Wilmari

^ No ehkäpä tämä vain on sellainen asia, että sen ymmärtää vasta, kun sen kanssa joutuu itse painiskeleemaan Kyllähän ne juhlatilat ja budjetit yleensä ovat rajalliset ja omatoimiset ilmottautujat saattavat oikeasti aiheuttaa harmaita hiuksia. Tuskin se nyt mikään valtava kompastuskivi on, kuten ei meidänkään kohdalla ollut. Mutta erityisen kohteliasta se minun mielestä ei ole. Eikä kaikilla ole pokkaa kieltää jotakuta tulemasta, mikä on tietenkin ihan oma häpeä sitten

Eräs sukulaiseni oli mennyt kihloihin, enkä ollut kuullut koko asiasta. Niinpä pelkästään tämä sukulaisnainen kutsuttiin. Vähän ajan kuluttua tuli kuitenkin tekstiviesti, että tämä sukulainen + kihlattu ovat sitten tulossa. Piste. Olin vähän hämmästynyt, koska minusta kymmenen kertaa kohteliaampaa olisi ollut soittaa ensin ja kertoa, että nyt on menty kihloihin. Tietenkin olisin toivottanut kumppaninkin tervetulleeksi. En tiedä mikä meedio he oikein ajattelivat minun olevan, kun ei kuitenkaan mitenkään hirveän tiiviisti pidetä yhteyttä. Ehkäpä he luulivat, että tiesin asiasta, mutta en tyhmyyttäni/piruuttani kutsunut uutta miesystävää mukaan, mutta päättivät tulla yhdessä paikalle haluttiin tai ei Noh, itse juhlassa kaikki meni toki hyvin ja tämä uusi kihlattukin osoittautui oikein mukavaksi tyypiksi. Muita 'ylimääräisiä' juhliin ei onneksi sitten ilmestynytkään.

Tässä olikin mielestäni hyvä pointti. Miksi juuri miehellä on perinteisessä parisuhteessa se valta päättää mennäänkö naimisiin ja milloin se tapahtuu? Noh, historiallisesti sen kai voi nähdä johtuvan siitä, että ennen vain miehellä oli se yhteiskunnallinen asema ja omaisuutta. Nainen sai olla tyytyväinen, jos joku mies suostui tämän naimaan ja elättämään. Nykyään kun myös naisella on (toivottavasti) sama arvo yhteiskunnassa ja yhtälainen mahdollisuus tulla toimeen ja elättää itsensä, ei kenenkään naisen luulisi tarvivan nöyristellä ja hissutella miehen edessä. Tämä siis viitaten juilletin kuvaamiin naisiin, jotka yrittävät käyttäytyä mahdollisimman mallikkaasti miehen silmissä, jotta tämä suostuisi avioliittoon ja odottavat kosintaa kuin armonpalaa. Tämä nyt on siis vain kärjistystä. Mutta välillä kyllä herää voimakas ihmetys, kun lukee esim. tuota kosinnan odotus -ketjua ja niitä epätoivoisia kirjoituksia siellä. Ja lisään siis, että tunnen kovasti myötätuntoa kosinnan odottajia kohtaan. En vain ole ihan varma, onko se odottaminen aina järkevää. Ja mitä tulee Yotuelin kuvaamiin yhteiskunnallisiin muutoksiin taantuman aikana, niin voivatpa ne hyvinkin pitää paikkansa. En silti näe, että perhekeskeisyys ja perheverotus ovat välttämättä sama asia kuin patriarkaaliseen yhteiskunnan (ja kenties nainen nyrkin ja hellan välissä -ajattelun) paluu, minkä tyyppisiä asioita sillä perinteisten sukupuoliroolien korostumisella kenties tarkoitettiin.

