veega

Satuhäät. Minusta siinä on ollu sympaattisempia pareja ja muutenki ohjelma on toteutettu jotenki aidommalla ja lämpimämmällä kosketuksella.

Tietää. Tiesi jo kun olin morsiammena täällä ja tietää myös nyt kun kaasoilen. Hassua, mutta näin kaasona mie kirjotan tänne sata kertaa enemmän kuin silloin kun olin morsian.

Heippa kaasosisaret! Olen pitänyt kaasopäikkyä tuolla meidän lukitulla osastolla, ja olen huomannut ettei siellä oikein ole elämää. Kaipaisin ideoita, mielipiteitä ja neuvoja kanssakaasoiltani, joten tulin sitten tänne mainostamaan: Tulkaa muutkin AVUSTAJIEN OMALLE OSASTOLLE ja perustakaa omia kaasopäiväkirjoja tai muita, ja vähintäänkin käykää "kylästelemässä" siellä muuten vain. Olin niin innoissani kun sain kaasostatukseni ja pääsin tuonne "suljetulle osastolle" , mutta ei siellä ole kivaa kun siellä ei ole juuri ketään muita.

Käsittääkseni yleisesti käytetty tapa on antaa vähintään 20euroa/euron arvosta per vieras. Sen verran voi olettaa vähintään menevän yhden ihmisen muonitukseen ja juottamiseen.

Meilläkin oli oma auto hääautona. Oisin itteasiassa halunnu jonku ihan romun auton kun musta siinä ois ollu asennetta, mutta ei löydetty sellasta. Limusiinia en ois ikinä kelpuuttanu vaikka ei se kyllä ois sopinu häiden tyyliin muutenkaan. Kaasot koristeli auton nätiksi ja mies pesi sen hohtavaksi. Hyvä muuten että pesi kun sillä oli huristeltu metsäteillä ja valkosen mekon jossa on vannehame, kanssa ei oo mahdollista nousta autoon/poistua sieltä ilman että helma osuu auton sivuun.

Meillä oli yksi pöytä salin perällä, missä istuin mieheni kanssa. Muut pöydät oli sijoitettu salin reunoille(ei silleen että ne olis ollu kiinni toisissaan, vaanomina erillisinä pöytinään pitkät sivut toisiaan kohti...tyhmästi selitetty...) ja salin keskellä meidän edessämme oli pari pöytää joissa olivat meidän vanhempamme jne.. Salin etuosassa keskellä oli ruokapöydät jotka syönnin jälkeen poistettiin ja tilalle tuli salin eteen sivulle(pois tieltä) boolipöytä. Tämä toimi hyvin meillä kun meidän hääpaikka ei ollu kauhean iso ja häävalssi ja muut tanssit piti mahtua tanssimaan salin keskellä.

Meillä oli ehdoton ei vieraille joitten kans ei olla tekemisissä, ja tiukkapipoiselle hienostelevalle tunnelmalle.

Me oltiin kihloissa vähän reilut kaksi vuotta ennen kuin mentiin naimisiin.

HYVÄ NEUVO: Kannattaa vastaanottaa itse. Hääparin vanhemmat ei tällöin joudu "loukkaamaan" sukulaisia jotka "kutsuu" itse mukaan lisää ihmisiä. Kaikilla tuntuu olevan omat vahvat mielipiteensä siitä, keitä toisten ihmisten häihin pitää kutsua. Jos vastaanotatte ilmoittautumiset itse, vastaatte itse siitä että pysytte lujina ja vaikka sitten suututatte kutsumanne vieraat kun heidän tuttunsa eivät saakaan tulla. Tämä jälkiviisautena viime kesänä vihityltä parilta.

Mie tunsin kaikki meidän häihin tulleet henkilöt. Meillä oli kutsukriteerinä se, että vieraiden pitää olla sellaisia, joitten kans oikeasti ollaan tekemisissä.

Tämä sormus on aivan upea!! Leveä kultainen, missä on kauheasti pieniä timantteja. :-X MUTTA koska tämä on näin leveä, käsien pesun jälkeen tämän alle jää helposti kosteutta ja se aiheuttaa ihottumaa. Suosittelenkin jälkiviisaana kaikille kapeaa sormusta.

