tammikuu09

^^Me lähetimme samalle tuomarille samasta palvelusta valokuvallisen kiitoskortin (saman kuin kutsuvieraille mutta vähän eri tekstillä).

Puolison sukunimeä ei voi ottaa omaksi sukunimekseen ennen vihkimistä (eikä sitä siten saa passiin tai muihinkaan asiapapereihin etukäteen) - mutta lentolippuihin nimen voi toki vaihtaa ennen uuden nimen rekisteröitymistäkin

Kun häiden ja häämatkan välillä on noinkin paljon aikaa, niin itse ainakin vaihtaisin nimen lentolippuun (on joka tapauksessa maksullista, ja halpalentoyhtiöillä ei välttämättä onnistu ollenkaan, mutta asia kannattaa tarkistaa suoraan omasta lentoyhtiöstä) - ja matkustaisin siis uudella passilla uudella nimellä. Toki voit ottaa pienen riskin ja matkustaa "väärännimisenä" (tässäkin ketjussa on monta kertaa todettu, ettei se ole aiheuttanut ongelmia, mutta periaatteessahan on laitonta esiintyä erinimisenä kuin oikeasti on) - mutta siinä tapauksessa ongelmia voi tulla muista asiapapereista, koska matkakohteessa voi olla vaikea selittää, miksi passissa on eri nimi kuin esim. luottokortissa tai matkavakuutuskortissa, ellet sitten odota kaikkien niidenkin uusimista matkan yli. Lisäksi tässä nimenmuutosasiassa ei pidä sekoittaa kahta eri tapausta: 1) vihkimisen yhteydessä puolison sukunimen saa omaksi sukunimekseen pelkällä ilmoituksella vihkijälle (maksuton) --> nimi muuttuu nimenomaan vihkipäivänä, ei aiemmin eikä myöhemmin, joskin väestörekisteriin kirjautuminen kestää jokusia päiviä (minkä vuoksi esim. uuden passin hakeminen ei heti vihkimistä seuraavana päivänä ole mahdollista) 2) muulloin kuin vihkimisen yhteydessä puolison sukunimen saa omaksi sukunimekseen erillisellä hakumenettelyllä (maksullinen) --> nimi muuttuu hakemuksen mentyä läpi Edit: Nuo kohdat 1 ja 2 siis koskevat ihan sen oman nimen muuttamista (esim. Maija Virtasesta tulee virallisesti Maija Lahtinen) - kun taas sen uuden nimen muuttaminen eri papereihin on vielä kokonaan eri juttu (esim. vanhassa passissa lukee Maija Virtanen ja uudessa Maija Lahtinen; henkilön nimi kuitenkin on virallisesti Maija Lahtinen). Tämä siis tarkennuksena omaan kirjoitukseeni, koska tässä ketjussa ei aina voi olla ihan varma, tarkoittavatko kirjoittajat "nimenmuutoksella vasta häiden jälkeen" oman nimensä muuttamista vai sen uuden nimen muuttamista papereihin (ovat kuitenkin kaksi eri asiaa).

^Kuulostaahan se vähältä, mutta kyllä se sormuksen koossa on "paljon": 15 ei mennyt mulla edes ensimmäisen nivelen yli, 15+ oli sopiva ja 15,5 tosiaan putosi itsestään läpi, eli kokoero jokaisen varttimillin kohdalla oli ihan käytännössä merkittävä

^Kyllä se yksi miinuskin vaikuttaa ihan selvästi: oma kihlani oli 15,5 ja liian iso (pyöri ja putoilikin kylmällä ilmalla esim. käsineiden mukana) - mutta kun se pienennettiin kokoon 15+, siis juuri yhden miinuksen verran, niin siitä tuli täysin sopiva (tulee pois sormesta helposti mutta ei omia aikojaan).