Minä hoidin kosinnan itse, mies sanoi kyllä ja nyt ollaan naimisissa. Edellisissä viesteissä tulee todellakin selväksi, että ihmisillä on naisen tekemästä kosinnasta jyrkästi eroavia mielipiteitä ja ärhäköitäkin sellaisia. Niistä en jaksa sen enempää älähtää, kun kalikka ei täällä päässä niin kovasti kalahtanut Omalla kohdalla kosinnan syy oli, että halusin todellakin tietää mennäänkö sitä naimisiin vai eikö mennä. Ei ollut mitään halua tai aikomusta istuskella vuosikausia odottelemassa ja ruikuttamassa, kun sitä kosintaa ei kuulu. Olimme siis jo toki keskustelleet asiasta ja tulleet siihen tulokseen, että tulemme menemään naimisiin jossain vaiheessa. Minulle suhteen jatkumisen ja kehittymisen edellytys oli naimisiin meneminen. En esim. voi harkita asunnon ostoa tai lasten hankkimista, jos emme olisi naimisissa. Ja totuus varmaankin on, että jos mies ei olisi halunnut mennä naimisiin tai olisi halunnut odottaa vuosikausia, niin suhteemme olisi varmasti päättynyt. Aviolitto on minulle periaatteellinen kysymys ja mies, joka ei halua avioliittoa ei ole mies minua varten. Ja toki toisin päin, jos miehen tiukka periaate olisi ollut olla koskaan menemättä naimisiin, en minäkään olisi ollut oikea kumppani hänelle. Näin kärjistetysti siis. Eli ei kai tässä voi muuta sanoa kuin, että kosikaa hyvät naiset. Ei kai tämä asia ole niitä vanhanaikaisten sukupuoliroolien viimeisiä linnakkeita muuten niin tasa-arvoon pyrkivässä yhteiskunnassa. Vai onko?

Minä kävin myös Salon Ullamariassa. Henkilökunta oli tosiaan mukavaa ja ystävällistä. Kampaukseen olin tyytyväinen, vaikka itse asiassa koekampaus oli muodoltaan enemmän toiveideni mukainen. Kyllähän se varsinainen kampauskin oli kaunis, mutta ei kuitenkaan ihan täysin sitä mitä olin pyytänyt. Kampaus oli kuitenkin todella kestävä. Meikki oli ihan ok, vaikka tiedän, että olisin itse saanut tehtyä jopa vielä paremmin pysyvän meikin (meikkiä joutui korjailemaan aika paljon päivän aikana). Mutta koska en halunnut stressata hääpäivänä, niin päädyin teettämään meikin. Kaiken kaikkiaan ihan ok kokemus. Ei nyt ihan täydellinen, mutta ei jäänyt toisaalta harmittamaankaan.

Kyllä me tilaamme paperikuvat ihan netistä (Ifolor, Eirikuva, Fotonetti tai joku muu, ei olla vielä päätetty). En näe siinä mitään ongelmaa, koska olen sen verran paljon kuvia netin kautta tilannut, että olen todennut laadun vähintäänkin hyväksi. Perinteisillä valokuvaamoilla on paperikuvissa ja suurennoksissa kyllä niin kovat katteet, että en viitsi niitä huvikseni maksaa. Lisäksi voin kyllä omastakin puolesta lämpimästi suositella hääkuvaajaksi Aleksi Rinta-Kauppilaa. Enkä häntä nyt varsinaisesti kuvailisi sanalla harrastelija, sen verran tasokkaita kuvia saimme Lisäksi hän on erittäin rento ja mukava tyyppi, ja minullakin normaalisti kamerakammoisella oli kuvauksissa oikein hauskaa.

Meillä ainakin laskutettiin ihan vaan juotujen juomien mukaan. Ei ollut mitään erillistä baarimaksua tai tuntihintaa. Olen muutenkin paikkaan ja palveluun erittäin tyytyväinen!

kannattaisi tuolla listalla perua koko häät Kannattaisi mennä provoilemaan jonnekin muualle.

