Kisu74

Totta kai tietää, että kirjoittelen ja saisi kyllä minun kommenttini lukea halutessaan. Kuitenkin meidän yhteiseen juttuun liittyvä foorumihan tämä on. Ei ole juuri kiinnostunut tosin..

Kyllä pidän

Ei juhlittu kihlajaisia muuten kuin ihan kahden. Kahvipullat vietiin kummankin vanhemmille sekä töihin, muuten oli ihan ilmoitusluontoinen juttu..

Minulla on yksi kaaso ja se saa riittää. Kaasona toimii sisareni.

Kyllä mie valitsisin tuon Kurjensalon myös. Ei niissä muissakaan tietty vikaa ole..

Hääleikit taitaa meilläkin olla nounou.. Samoin tanssia ei meidän häissä ole, ellei mahdollisilla jatkoilla jotain poppia tms..

Kaaso maksaa oman pukunsa, mutta hän saa ihan vapaasti myös valita mitä haluaa päällensä laittaa. Meikki ja kampaus on vielä mietinnässä..

Meillä on myös suunnitelmat vasta hyvinkin aluillaan. Eniten varmaan suunnitelmat ovat minun harteillani, mutta kyllä mieskin osallistuu ihan kivasti. Lähinnähän meillä on päätettynä vasta hääkirkko, hääjuhlapaikka ja päivämäärä sekä kaaso + bestman. Oikeastaan ensi kevääseen on muutenkin nämä suunnitelmat aika lailla ideariihiasteella ja sitten keväällä alkaa varsinainen häiden suunnittelu asiaankuuluvine toimenpiteineen. Yhteenvetona voisin todeta, että isot linjaukset yhdessä ja yksityiskohdat jää minulle. Mies puolestaan vastaa hääautosta ja siihen en mie puutu mitenkään.

Meidän kutsussamme ystävien häihin oli vain minun ja mieheni nimet. Kuitenkin oli keskusteluissa tarkennettu, että poikakin olisi ollut tervetullut. Päätimme lähteä kahden, mutta itse kyllä olen aiempien kirjoittajien kanssa samaa mieltä, että JOS ei halua lapsia juhliin, niin se on hyvä tarkentaa jollakin diplomaattisella ja kutsun muuhun luonteeseen sopivalla tavalla. Ja ei tosiaan lapset ole niitä kauhukakara-riiviöitä, jotka pilaavat toisten juhlat. Mutta on selvää, että pienen lapsen kohdalla aikuisten juhla voi tuntua paikallaan istumisineen yms tylsältä ja pitkäveteiseltä. En siis myöskään tuomitse henkilöitä jotka eivät lapsia häihinsä halua..

Meillä tämä tulee olemaan melkoinen ongelma.. Emme tarvitse mitään, sillä 2 aikuisen huushollia on laitettu yhteen ja kaikkea on, myös sitä pikku koriste-esinettä ja taulua. Meidän juttumme ei ole myöskään pyytää rahaa tai avustusta hyväntekeväisyyskohteelle.. Mitä pyytää tällaisessa tilanteessa?

Hieno sormus Allurella. Rahallisen arvon lisäksi varmaan tunnearvo on mittaamaton.. Itse ehkä kumminkin vakuuttaisin moisen ihanuuden. Ei se pahaa mieltä tahi tunnearvoa tietenkään korvaa, jos jotain käy, mutta saisi tuosta muusta arvosta jotakin takaisin. Voihan vaikka miehesi vakuuttaa sen, jos et todellista hintaa halua itsellesi paljastettavan? Meidän kihlat olivat reilusti edullisemmat, yhteensä taisi tulla alennuksineen sormuksille 300€ hinnaksi. Vihkisormusta ei ole vielä valittu. Sormuksemme ovat yksinkertaiset, mutta itse olen mieleisen sormuksen sormeeni valinnut. Eli meidän näköiset, kapeat sormukset. Tuonne kuvaosioon laittelen kuvia kunhan kerkiän ne linkittämään.

Meille tulee avioehto minun ehdotuksestani. Mieheni on yksityisyrittäjä ja varakkaampi muutenkin kuin minä. Eli erossa jäisin minä nuolemaan näppejäni.. Mutta en ole miestä valinnut rahan takia, vaan hänen itsensä. Eikä nyt kukaan pääse väittämään muuta. Tosin suojana on myös niin, että JOS firmalle käykin jotain nyt kun lamavuodet näyttävät todennäköisiltä, niin perheemme toimeentulo on ainakin jotenkin turvattu, eli kaikki ei mene. Olen myös hyvin riitaisia osituksia päässyt näkemään lähipiirissäni useampiakin viime aikoina. Kukaan ei eroa halua ajatella avioon astuessaan, mutta koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu. Avioehto tuo turvaa meille molemmille. Elämme sitten avioliitossa miten vaan näiden rahajuttujen kanssa, mutta virallisesti on minun ja hänen varat.

Soitin sisarelleni ja kysyin.. Hän ei ole naimisissa, joten ihan oikeaoppisesti ajateltuna kai hän ei oikein kaaso voi olla, mutta onläheisin ihminen minulle.

Kunnallisvaalipäivänä sovittiin ensimmäinen hääpäivä, kun mies kosaisi kotimatkalla äänestyksestä. (Ko. hääpäivä jouduttiin jo kerran kihlauksemme jälkeen vaihtamaan..) Kihlapäivän muistamisen helpottamiseksi päätimme että sormuksiin kaiverretaan 1.11.08, josta siis tuli "virallinen" kihlapäivämme. 1.12. Oli virallista päivää mietittäessä myös mielessä muistamisen helpottamiseksi ja olisi kuvastanut yhteistä huumoriammekin..

Ei, mutta ei se salaisuuskaan ole. Ei yleensä vahdita toistemme nettisurffailuja, kumpikin liikkuu niillä sivuilla, mistä on kiinnostunut.

Ihan eka viestini.. Meillä ei vielä ole tarkkaa päivää päätetty. Ollaan vasta päätetty, että mennään naimisiin. Meillä syynä on tuo kummankin näkemys sitoutumisesta ja yhdessäolosta. Avoliitto on jees, mutta se on ainoastaan tilapäisratkaisu meille. Kyllähän nuo perintö- yms asiat ovat myös selkeämmät kun on aviopuolisosta kysymys.