Jenny-Maria

Veikkaan, että tämä ketju kuuluu tuonne "häiden jälkeen" -osioon, mutta siirtoa odotellessa: hyvin tulivat toimeen, paikalla oli suvustani äiti ja isä, joten hienosti mahtuivat matkaan. Plaseerauksella saa paljon aikaan, "omat vieraani" eli perhetuttavamme sopivat mallikkaasti miehen suvun joukkoon, kunhan edes jotain yhteistä jutuntynkää oli. Kukaan ei ottanut erää.

Meillä jaot menivät juuri niin kuin oli suunniteltukin. Tervetulotoivotus: kun väki laahustanut paikoillensa, morsiamen isä sanoi tervetuliaissanat (siis pari lausetta), sekä kehotuksen nostaa malja. Bestman oli yhtäkuin seremoniamestari. Sulhasen pitää olla juhlittavana, mitään erityisempää "saa tehdä" -osiota ei ole. BM pukeutui sulhasta myötäillen, mutta hieman poiketen (liivin väri oli vähemmän kultainen, plastron stailattiin kaason asun sävyyn).

Sekä että, *********i-*****a.

Tuoreita tietoja PayPalin nimenvaihdosta? Toimitin tarvittavan dokumentin heille, mutta toisaalla tässä ketjussa mainittiin jopa 1,5 kuukauden viive. Kuinka kauan muutos on teillä kestänyt? Muokataan...PayPal ilmoitti vaativansa uuden henk.tod. ohella myös marriage certificaten, mistä sellainen oikein repäistään ja vielä "kolmannella kotimaisella" kielellä?

Valokuvaaja Laura Torkkeli Otti hääkuvamme ulkosalla ja kuvasi kirkon + suurimman osan juhlasta.

En, meikkaaja tuli vanhempieni luokse, laittoi minut, äitini ja sulhasen puuterit Hiukset laittoi vakiokampaajani molempien kohdalla. Erityisen tärkeä tuo kampaajapuoli oli senkin takia, että mieheni on tummahiuksinen ja ne niskaan hyvin nopeasti takaisin kasvavat pikkuhiukset näkyvät niin paljon normaalisti, että ne höylättiin samalla siistiksi hääpäivän aamuna. Puuteripuoleen, asiasta ei liiemmin keskusteltu, lähes kaikkien naama kuitenkin kiiltää jonkin verran ja minun ollessa senttitolkun pakkelikerroksessa olisi miehen "au naturel" näyttänyt omituiselta. Lyhyesti: kuvat eivät näytä hyvältä, jos sulhasen nassu kiiltää. Pikamuokkaus: oletko kokeillut miehen puuterointia itse? Lähinnä kysyn siksi, että miehillä saattaa olla miesten "häämeikistä" hieman todellisuudesta poikkeava kuva, pelkäävät saavansa samanlaisen kuolinnaamion päälleen kuin naiset. Miestä voi pehmentää mainitsemalla puuteroinnin olevan lähinnä viiden minuutin operaatio, jossa ei tehdä miehestä drag-artistia.

Lahjatili on toimiva, sillä säästyy myös ylimääräinen hääräily kirjekuorten pelastamiseksi jemmaan lahjapöydältä. Meillä oli tili talonrakennus/-remontointitoiveen kera ja sitä noudatettiin. Tuon ohella myös lahjalista, josta pääsääntöisesti kaverit toivat lahjoja. Myös kuoriakin näkyi, mutta vähemmän. Varsinkin tuossa teidän tapauksessanne sanoisin suoraan (tai runomitassa, miten itse kukin haluaa) kotinne olevan jo niin valmis, ettei uusille tavaroille ole paikkaa.

Morsian: 07:45 Kampaaja 10:15 Meikki n. 11:30 Vaatteet ylle 12:30 Hääkuvaan Sulhanen: Aamulla pukeutuminen 10:00 Puuterointi 10:30 Parturi Nouda kukat, hotellin avain 12:30 Hääkuvaan 13:40 Kirkolle 14:00 Vihkiminen 14:45 Hääpari saapuu juhlapaikalle sekä onnittelujono 15:15 Onnittelumaljat ja tervetuliaispuhe, BM kertoo juhlan kulusta 15:30 Ruoka (+ tauko astioiden keräämistä varten) 18:00 Kakku ja kahvi 19:30 Häävalssi 21:00 Iltapala ---ohjelmaa bändin tauoilla--- 00:30 Musiikki päättyy 01:00 Viimeiset juhlavieraat pihalle Muistaakseni alkupäivästä aikataulussa oli hieman odottelua, mutta kuvauksen jälkeen tuli kiire. Juhlassa puolestaan edettiin hieman oletettua nopeammin, mm. ruokailuun käytetty aika oli lyhyempi kuin suunniteltu.

