anniinah

Onko kellään kokemuksia ruiskurusketuksesta? Tuleeko väristä tasainen, kauanko se kestää iholla, onko luonnollisen näköinen, riittääkö yksi kerta luonnollisen näköiseen lopputulokseen jne? Entä onko tietoa, missä sen voisi ottaa Tampereella?

Meillä mies periaatteessa hoitanut kaikki varaukset, kirkon, pitopalvelun jne. ja mä taas askarrellut aika paljon, yksin ja ystäväni kanssa. Meillä tää työnjako on mennyt ihan nappiin. Sulholla pysyy paremmin hanskassa tollaset yleiset asiat ja mä taas tykkään askarrella ja pipertää...

Meillä mies sanoi aika osuvasti tässä muutama päivä sitten, kun vähän moitin häntä osallistumattomuudesta, että "Mä oon monissa häissä ollut ja aina ne on ihan hyvin mennyt..." Leikki leikkinä, mutta taitaa siinä ollut pieni siemen totuutta mukana... Muistaa kyllä usein kiitellä mua, kun oon ollut niin ahkera ja ajatellut kaikkea. Nyt on kaks viikkoa häihin ja eniten häntä on ehkä kiinnostanut musiikit, häävalssi (sitä on harjoteltu viime päivinä ahkerasti), ruoka ja juoma...

Me on käyty lapsettomuushoidoissa viime kesästä lähtien ja itketty monet itkut tän lapsettomuusasian takia ja munkin mielestä on jotenkin irvokasta lukea kommentteja, että "ensin naimisin ja sitten ainakin x-määrä lapsia"... Me mennään tänä kesänä naimisiin ja jatketaan lapsen yrittämistä, mutta kyllä se lapsi on meille henkilökohtaisesti niin iso asia, että oltais niiiiiiin onnellisia jo siitä yhdestäkin. Ja vielä sen verran, että jos me ei omaa lasta saada, niin vuodenvaihteessa on päätetty laittaa adoptiopaperit eteenpäin. Ymmärrän kyllä niitäkin, jotka eivät syystä tai toisesta koe lapsen saamista niin suurena asiana, mutta kuten joku tossa aikaisemminkin muistutteli, niin monelle nuorelle aikuiselle lasten saaminen on se ensimmäinen asia, mitä ei vaan voi etukäteen suunnitella.

Mulle tulee kans olkaimeton, melko avonainen puku ja mulle on itsestään selvää, että laitan huivin hartioille vihkimisen ajaksi. Kunnioituksesta kirkkoa ja vieraitakin kohtaan, jos se asia on jollekin tärkeä. Kysehän on loppujen lopuksi vihkimisestä ja siitä, että me lupaudutaan toisillemme, ei siitä, että kaikkien vieraiden pitäis ihastella mua ja mun pukua...

Mun kimppu (vaaleanpunaista ruusua ja jotain hentoa "välikukkaa" plus jotain vihreää, hieman roikkuva malli) plus heittokimppu, kaksi viehettä ja yksi rannekukkanen, tulevat maksamaan yhteensä noin 100 e (alustava arvio) Kangasalla. Olen ihan tyytyväinen.

Nallekoristeen tilasin cake craft shopista. ihan googlettamalla löytyi . Hintakaan ei päätä huimannut ja kaikki toimi hienosti.

Meille tulee pitkällisen harkinnan jälkeen tällanen

Kävin eilen tilaamassa sulhon toivomuksesta hänelle vihkin, joka muokataan hänen edesmenneen isänsä vihkisormuksesta. Ajatus on tässä hänelle se tärkein, ei se sormus sormuksena, jos joku ymmärtää, mitä tarkoitan . Miehen vihkisormuksesta tulee 5 mm leveä keltakultainen flakkasormus. Samanlainen kuin mulla, mutta ilman timanttia .