Whatever: jos en ihan väärin katsonut, niin puku on L'amour bridal collection -firmalta. http://www.lamourbridalcollection.com/collections.php Itse katselin tuosta puvusta varsinkin tuota nättiä yläosaa.

Dayla tuossa sanoikin asiat jotakuinkin niin kuin itsekin ne (kaikesta huolimatta) näen. Itse vaan en osannut sitä noin selkeästi selittää, kun ärsyynnyin liikaa muutamasta kirjoituksesta. Mutta joka tapauksessa hyvin kirjoitettu

Ei, vaan pointtini oli se, että vaikka EI järjestä kirkkohäitä tai hanki valkoista pukua, se ei tarkoita että tavoittelee jotain erikoista tai ihmeellistä tai toisaalta kuittaisi häät olankohatuksella. Miksi esimerkiksi minä kirkkoon kuulumattomana tunkisin kirkkoon järjestämään vihkimiseni. Se, että menemme maistraattiin ei tarkoita, että haluamme 'ruokatuntihäät'. Erittäin juhlava tapahtuma se tulee silti olemaan. Näet kyllä asiat jotenkin hyvin mustavalkoisesti (häät pitää olla tietynlaiset). Jos haluat todella olla vakavasti otettava morsian, järjestät juuri sellaiset häät kuin haluat. Ja jos haluat ne äärimmäisen perinteiset häät kaikkine koukeroineen, niin siitä vaan, jokainen tekee niin kuin tykkää. En tiedä kuinka nuori olet, mutta ainakin sinulta tuntuu unohtuneen, että ihmiset tykkäävät tehdä elämässään asioita oman maun ja mieltymyksen mukaan.

Jep, sori jos lainaukset meni väärin. Tollaista parin lainauksen viestiä on välillä vähän kinkkistä muokata Tuli muuten itselläkin mieleen, että nuoremmat varmaan jostain syystä enemmän haluaa vaalia noita perinteitä. Vanhempi porukka on sitten varmaan jo hieman itsevarmempaa, eikä välttämättä tunne tarvetta tehdä niin kuin ennenkin on tehty, vaan uskaltavat järjestää tasan sellaiset häät kuin huvittaa.

Eiköhän tässä ole kyse taas siitä vanhasta aiheesta, eli kuka mistäkin tykkää. En näe mitään syytä pitää tuollaisia superperinteisiä häitä, vaikka yhden kerran tässä itse kukin aikoo mennä naimisiin. Minä en ole aikeissa yhtenä elämäni tärkeimpänä päivänä puristautua sellaiseen muottiin, joka ei ole minun makuni mukainen ja jossa tuntisin oloni naurettavaksi. Joten hittoon tiarat ja prinsessaleikit. Ja jotenkin hassu tuo ajatus, että jos ei halua kermakakkupukua, tiaraa, ryöstöä, leikkejä jne. jne. niin se tarkoittaisi, että pari aikoo pihistellä häissään. Siis oikeasti, mitä hittoa? Eikö ne perinteiset suomalaiset häät nimenomaan ole se pihistelyn ja nuukailun juhla, jossa työt teetetään sukulaisilla, juhlapaikkana on ilmainen nuorisotalo/seurankuntatalo, morsian seurueineen askartelee joka paperilapun ja koristehörselön itse ja juhlajuomat on raahattu Tallinnasta asti, mistä ne halvimmalla vaan on saatu! Ehkä olet sitten vain niitä ihmisiä, joiden mielestä häiden pitää mennä sen yhden ainoan muotin mukaan ja kaikki muu on erilaisuuden tavoittelua. Sitä paitsi nuo karkit, leikit, kermakakut (sekä puvut että syötävät) ja vironkieliset juhlapuheet on jo niin nähty ja pliisuiksi todettu, että kyllähän se on korkea aikakin, että ihmiset haluavat tehdä häissään jotain ihan muuta. Ei ollut tarkoitus provosoitua, mutta tuollainen konservatiivisuus vaan saa niskavillat pystyyn. Edit. Ja lisää ihanista häistä voi varmaan lukea vaikka "Kuka on oikeasti ollut hauskoissa häissä?" ja "Pahiten epäonnistuneet leikit" ketjuista.