Tuo on totta, usein niitä ongelmatapauksia löytyy juhlista niin vähän (yksittäisiä), että niistä selvitään tuurilla. Pari nyrkkisääntöä kuitenkin: 1) plaseeraus ei voi koskaan olla täydellinen, aina joku vetää herneet nenäänsä. Parempi kuitenkin vähän sinnepäinkin oleva plaseeraus kuin ei ollenkaan (=satunnaiset vieraat saisivat helposti jämäpaikkoja). 2) aikuisten pitää osata käyttäytyä juhlassa ikänsä vaatimalla tavalla. Ymmärrän, että perhetilanne on kuvaamassasi tapauksessa vaikea, mutta teette sellaisen järjestyksen, jolla vältetään ainakin nyrkkitappelut. Hirvittävän kauaa ei paikallaan koskaan joudu istumaan, ruoka ja kahvi taitavat olla ainoat pakolliset. Mahdollisen ohjelman aikaan väki on usein ehtinyt jo vaellella vaikka minne, jos oma pöytä ei olekaan ollut se mieluisin. Teidän juhlanne, teidän päivänne, vieraiden täytyy se ymmärtää.

Jos hääpari on suoraan sanoen niin köyhä, ettei ole varaa kustantaa itse "ökyhäitään", kenties kannattaisi joko lykätä häitä tai miettiä hieman vaatimattomampia juhlia. Ainakaan ei kannata olettaa vieraiden maksavan juhlat ja vielä hieman päälle. Otsikkoon vastauksena: saimme itse suurimmalta osalta rahaa antaneista 50 euroa/pariskunta, saman viemme yleensä itse. Emme tosin ole koskaan olleet missään kymmenien tuhansien eurojen kartanohäissä, aina työväentalotyyppisissä juhlissa Viron tuliaisia litkimässä Muokataan vielä, Ruska mainitsi edellisellä sivulla opiskelijan tulot ja niihin soveltuvat lahjat. Tärkeää on aina katsoa juuri lahjan antajan omaa elämää ja suhteuttaa saatu lahja siihen. Muutama vieraamme eli opintotuella (kesätöitäkään ei ollut) ja heiltä saadut 20 euroa/naama oli kova juttu, tiedämme heidän konkreettisesti joutuneen säästämään lahjaa varten. Toisaalta olen nähnyt erittäin hyvin toimeentulevan perheen tuovan perheenpään veljentytön häihin 50 euroa, tuolla summalla tuli yhteensä neljä aikuista.

Minulla oli hankittuna kaksi(kin) huntua, toinen lainattu, sekä yksi tiara ja muu häähärpäke. Lopulta kaikki hylättiin ja kampaukseen päätyi seitsemän spiraalimaista kukkakoristetta, pientä sellaista.

Nyhdetäänpä ketju esiin. Pirtillä juhlineena pari kommenttia: jos tilaatte siivouksen vuokranantajalta, 200 e pitää suorittaa avaimia noudettaessa käteisellä. Varmistakaa, että tilat ovat käytössänne sopimuksen mainitsemalla tavalla (sopimuksen saatte viimeistään avainten kanssa), eli kylmätiloja ei olisi koristeltu paikalla yleisesti olevan pitopalveluyrittäjän jämillä. Tämä ei ole herjausta, vaan tosiasia ja asia, joka yksinkertaisesti suututti minua häitä edeltävänä päivänä verraten ankarasti. Mm. vanhojen keittoperunoiden, erinäisten talien, aiempien häiden palauttamattomien pullojen ja kuivuneiden kastikejämien näkeminen ei ole erityisen ihanaa. Plussat: +jos tilassa ei ole alkuviikosta tai sunnuntaina ohjelmaa, sunnuntain klo 12 aikarajasta pystyy sopimaan lievennystä omien tavaroiden noudon viivästyessä. +sijainti +kahvio, johon saa hyvin katettua noutopöydän, kahvion tiskille juomat +eteisalueen koko, saa mahtumaan lahjapöydän ja esim. pienen lasten pöydän +salissa olevat "seinälaudat" koristeiden kiinnitystä varten irroitettavissa (ainakin alemmat, ylempiä en katsonut) +omat juomat mukaan, oman pitopalvelun voi tuoda +parkkialuetta riittävästi +80 henkeä mahtuu näppärän väljästi, 100 mahtuu sopivasti, siitä yli ei oikein +näyttämö riittävän suuri bändille +himmennettävät "tunnelmavalot" +kellari talon alla juomille, pitkän ihmisen ei tosin sinne kannata yrittää. Miinukset: -invavessa on hieman pieni morsiamen helmoille -rajoitettu päättymisaika, tosin senkin saa kyllä aamuyön puolelle, aivan alkuillasta ei tarvitse lopettaa -bändin "takahuoneen" kunto, raihnainen -vuokranantajan edustaja -kynttilöitä ei saa polttaa, ulkotulet ok tarpeeksi kaukana talosta -koristelupäivästä joutuu maksamaan erikseen, kuten myös yläkerran huoneesta, jos sen haluaa. -keittiö suoraan sanoen likainen