Todella hyvin! Ei ollut mitään ongelmia, ei sitä edes huomannut.

Suoraan sanottuna EI MITÄÄN KÄSITYSTÄ!! Mulla rupes itkettämään niin kauheasti että kaikki keskittyminen meni kyynelten hillitsemisen yritykseen.. Luulen että mun huulen pureminen näytti jonkinlaiselta hymyltä...?

Paria päivää ennen häitä pappi tuli sairaaksi. Olimme jo pitäneet pappitapaamiset ja kaikki ja kyseessä oli vielä tätipuoleni, joten tuo tuli shokkina. Onneksi saimme tilalle kertakaikkiaan IHANAN papin, joka teki päivästämme enemmän kuin täydellisen eikä ole harmittanut yhtään.

Sain rakkaaltani kalevalakorun. Hopeisen kielo-kaulakorun. Se on mulla kokoajan edelleen päällä. :-X

Luulin että oon kova miisu enkä varmana rupea parkumaan, mutta toisin kävi. Kun kävelin isin käsipuolessa kohti alttaria häämusiikin soidessa, niin kyllä piti purra huulta ja silti kyyneliä tipahteli pari. Ja kun anoppi luki alttarin vieressä oman osuutensa Raamatun tekstistä ja rupesi parkumaan niin että minun äitin piti mennä viereen tukemaan niin sillon kyllä pääsi mullakin märö. Anopin liikuttuneisuus kyllä itketti lähes koko juhlakansaa. Häävalssin aikana lähes kaikki jostain syystä itki, paitti mie ja mun mieheni. Meillä oli hauskaa, jotenki ei vain itkettäny. edit: typo

Mie annoin omiin polttareihini vieraslistat puhelinnumeroineen kaasoille ja nyt kun kaasoilen enkulipeikolle niin hänkin toimittaa minulle vieraslistan. Minun miehen polttareihin taas bestman päätti keitä kutsuu. Mutta miehet onki erilaisia.

Meidän häissä pappikin kutsuttiin mukaan syömään ja juhlimaan. Kyllä minusta on kohteliasta tarjota ruoka valokuvaajalle jos hän kuitenkin pyörii muitten mukana juhlahumussa koko päivän.

Mulla oli myös äiti mukana polttareissa. Anopinkin kutsuin mutta hän ei valitettavasti saanut töistä vapaata tuolloin. Mun äiti ja anoppi on tosin niin räväköitä persoonia että ne ei ainakaan laimentanu(tai siis äiti ei, ja anoppi ei olis jos olis päässy mukaan) polttareitten meininkiä, päinvastoin. Tässä ei kuitenkaan ole mitään "sääntöä", että äiti pitäis tai ei pitäis kutsua polttareihin. Jokainen tuntee äitinsä ja tietää, sopiiko hän polttareiden luonteeseen vai ei.

Heippa! Ilmoittaudunpa nyt tännekin... Eli olen toisena enkulipeikon kaasoista. Häät sekä tietysti polttarit pidetään ensi kesänä. Polttarit ovat lähinnä minun vastuullani ja niitä olenkin jo innoissani suunnitellut, lisää löytyy kaasopäiväkirjastani avustajien omalla osastolla, tervetuloa sinne, kanssakaasoilijat!

...tottakai heitä jotenkin muistetaan.. pitää vaan päättää, miten.. Ehdottomasti pitää keksiä joku kiva tapa miten kiittää heitä.

Olis kyllä ihanaa voida kustantaa kaasoille meikit ja hiukset ym.. mut valitettavasti budjetti on tiukka eikä anna periksi..:/ Ansaitsisivat kyllä vain parasta, mutta ymmärtävät varmasti meidän budjettitilanteen eivätkä edes odota mitään ihmeitä.. Harmi kyllä. Etenkin, kun ovat oikeasti niin upeita kaasoja, että vautsi. Mutta suuren budjetin häissä eri meininki, pienemmän budjetin häissä oma meininkinsä.