Minulla on jotakuinkin täsmälleen sama näkemys asiasta ja sama tilanne kaason suhteen. Eli ei ole kaasoa ollenkaan. Jos olisin sellaisen välttämättä halunnut, niin kai olisin voinut valita 'jonkun vaan', mutta pärjään loistavasti ilmankin. Kuten Kassandralla, meillä on häät ravintolassa, puku on tilattu netistä, enkä muutenkaan tarvi hössötysseuraa ostoksille tai askarteluun. Sen vähän hössötyksen mitä aioin harrastaa, voin tehdä täällä naikkareissa tai ihan itsekseni vaan Miehen veli on luultavasti bestmanina ja ajattelin, että siinäpä on sitten samalla minunkin bestman. Kieltämättä voi olla, että jotain käytännön apua hääpäivänä tarvitaan pukeutumisen suhteen tai sitten itse juhlapaikalla, mutta en silti tarvitse erillistä kaasoa niitä varten. Ystävät tulevat häihin ihan vaan vieraan ominaisuudessa. Älkää hyvät ihmiset ottako sitä kaason puuttumista niin raskaasti. Kun lukee noita ongelmaketjuja ikäviin/yli-innokkaisiin/laiskoihin/mitäikinä kaasoihin liittyen, niin välillä hirvittää minkä stressin tuostakin asiasta voi saada. Ja pakko vielä sanoa, että eikö se jo riitä, että keskustelun otsikko ei ole "Kun ei ole ketään sulhaseksi :'(" Kun mun näkemyksen mukaan jo sulhanen riittää aika pitkälle, mitä häiden järjestämiseen tulee

Meilläkin on tiedossa vihkiminen Tampereen maistraatissa ja kiinnostaakin kuinka paljon olitte yhteydessä maistraattiin ennen vihkimispäivää? Oliko mitään vaihtoehtoja vihkijän puheeseen ja tapasitteko vihkijän etukäteen? Meillä on tosin perjantain viimeinen vihkimisaika, joka on vain 15 minuuttia. Lähinnä pelottaa, että henkilökunta ei suostu mihinkään sitä peruskaavaa pidempään, kun ovat kuitenkin jo toinen jalka oven välissä lähdössä viikonloppua viettämään

Hih, vai niin kävi. Ei siis ollut tarkoitus mitenkään kritisoida valintaa ja varmasti Hämeensillassakin voi kabinetissa juhlia oikein mukavasti. Mutta onhan noita tunnelmallisia paikkoja Tampereella lisääkin, jos Hämeensillan aukioloajat eivät teille sovi. Tiiliholvi, Astor, Finlaysonin palatsi, Salud, Myllärit, mitä näitä nyt on. Kyllähän noita varteenotettavia ravintoloita onneksi löytyy

Ihan pakko kysyä, että miten päädyitte Hämeensiltaan? Itsellä on siitä mielikuva lähinnä vain keski-ikäisten ja sitä vanhempien humppapaikkana, eikä oikeastaan ollenkaan sellaisena ravintolana, johon lähdetään syömään. Tuo on siis ihan vain oma mielikuva paikasta, siksi hivenen hämmennyin. Minkä tyyppistä ruokaa siellä on saatavilla häätilaisuuksiin?