Hmm...eräs vaihtoehto on sijoittaa tappelevat kummit kakkospöytään vaikka eri päihin, meillä se oli sulhasen veljen ja serkkujen pöytä eli melkein yhtä tärkeä kuin ykkönen. Sylikummin sijoittaisin ykköseen, oli tilanne mikä tahansa. Äitisi ja isäsi kuuluvat ykköspöytään, oli tilanne mikä tahansa. Pöydässä istutaan joka tapauksessa hyvin vähän aikaa normaaliin vaelteluun ja seurusteluun verrattuna. Mikä on muuten sisarustesi ikä ja ja miten äitipuolesi "omat lapset" tulevat toimeen heidän kanssaan? En sijoittaisi heitä ainakaan tärkeimpään pöytään muutoinkaan, vaan jonnekin mainitsemaani kakkospöytään. Toimisiko tämä? Lähimpänä morsiusparia esim. äitisi ja äidin uusi siippa, sitten morsiamen vanhemmat, sitten sulhasen isä ja isän uusi, sitten...kummeja? Siten he eivät olisi aivan vieri vieressä. Entä isovanhemmat, löytyykö niitä? Plaseerauksesta löytyy lähinnä yleisen tason vinkkejä, tämä esim. eräältä hääsivustolta: "Kunniapaikat ovat hääparin molemmin puolin sekä edessä. Yleensä hääparin vieressä istuvat vanhemmat, etiketin mukaan myös pappi. Jos pappi istuu etiketin mukaan morsiamen vieressä, papin toisella puolella istuu sulhasen äiti ja morsiamen isä." Ratkaisimme tuon siten, että lähimpänä meitä olivat morsiamen vanhemmat (istuimme omassa pöydässämme kaksin, tosin), sitten sulhasen vanhemmat, molempien sylikummipariskunnat ja ykkösen päässä sulhasen mummo (ainoa hengissä oleva isovanhempi) ja pappi.

Tämä piti olla, Hakanpään Trumpettisävelmään vaihdettin loppujen lopuksi.

Jos naisen sukunimi on erityinen, esim. tuttu Suomen historiasta tai muuten tärkeä, siitä vaan. Jos herra Jokinen vaihtaa nimensä vaimonsa Mäkiseen (toim. huom.: repäisty yleiset esimerkkinimet hatusta, ei mitään pahaa ketään kohtaan jnejne...), en pitäisi ratkaisua erikoisen miehekkäänä, paremman sanan puutteessa. Oman lukunsa muodostavat ne tapaukset, jossa mies haluaa päästä eroon omasta nimestään vaikka karsean lapsuuden takia (niitäkin löytyy).

Vastasin tänne jo joskus ennen häitä, mutta yhdysnimenkin kanssa saa aikaan näppärän identiteettikriisin. Puhelimeen osaan vastata oikein, mutta jos "avaan pelin" eli soitan itse, liite tuppaa unohtumaan pois. Nimmari on edelleen täyttä tuskaa, käytännössä se on entinen nimikirjoitukseni, jonka perään yritän kieli keskellä suuta sutata jotain miehen sukunimen alkuosaa muistuttavaa. Lisäys: valintani taustalla oli vain ja ainoastaan mahdollinen tuleva perhe. Omasta nimestäni täysin luopuminen ei juolahtanutkaan mieleen prosessin aikana, mutta yhdysviiva linkittää minut potentiaalisiin yhteisiin lapsiimme. Vaikka perhemuotoja onkin nykyään yhtä monta kuin itse perheitäkin, minulle on erinäisten sukutaistojen takia tärkeää se, että lapsiamme ei mielletä avoliittolapsiksi. Kyllä, olen henkisesti niin vanha kääkkä, että kaksi sukunimeä on minun mielessäni avoliitto, vaikkei se niin olisikaan.

