Kisu74

Miulla on geelikynnet ihan tuohon omaan kynteen laitettu (vahvistamaan) ja ainakin toistaiseksi olen hyvin tyytyväinen. Hintaa tuli tälle 40€ ja siihen kuului koristelut. Yksi kynsi repesi ja myöhemmin siitä irtosi ihan pala, kun jätin lastenvaunuja kasatessa johonkin ihme väliin. Korjaus oli ilmainen ja ennenkuin pääsin sinne varsinaiseen korjaukseen, niin sain hyvät "ensiapuvinkit", ettei vahinko pahenisi.. Tällä systeemillä meinaan kyllä mennä häihin asti ja jopa pitemmällekin..

Mie oon saanut ERITTÄIN kiitettävää ja asiantuntevaa palvelua osakseni Kultasepänliike Andreasenilta Tampereelta. Suosittelen lämpimästi!

Oon ostanut juuri uudet silmälasit, itseasiassa niin hiljattain, että ne ei ole edes saapunu vielä. Mutta silti aion olla piilareissa hääpäivänäni, ei silloin tarvitse miettiä esim. miten meikataan silmät, että näyttäisi hyvältä lasienkin kanssa.

Merkinkantaja esitti aika hyvin niitä argumentteja, miksi haluan mennä kirkossa naimisiin. En ehkä usko yhtä syvästi kuin hän, mutta miksi sitä uskoa pitäisikään mitata tässä asiassa. Se vain on niin tärkeää. En minä prinsessahäitä halua, mutta kirkossa papin vihkimänä haluan avioitua.

Meillä on pelkkä kahvitilaisuus ruokahäiden sijasta. (Ellei mieli tässä matkan varrella muutu vielä ) Meillä ei myöskään ole tanssia.. Kirkossa meillä ei ole kanttoria, vaan musiikista huolehtii puhallinorkesteri. Pukuni ei ole valkea. Hääyö meilläkin vietetään näillä näkymin kotona.

Näillä näkymin tiara ja 20-30 pikku ruusua (samanlaisia kuin kutsuissa, kransseissa, hääkarkeissa jne jne)

Appiukko oli kihlapäivänämme reissussa.. Seuraavalla viikolla hän oli auttamassa autotallin laitossa miestäni. Siinä nuo touhuilivat ja appiukkokin oli lähtöä tekemässä. Sitten hän suht yllättäen kääntyi portilla ja tuli halaamaan: "miehän en olekaan vielä tätä morsmaikkua onnitellut. Tervetuloa sukuun!" Anopin suhtautuminen oli ehkä hieman vaisumpaa, mutta kuitenkin positiivista. Enempi hän kai oli huolissaan suht nopeasta etenemisestämme (1v yhdessä -> yhteenmuutto -> sama kämppä vajaa ½v -> kihloihin. Meidän perheestämme ei kukaan yllättynyt.. Ja iloisena ovat vävypojan ottaneet vastaan. Nyt on isällänikin mieleiset vävyt. Ei juuri esikoiseni isästä pitänyt, tosin minun korviini se kantautui äidiltäni ja eromme jälkeen vasta. Isäni on ollut hyvin korrekti ja kohtelias myös "ei-mieleisten" vävyehdokkaiden kohdalla. Äidille korkeintaan mainitsee ja silloinkin luottamuksella..

Täällä yksi "nakkisormi": kihla 19+ ja vihki 19.

Kihlat: Miun kihla: miehen etunimi + kihlauspvm Miehen -"-: MIun etunimi + kihlauspvm Vihki: miun nimi & miehen nimi hääpäivämäärä. (meillä vain minulle tulee vihkisormus) Eli aika lailla simppelit.. Ehkä sitten johonki vuosisormukseen voi kaivertaa jotain erikoisempaa..

Sisareni (lukioikäinen) on ollut "kihloissa" jo 2X. Jokainen tietty tyylillään, mutta välillä harmittaa, kun minulle tärkeästä asiasta tehdään melkeinpä vitsi.. Meillä kihlapäivä oli siis se päivä, jolloin päätimme hääpäivämme. Tosin se päivä siirtyi parilla kuukaudella eteenpäin, mutta kuitenkin perusperiaate oli se, että vasta silloin kun tiedetään varmasti naimisiinmeno, niin sitten vasta kihlasormukset sormeen. Kihlasormuksetkin hankittiin, mutta tärkeintä minulle on oma tieto siitä, että olen kihloissa. Sormus jää välillä useammaksikin päiväksi koteloonsa.