Rovaniemeltä miekin! Ens kesänä on häät, ei mitkään isot. Vieraslista on vielä hiomisen alla, mutta 30-40 hlöä olis suunnitelmissa. Ideana ois, että vain ne aivan lähimmät ihmiset kututaan. Tarkotuksena olis tehä ite lähisukulaisten kans ruoat ja boolit, kutsukortit, koristeet, jne. Häävalssi on Akselin ja Elinan häävalssi, jonka luultavasti soittavat kaksi tätiäni ja veljeni, ja laulaa mieheni sisko. En ole vielä kysynyt heiltä, mutta tuo olisi aivan ihanaa. Kun on musikaalisia sukulaisia, miksei hyödyntäisi sitä..? Muuten musiikki saakin sitten tulla kajarien kautta tietokoneelta. Jos noille häille pitäs joku teema nimetä, se olis suomalaisuus. Koristelussa käytetään paljon lapin luonnon elementtejä.. käpyjä, koivun oksia, heinää, jäkälää, jne. Yhdistettynä "hienostuneempiin" juttuihin, kuten ruusuihin. Olisi ihanaa jos löydettäis suopursuja ja muita kovempivartisia kukkia. Pääruokana on hirvenkäristystä, mutta ajatuksena on, että perheitten pienimmille olisi vaihtoehtona ranskanperunoita ja lihapullia. Juhlien painopisteenä on hyvä ruoka ja hyvä ohjelma. Monenlaisia pelejä ja leikkejä pitäis saada, mutta ideoita ei vielä paljoa ole, ja seremoniamestari puuttuu.. Lapsille järkätään jotain pienimuotoista omaa tekemistä, jotteivät tylsisty kuoliaiksi. Loppuillasta olisi sitten vielä karaokea, tätä hienostunutta suomalaisen sivistyneistön ajanvietettä. Meidän molempien suvut tykkäävät laulaa, joten mikki tuskin kokee hiljaista hetkeä.. Tätini on pappi, joten hän vihkii meidät. Koska haluan tilanteen olevan mahdollisimman intiimi, eikä kummallakaan meistä ole mitään pakkomiellettä kirkkohäistä, päätimme säästää vierailtamme edestakaisin ajelun kirkolle ja sieltä juhlapaikalle. Tätini vihkii meidät sään mukaan joko juhlapaikkamme pihalla tai sitten sisätiloissa. Äiti on jo ehtinyt tohkeilla, että jos meidät vihitään ulkona, meille voisi tehdä ruusun terälehdistä polun, tai sitten reunustaa polun kivillä. Ihanaa kun on tuttu pappi! Sanatkin tulevat varmasti sydämestä. Kampaajalla käyn, mutta meikin teen itse. Luin jostain lehdestä, että eräs morsian oli aloittanut hääpäivänsä mansikoilla ja lasillisella shampanjaa. Se olisi ihanaa! Hienostunutta, ja samalla varmaan sopivasti rentouttavaa. Muuten mulla ei oo hajuakaan, mitä hääpäivän aamuun kuuluu! Tottakai se puku pitää jossain vaiheessa laittaa päälle, ja valokuvat ottaa.. joko vihkimistä ennen tai sen jälkeen.. hääkuvat olis kyllä ihania, jos ne olisi vähän jäykähköstä valtavirrasta poikkeavia ja ne olisi otettu vaikka hääpaikalla luonnon keskellä! Mustavalkoiset hääkuvat olis tyylikkäitä.. Kuvaajaa ei ole kyllä vielä varattu.. Tietääkö kukaan, maksaako se paljon, jos kuvaaja tulee paikanpäälle? Loppuillasta/yöstä vieraat saavat halutessaan istua myös juhlapaikan pihassa olevassa kodassa, jos haluavat käydä "ulkona", mutta sääskiarmeijan illalliseksi joutuminen ei houkuttele. Me suunnataan tuoreen aviomieheni kanssa hotelliin hääsviittiin. Miten muuten seuraavan päivän siivoushommat? Siivoaako hääpari, vai onko se muitten hommia? Miten teillä?

Meillä on hääpaikkana metsästysmaja. Ihanteellinen paikka, kun haluamme häihin maanläheisyyttä, perussuomalaisuutta, ja haluamme pitää mahdollisimman pienen budjetin häät. Ajatuksena on, että kekseliäisyydellä saa paljon enemmän aikaan kuin suurilla seteleillä.