80/115 ilmoitti tulevansa, joista 2 jäi lopulta pois ilman mitään viestiä tai muuta selvitystä. Odotin edes korttia postissa, mutta ei.

En oikein edes noteerannut koko veijareita. Kirkossa pienin lapsi (n. 6 kk) käyttäytyi hyvin, vasta loppuvaiheilla parkaisi hieman, mutta ei mitään kurkku suorana -huutoa. Juhlapaikalla kaikki meni hyvin, pelkistetty lasten leikkipöytä (jota ei pitänyt edes tulla) toimi hienona lapsitukikohtana.

-hieman alle 1000 euroa yli budjetoidun -rahanmeno oli kokonaisuudessaan ok, mutta monia hankintoja olisi voinut suunnitella ensin ja katsoa vasta sitten, onko kyseinen krääsä tarpeellinen vai ei. Suuret linjat onnistuivat.

Reippaasti uutta ketjua vääntämään, en ensihätään löytänyt Tamperetta käsittelevää aihetta. Hääpuku pitäisi kiikuttaa pesulaan, pesulapalveluita on tarjolla kattavasti Tampereen seudulla, mihin puku kannattaisi viedä? Pelkään tässä lähinnä koristeiden eli kaikkien paljettiviritysten ja muiden kevyesti ommeltujen kohtaloa. Missä olette pesettäneet omat pukunne ja paljonko urakka kustansi?

^reippaampi viina sekoittuu huonosti veteen ylipäätään. Näin jälkikäteen on loistavaa viisastella, mutta eräs vaihtoehto olisi ollut laskea booli 80% mukaan, sitä yksinkertaisesti tulee sitten vähemmän boolin sekaan. Sitä kannattaisi ainakin sekoitella säännöllisin väliajoin, sillä vesi ja viina alkavat erkaantua toisistaan helposti.

Tarvitaan, väellä alkaa santsikierroksen tarve viimeistään klo 21 ja jos juhla kestää aamun puolelle, suosittelisin vahvasti (myös siksi, ettei sammuneita tarvitsisi poistaa lumikolalla). Yleensä iltapalalla näkee perusgrillimakkaran (kesä) ohella niitä aiemmin jääneitä salaatteja ja muuta napsittavaa. Meillä oli mm. karjalanpiirakoita ja munavoita.

Yleisen tason vinkkinä: asioille kannattaa antaa aikaa. Elämäntilanteesta ja muusta hässäkästä johtuen oma kaasoni osallistui aktiivisemmin vasta häiden lähestyessä, mutta hänen askarointiavustaan ja kaikesta avusta hääpäivänä oli huikaisevasti apua. En osoita sormellani ketään, mutta ei kannata pelästyä tai suutahtaa, jos kaaso ei vielä vuosi ennen h-hetkeä jaksa intoilla, häiden lähestyessä tilanne saattaa olla jo toinen (taitaa olla, että vain morsiamet jaksavat kohkata reilusti ennen häitä). Jos puolestaan tarvitsette apua jo protovaiheessa tai muussa pohdinnassa, varmistakaa, että kaaso jakaa intonne.

Ostimme eBaysta morsiustytölle kaksi mekkoa (ensimmäisestä ehti kasvaa ulos ennen häitä, sen myin jo aiemmin eteenpäin). Tyttö saa käyttää mekkoa juhlamekkonaan koon ollessa sopiva ja jos kunto on hyvä vielä ensi vuoden puolella, myyn sen eteenpäin.

OP ei veloita nimenmuutoksen yhteydessä kortin uusinnasta mitään (itselläni pankki+luotto). S-pankin osalta sen sijaan tilanne on mysteeri, kävin toimipisteessä asioimassa, eikä maksuominaisuuskortin muutoksen kohdalla puhuttu mitään kustannuksista, joten tulee luultavasti sitten yllätyksenä tililtä.