Sormus on nyt laatikossa kotona, häihin 4kk aikaa. 600€ tuli hintaa tälle Andreasenin sormukselle keltakultaisena, 0.20ka kivellä.

Avioehdosta huolimatta on olemassa laissa joku "kohtuullisuusasetus". Eli jos mies tosiaan on tienannut megasummat ja nainen ollut vuosikaudet tienaamatta, "vain" kotiäitinä, niin ei häntä saa jättää puille paljaille, vaan hänellekin kuuluu sitten jonkinmoinen "elatussopimus". Minulle tämä on pikkuisen hämärä vielä, mutta kuulin tämän lakia lukevalta ystävättäreltäni. Meille tulee avioehto. Ilmeisesti perintöoikeus jätetään, mutta suojataan miehen firma, sekä molempien omaisuus avioeron varalta.

Miun vihkini on tämmöinen (princess-hionta): Samasta paikasta muitakin ihanuuksia.

Miun sormus tulee Andreasenilta ja erittäin hyvää palvelua olen ainakin tähän mennessä saanut osakseni. Suosittelen!

Hinta-arvion perusteella äänestin. Vaikka summa olisi eri, niin eiköhän tuossa haarukassa kuitenkin pysytä.

No nyt mie sitten vasta löydän tämän linkin.. Olis löytyny noin miljoona ihanampaa fonttia meidän kutsuihin..

Meillä on ainoastaan kahvitus vieraille. Näin pystyimme kutsumaan useamman vieraan. Meillä kun molemmilla on laaja suku. Ystäville on kokonaan eri kekkerit suunnitteilla häiden jälkeen. Kahvituksen kyllä hoitaa pitopalvelu ja juhlapaikkakin on varattuna.. Parista paikasta tarjousta kysyneenä tulin havaitsemaan, että ei se ihan hirmuisesti halvempaa ole ruokahäihin nähden..

Hääpaikkaa en tiedä, mutta siellä on hyvä pitopalvelu; Orvokki tai joku semmoinen vastaava nimeltään.. Oli vielä kuulemma kohtuuhintainen. Kaverilla oli just häissä tämän pitopalvelu käytössä.

Meille tulee tuolta ihan uniikki kakunkoriste, suunnittelutyö käynnissä parhaillaan: Merjan Marsipaanipuoti Perusmateriaalista huolimatta tuon pitäisi kuulemma säilyä vuosia (säilytysohjeita olen jo saanut)

On jo nähnyt. Hän auttoi minut ulos puvusta, kun eka kerran sovittelin sitä.

uutta: vaikka mitä, alkaen puvusta vanhaa: mie?? (pohdinnassa vielä) lainattua: meinasin kaasolta lainata jotakin sinistä: sukkanauha

Siihen Trumpettisävelmään saa tilattua nuotit ja levyn (missä se on soitettuna) hyvin edullisesti Hakanpään sivuilta.

Käsittämätöntä, ettei voi kiittää toista ihmistä, kun kiitoksen toinen on selvästi ansainnut... Miusta sanat "KIITOS" ja "ANTEEKSI" on tärkeimmät sanat ja niitä pyrin tarpeen mukaan käyttämään. Toivottavasti oma kaasoni tietää, miten paljon arvostan hänen panostaan häideni suhteen. Toki olen kiitosta sanonut ihan suoraan hänelle, mutta myös tälleen julkisemmin foorumin välityksellä. Olen yrittänyt myös pitää kaason työtaakan semmoisena, että "omalle elämälle" jäisi hänellä myös riittävästi aikaa. Toki olen yrittänyt pitää kiitokseni sillä mallilla, että hän tajuaa minun kiittävän tosissani, enkä puhu vain lämpimikseni..

Miulta kaaso kysyi ajat sitten haluanko polttarit.. Olisi järjestänyt ne kyllä.. Eli tiesikö ketjun aloittaja ylipäätään, että morsian toivoo polttareita? Ei kaikki sellaisia halua..

Toivottavasti pääsen molempiin, mutta ainakin tuonne tammikuun messuille on tarkoitus mennä.