Mähän en ottanut kantaa siihen, että jos sille toiselle on ihan sama. Mä totesin, että se uskonnottomuus voi olla vakaumus siinä missä uskovaisuuskin ja silloin on väärin itseään kohtaan tehdä oman vakaumuksen vastaisesti. Kuten sanottu, itselle se oman puolison kanssa yhteinen maailmankatsomus on todella tärkeä asia, joten asia on keskusteltu jo siinä vaiheessa, kun seurustelemaan ruvettiin. Mutta, silti musta on äärettömän tekopyhää liittyä kirkkoon vain niiden häiden takia. Jos molemmat haluavat kunnioittaa toista, niin silloin siviilivihkiminen + siunaus on se kompromissi. Jos kerran uskoo, niin silloin liittyy kirkkoon muustakin syystä kuin vain häiden takia, jos ei usko, niin miksi ihmeessä edes pitäisi liittyä? OT: Mä olen joskus tällä foorumilla ihmetellyt sitäkin, että monet perustelevat kirkkohäitä, sillä että vanhemmat sukulaiset sitä toivovat tai ettei järkytetä isovanhempia. No mitäpä jos vanha ateisti-isoäiti toivoo ehdottomasti siviilivihkimistä, tehdäänkö silloinkin vanhusten toiveiden mukaisesti?