Ei millään pahalla, mutta tämä nyt kuulosti vähän hassulta ongelmalta. Kyllähän niitä 200 euron sormuksia on varmasti kaupat pullollaan, mutta eipä ne sitten mitään useamman karaatin timanttisormuksia olekaan. Joku kivetön rinkula varmasti irtoaa hyvinkin huokeasti. Vai luulitko, että tuolla kahdella sadalla on ostettu jotain isoja timantteja jenkkimeininkiin?? Kyllähän minunkin silmää miellyttää kovasti ne hulppeat timanttisormukset, joita esim. tuo kuolausketju on pullollaan. En silti kuvittele, että ne sopisivat omaan budjettiini. Laatu maksaa, siinä se. Et kai muissakaan ostoksissa luule saavasi huippulaatua olemattomaan hintaan.

Itse en ole mitään hirveitä ilkeyksiä joutunut kuulemaan. Lähinnä vain sellaista välinpitämättömyyttä asian suhteen. Ja tämä siis ihan perheen suunnalta, ei niiden tuttujen ja kavereiden tarvitse niin innoissaan ollakaan. Toivoisin vain, että ne todella ilkeitä kommentteja kuulleet sanoisivat ihan suoraan näille ihmisille, että heidän käytöksensä on asiatonta. Tiedän kyllä omaltakin kohdalta, että joskus jos oikein loukataan, niin sitä kyllä jää sillä hetkellä sanattomaksi ja vasta myöhemmin keksii niitä osuvia kitkeriä vastakommentteja. Ajattelin kyllä tässä myöhemmin sanoa esimerkiksi omalle äidileni, että hänen osoittama hälläväliä-hohhoijaa-asenne ei paljon mieltä ylennä ja että se on varsin loukkaavaa. Varsinkin kun olen hänen ainoa lapsensa, niin luulisi, että meikäläisen naimisiinmeno saattaisi jopa hieman kiinnostaa. Mistäpä ne huonosti käyttäytyvät möläyttelijät tietävät olevansa moukkia, ellei joku heitä enemmän tai vähemmän tahdikkaasti ojenna

Haluaisin kyllä itsekin luottaa noin lujasti ammattilaisen jälkeen, mutta en vain pysty. Tässäkin ketjussa on muistaakseni valiteltu kamalista lopputuloksista ammattilaisen jäljiltä. Lähinnä siis tarkoitan joko aivan omasta tyylistä tai toiveista poikkeavaa lopputulosta tai sitten jotain hirveää vääränvärisestä meikkivoiteesta johtuvaa pakkeliefektiä. Tahdon siis sanoa, että ihmisiä ne meikkaajatkin vain on, ja voivat tehdä virhearvioita tai ihan selkeitä mokia. Eli kannattaa sitten varmaan ainakin käydä siellä koemeikissä, jos haluat sen 'täydellisen' meikin, ettei tule epämiellyttäviä yllätyksiä. Niin ajattelin ainakin itse varmuuden vuoksi tehdä. Jos siis päädyn ammattilaiselle. Aiheestahan angstailinkin jo tuossa taannoin tässä ketjussa Pirreliinillä on kyllä käynyt huono tuuri tuon värjäysoperaation kanssa. Mikähän ihme siellä on mennyt vikaan. Kaikesta huolimatta voin silti suositella kestovärjäystä ihan arkilookissakin, puhumattakaan nyt juhlista. Hyvin muotoillut, sopivan tummat kulmakarvat (ja ripset) ovat kyllä todella iso osa huoliteltua ulkoasua. Niin moni suomalainen nainen hyötyisi kestovärjäyksestä ja näyttäisi arkenakin vähemmällä vaivalla paremmalta. Valjuja maitonaamailmestyksiä näkee niin paljon, että ihan ihmettelee, kun porukka ei huomaa tommosta asiaa. Ei-minkään-väriset rehottavat kulmakarvat tosin sattuukin olemaan omalla hyi-listalla kärkipäässä, siksi tämä avautuminen Ja jottei kukaan kovin pahasti närkästy, niin sanon vielä että itse olen ilman kestovärjäystä todellinen valjunaamojen kuningatar, joten ihan omista lähtökohdista puhun.