^Uskon toki, ettette ole moista juttua omasta päästänne keksineet, mutta ihmettelen vain Muuten, yleisesti edelleen pohdittuna, mitenhän tuo ehto toimii silloin, kun juomat laskutetaan vasta toteutuneen kulutuksen mukaan (niin kuin meillä) - eli jos etukäteen kuvitellaan, että vieraat juovat niin paljon, että summa täyttyy, mutta ei sitten täytykään, kun kukaan ei ota mitään (meillä ainakin meni paljon vähemmän alkoholia kuin mihin varauduttiin)? Silloinhan on tietysti liian myöhäistä antaa alakertaa enää muillekaan (juomathan ynnätään illan lopuksi) - mutta olisikohan noilla oikeus veloittaa "puuttuvat" rahat (oltava 3000e --> onkin vain 2700e --> hääpari maksaa erotuksen)? Joka tapauksessa mun mielestäni olisi ollut aika kohtuutonta, jos meidän varaamaamme ja maksamaamme hääpaikkaan olisi pamahtanut jokin toinen porukka vain siksi, että osa kutsutuista ei päässyt tulemaan häihin

^Onko tuo jokin uusi sääntö? Meillä siis oli häät vuosi sitten, nimenomaan alakerrassa, eikä silloin edellytetty kuin minimihenkilömäärä eli 30 (tämä tieto lukee nytkin tuolla häät-linkin takana) - sekä tietysti varausmaksu Edit: Meillä muuten oli vain 50 vierasta, joten 3000 euroa ei pelkällä perushääsetillä olisi tullut mitenkään kasaan, eikä varausvaiheessa todellakaan vielä oltu edes alustavasti laskettu juomien määrää, jotta lopullinen summa olisi ollut heti silloin tiedossa. Sitä paitsi ehto kuulostaa sikälikin hassulta, että jos hääpari kutsuu 80 vierasta, joilla 3000 euroa täyttyy, niin eihän varausta voi enää tyyliin kuukautta ennen häitä perua, jos vieraita vahvistuukin ilmoittautumisajan päätyttyä vain 60, joilla 3000 euroa ei täyty. Tarkoitan siis sitä, että eihän vieraiden lopullista määrää, saati sitten tarkkoja tarjoiluita, voi mitenkään tietää vuotta etukäteen, jolloin paikka pitää varata, joten yhtä lailla summan tietäminen on mielestäni aivan mahdotonta, ellei alun perinkin ole järjestämässä vähintään sadan hengen juhlia alkoholeineen kaikkineen.

Perushääsetti on tänä vuonna 38 euroa per henkilö (4-12-vuotiaista alennushinta; alle 4-vuotiaista ei maksua) --> tekee sadalle hengelle 3800 euroa (mikäli kaikki sata henkeä ovat yli 12-vuotiaita) --> sisältää tilavuokran + ruokailun + hääkakun + henkilökunnan + siivouksen + astiat + pöytäliinat + lautasliinat (eli helpommin sanottuna kaiken paitsi juomat): http://www.finlaysoninpalatsi.com/haat.htm Edit: Selvennykseksi vielä mainittakoon, että Finlaysonin palatsi on A-oikeuksin varustettu tilausravintola, joten omia ruokia ja juomia sinne ei voi viedä (mikäli kysymyksesi "pelkästä tilasta" sitä tarkoitti).

En muuttanut yhtään. Tai siis toki kävin meikissä ja kampauksessa, mutta muuten olin oma luomu itseni, koska mä en olisi ollut mä "naamioituneena" ruskeisiin silmiin ja pitkiin hiuksiin. No, hiustenväri mulla oli häissäkin feikkiä, mutta olen käyttänyt saman värin eri sävyjä jo 15 vuotta, joten mun oma värini olisi ollut vieraampi kuin tuo värjätty väri, jonka kanssa miehenikin mut on aina tuntenut. Edit: Hiuksista tuli vielä mieleeni, että en myöskään kasvattanut omiani häitä varten, vaikka se tuntuu olevan todella yleinen tapa. No, olen aina ollut lyhyttukkainen enkä osaisi edes kuvitella itseäni muunlaisena, en edes tai varsinkaan omissa häissäni. En myöskään olisi halunnut kärvistellä kuukausikaupalla ei-minkään-mittaisen tukan kanssa vain yhden päivän takia, varsinkin kun vallan hyvin tiedän, ettei mulle mitään prinsessakutreja kasvaisi ampumallakaan

^Juu, onhan se ihan hauska ohjelmanumero, jos siellä on edes kymmenkunta sinkkua "verisesti taistelemassa", mutta on siitä sitten hauskuus jo vähän kauempana, jos sinkkuja on kaksi, joista esimerkiksi toisen on juuri poikaystävä jättänyt ja toinen kärsii pitkittyneestä sinkkuudestaan Edit: eli kuten joku tuossa aiemmin kirjoitti, kannattaa vähän katsoa vieraslistaa ja miettiä näiden ohjelmien toteuttaminen sen mukaan.

