ja nyt hän puuhailee kiltisti papereiden kimpussa. Jouluna kun nähdään taas (3,5kk tauon jälkeen!! JEEE!), laitetaan hakemus menemään. Näin maalaisjärjellä luulisin, että kohtaan 18 tulee vain ne tapaamiset. Eli tuskin niitä kiinnostaa muut USA:n maaperällä matkaamisesi. Ymmärtääkseni koko kysymyksen tarkoitus on selvittää, että todella olette yhdessä...

Myöhäiset thanksgivingit minunkin puolestani! En ole vielä päässyt niitä juhlia kokemaan, mutta ensi vuonna olen toivottavasti jo rouvana Amerikassa ja saan juhlistaa kiitospäivää yhdessä kultani kanssa. Me ollaan laittamassa K-1-paperit jouluna menemään ja tätä tyttöä alkais jo kohta vähän jännittää! Mä oon niin tohinoissa koko jutusta, että olen soittanut jo sinne terveyskeskuksen arkistoonkin, josta jo lähettivät mulle mun rokotustodistukset suoraan kotiin. Todella näppärää. Nyt kun kaikki muukin paperisota menisi yhtä helposti... Meillä on onneksi aikaa odotella viisumia, kun olen joka tapauksesa töissä kesään asti. Vähän kuitenkin mietityttää tuo odotusaika eli onko kellään kokemusta käsittelyajoista Kaliforniassa tämän vuoden sisällä? Ja vielä kiitos sivujen ylläpitäjille! Ihan mahtavaa huomata, ettei ole yksin mullistamassa elämäänsä vaan että meitä USA-morsiamia on paljon!

Amerikkaa puhutaan... Välillä tuntuu siltä kuin olisin jotenkin tyhmempi kuin muut ja välillä taas huomaan suusta lipsahtavan asioita, joita en tarkoittanut sanovani - ne vaan olivat ainoat mieleen juolahtavat sanat. Ja sitten hävettää... Poikaystäväni on erittäin kärsivällinen ja korjaa puhettani (mielestäni hienotunteisesti) sanomalla oikeat sanat vaivihkaa puhuessani, jonka jälkeen toistan sanomani oikeilla sanoilla. Silloin tällöin tunnen oloni turhautuneeksi, mutta samalla olen myös onnellinen siitä, että opin tässä kieltä "ilmaiseksi". Enää minua ei hävetä puhua englantia vaan puhun sitä mielelläni. Vanhempani pärjäävät T:n kanssa hienosti (vaikka äitiä vähän ujostuttaakin), mutta sukulaiset käyttävät "sano sille"-tekniikkaa tai sanovat sanottavansa suomeksi, mutta erityisen kovalla äänellä ja hitaasti. Yleensä T:n vastaus tähän on "huvaa joulua" tai "moimoi"... Lapsille aion opettaa suomea, ja vähän jännittääkin, että kuinka helppoa sitä on yksin alkaa höpistä kielellä, jota kukaan aikuinen ei puhu lähiympäristössä. Huomaan puhuvani koirillekin englantia vaikka olen yksin niiden kanssa. Ostin T:lle suomenkielen oppikirjankin, mutta siitä pitää aina välillä pyyhkiä pölyjä päältä - taitaa olla vielä lahjakääreissäänkin koko opus!

Onko kukaan mennyt amerikkalaisen kanssa naimisiin VEGASISSA? Kuinka tämä byrokratia (viisumihommat, oleskeluluvat, työluvat...) toimii? Tarkoituksena olisi tietenkin hoitaa kihlaviisumit ensin kuntoon ja hoitaa häät sitten Vegasissa, mutta kaiken tämän paperisotkun keskellä tulee pikkuruinen epäilys sydämeen; onnistuuko ideamme käytännössä? Ettei ne kurjat tulliviranomaiset tule kesken seremonian pyssyt ojossa häiriköimään... Kaipaan myös paikkaehdotuksia. Pienellä budjetilla mennään, mutta Elviksen suorittama vihkiminen ei kuitenkaan tunnu kovin vitsikkäältä... ;D