Meille tulee tälläiset... Aika pieni kuva, mutta toivottavasti saa selvää... Eli pohjana biedermaier, jonka päällä silkkiruusuja, kolme geishaa rautalankapatentilla ja pieni puinen sydän, johon toiselle puolelle tulee kullanvärisellä meidän nimikirjaimet ja toiselle puolen häiden päivämäärä.

Kiitos kehuista . Ihan Bengtskärin majakan kotisivujen kautta bongasin ton mahdollisuuden. Eli www.bengtskar.fi

Mä oon muutenkin innokas lahjojen ostaja, niin ei tunnu yhtään ylimääräiseltä rasitteelta . Sulhanen saa huomenlahjaksi sen perinteisen ovikyltin lisäksi romanttisen matkan Turun saaristoon. Ollaan ensin yksi yö Kasnäsissa kylpylässä ja seuraavana päivänä lähdetään risteillen Rosalan viikinkikeskuksen kautta Bengtskärin majakalle, jossa yövytään yksi yö. Ihanan erilaista, eksoottista ja toivottavasti romanttista .

Meillä mietinnässä... Toisaalta perustelut siitä, että eihän sitä muuten tiedä, että ollaan naimisissa, kuulostaa jotenkin hassulta... Tärkeintähän on kuitenkin se luottamus ja se, että itse tietää, missä mennään... Nehän on vaan sormukset ja ne saa pois kuka tahansa koska tahansa.....

Mulle on käynyt ton Suokon kanssa samalla tavalla kun Huhtikuu-06:lla, eli vihkisormuksen löytäminen on ollut todella hankalaa ja heidän kihlasormus-mallistot tulee todellakin Saksasta... Myös meille annettiin ymmärtää, että sormukset on suomalaista käsityötä. Kun hankimme kihlasormukset vajaa vuosi sitten, niin päätimme, että hankimme myös vihkisormuksen Suokolta, jotta se sopii hyvin yhteen kihlan kanssa. Mutta heiltäpä ei löydy vihkisormusta, joka kävisi yhteen heiltä hankitun kihlan kanssa.... Tämän totesi myös Tampereen häämessuilla heidän sormuksiaan esitellyt nuori nainen. Suokon pisteet varisi todella nopeasti ja todella alas! Aika huijatuksi tullut olo... Laatukorusta Hämeenkadulta sitten löysin unelmieni sormuksen, joka on todella kaunis ja joka muutetaan väritykseltään matsaamaan kihlaani. Joten Laatukorulle täydet pisteet ja Suokolle paaaaljon miinusta täältä...

Haussa olisi juhlapaikka tampereen läheltä (esim. Ylöjärvi) kolmellekymmenelle hengelle... Ehdotuksia kaivataan kipeästi!

Itse menin ensimmäisen kerran naimisiin 28-vuotiaana yli kymmenen vuoden seurustelun jälkeen ja ero tuli alle vuodessa, joten iästä tms. ei voi mitään päätellä. Tiedän pareja, jotka ovat olleet yhdessä alle viisitoistavuotiaista ja ovat onnellisia yhdessä yli nelikymppisinä. Joten paljon onnea teille ja pitäkää oma pää .

Meille tulee sellainen avioehto, jossa mainitaan, että sulhasen perimä sukutila on pelkästään hänen omaisuuttaa, kaikki muu menee puoliksi, vaikka meilläkin tuloero aika huikea. Yhdessähän täällä tallustellaan ja munkin kaikki (pienet) rahat menee yhteiseen hyvään.

Hei! Haluaisin teettäää hääpuvun silkistä ja nyt olisi haussa hyvä ompelija Tampereelta? Suosituksia kaivataan kipeästi.

Jepari! Kivaa Lentokentällä vilkutellaan !

Santorinille mekin Matka on sulholle yllätys ja paljastuu toivottavasti vasta lentokentällä. Heti häiden jälkeen eli 19.6. lähdetään Oiaan Nikos Villas -hotelliin ja varattiin huone kalderan reunalta En malttais odottaa...