Varaudu sitten pettymään ja todella raahaamaan lahjasi takaisin kotiin, sillä yleisempi tapa kotimaisissa häissä tosiaan on, että lahjat avataan vasta juhlien jälkeen

Minulla on sellainen tilanne, että alkaa tuntua, että sopivan hääkakun löytäminen tulee olemaan vähintäänkin vaikeaa. Leipomoilla tuntuu olevan tarjolla enimmäkseen perinteisiä kermakakkuja tai sitten joku harva perus suklaakakku. Eipä niissä tavallisissa kermakakuissa sinänsä ole vikaa, mutta kun jo töissä on kakkua tarjolla harva se viikko ties minkä kissanristiäisten merkeissä, niin eipä sellainen tuntuisi enää kovin juhlavalta hääkakkuna. Niinpä olenkin yrittänyt etsiä jotain muunlaista, mutta aika laihoin tuloksin. Helsingissä Kakkugallerialla ja Kakkukeisarilla näyttäisi olevan jotain yritystä, mutta koska itse olen Tampereen suunnalla, niin nuo ovat hankalia ellei mahdottomia vaihtoehtoja. Onko niin, että peruslinjasta poikkeaville kakuille ei ole kysyntää, eikö niitä osata tehdä vai enkö ole osannut katsoa oikeasta paikasta? Osaako kukaan antaa mitään vinkkiä, mistä voisi löytää jotain kuvien tyylistä? Edes vähän tuonne suuntaan siis, nuohan ovat aika isoja kakkuja toki. Ja siis marsipaanilla kuorrutettu kakku ei käy, sulhaselle se ei maistu Natashalla oli tuossa sievä kakku, mistähän se löytyi?

Tästä aiheesta on joka kesä keskustelua netin mielipidepalstoilla, ja enemmistö tuntuu suhtautuvan juhannushäihin vähintäänkin nihkeästi. Ihmisillä tuntuu useimmiten olevan jo valmiit suunnitelmat juhannusta varten, eikä niihin yleensä kuulu juhlavaatteissa patsastelu jonkun kaukaisen sukulaisen häissä, näin karkeasti sanottuna siis Ehkä kannattaisi kuitenkin vielä harkita jotain muuta ajankohtaa, ellet halua aiheuttaa närää ja mutinaa lähipiirissä. Juhannus on kuitenkin vain se yksi viikonloppu vuodessa, joten ehkä kannattaisi antaa ihmisten juhlia sitä omilla tahoillaan ja järjestää häät joskus muulloin.

Sulhanen ehdottomasti näkee minut ennen vihkimistä. Tämä morsianten piilotteluleikki ja salailu on taas yksi niitä perinteitä, joille viittaan reilusti kintaalla. Sitä paitsi minulla ei ole kaasoa, että jos esim. äitini ei ole meillä ennen vihkipaikalle lähtöä, se on sulhanen joka saa pukea morsiamen. Saa nähdä miten käy

En tiedä missä maassa asut, mutta tuo kertomasi kuulostaa juuri sellaiselta kuin toivoisin tilanteen Suomessakin olevan. Eli vieraat ei naukkaile omista pulloista etc. Pakko vaan kommentoida tuota viimeistä lausetta. Ei ole ihme, että jotkut joutuvat alkoholin tarjoilussa suorastaan kitsastelemaan, kun viinikin maksaa ravintolassa 30 eurosta ylöspäin per pullo. Siinä on sitten ihmettelemistä laskun kanssa, jos on loppasuisempia sukulaisia. Meidänkin häissä on pakko ostaa alkoholijuomat juhlapaikasta, koska se on ravintola, eli meidän tilanteessa ei voi kuskata juomia halvalla lahden takaa. Mutta meillä periaatteena kyllä on, että vieraiden ei tarvi kituutella sen yhden viinikaadon voimalla koko ateriaa. Maksoi mitä maksoi