Asioita voi toki hoitaa monella tavalla, mutta itselleni kävi juuri niin, että sain kutsun yhden työkaverini häihin (toki oltiin tekemisissä myös töiden ulkopuolella) - mutta hyvin pian kävi ilmi, että kutsuttuna oli minun lisäkseni oma järjestelmäkamerani ja ammattitaitoni. Ja ne häät menivät mun osaltani siten, etten ehtinyt edes kunnolla syödä, kun mun piti huolehtia siitä, että olin koko ajan valmiina kuin partiopoika, teki hääpari mitä tahansa. Ok, en tuntenut häissä ketään, joten en sikäli menettänyt mitään (tylsää olisi ollutkin ilman tuota tehtävää) - mutta tunsin joka tapauksessa olevani töissä enkä juhlissa. Mitään korvausta en saanut, ja yhteydenpitokin katkesi lähes täysin, kun hääpari oli saanut negatiivinsa (se oli ennen digiaikaa se) - enkä saanut häistä itselleni kuvan kuvaa, kun hääpari ei niitä mulle lupauksistaan huolimatta teettänyt. En todellakaan sano, että kaikki kavereitaan apuna käyttävät näin tekevät, mutta kiinnittäkää ihmeessä huomiota "työoloihin", jotta hyvällä mielellä auttaminen ei käänny pahaksi jälkimauksi.

Mä en todellakaan olisi halunnut omissa polttareissani kaupustella mitään, mutta ehkä just jotkin ylempänä kerrotut ruusut tai pääsiäismunat olisin voinut ottaa huumorilla, koska ne eivät olisi olleet itselle liian henkilökohtaisia (toisin kuin esim. aloittajan mainitsemat pusut ) - ja ostajakin olisi saanut jotain oikeaa vastinetta rahalleen.

Me emme laittaneet sukunimiä kutsuihin, koska kutsuimme vain niin läheisiä sukulaisia ja kavereita, että kaikki todellakin tiesivät, ketkä olivat naimisiin menossa - varsinkin kun kaikki kutsutut tiesivät tulevista häistämme jo kauan ennen kutsujen tipahtamista postilaatikkoon.

^Minä taas Pääsimme koristelemaan Palatsia vasta hääpäivän aamuna, koska ravintola oli edellisenä iltana normaalisti auki eikä siten siis mitenkään vielä meille varattu. Sen sijaan saimme viedä kaikki tarvikkeet paikan päälle jo edellisenä iltana, ja henkilökunta varastoi ne saunatiloihin, jolloin meidän ei tarvinnyt huolehtia kuljettamisista enää aamulla (olisikin ollut mielenkiintoista taksilla ja hääasut päällä ). Samoin kaikki omat tavarat, niin koristeet kuin lahjatkin, piti viedä pois jo hääpäivän iltana, koska seuraavana päivänä olisi ollut ovet lukossa eikä ketään paikalla. Tosin jos voitte käydä hakumatkalla vasta alkuviikosta, säilytyksen voinee sopia niinkin päin (meille ehdotettiin, mutta se ei käynyt, koska asuimme 200 kilometrin päässä ja lähdimme häämatkalle kaksi päivää häiden jälkeen ).

Oli kankaiset lautasliinat; ei käynyt mielessäkään viedä omia Muistaakseni kynttilänjalat olivat metallisia, vähän antiikkimessingin värisiä, mutta rehellisesti sanottuna en kiinnittänyt niihin juuri mitään huomiota. Normimaljakoita on varmaan jonkin verran, mutta jos on mielessä ihan tietynlaiset kukat ihan tietynlaisissa maljakoissa, niin kannattaa kysyä tarkempia speksejä suoraan Palatsista. Meillä tosin oli omat maljakot, kun oli omat kukatkin, ja tarvittiin nimenomaan pienet kapeat pullomaiset maljakot.

Henkilökunta siirsi pianon meidän vihkimistämme varten ruokasaliin, kunhan vain pyysimme sitä etukäteen, joten pitäisi onnistua teillekin. Kyllä, tavalliset valkoiset kynttilät sisältyivät kattaukseen, ja kyllä ne pöydissä paloivat ihan koko illan eivätkä vain ruokailun aikaa.

Totta kai: mun mielestäni minimikohteliaisuutta on vastata tarjouksiin, oli kyse mistä palvelusta tahansa (kampaamo, valokuvaaja, pitopalvelu jne.) - myös muissa tilanteissa kuin hääjärjestelyissä. Ei todellakaan ole suuri vaiva kirjoittaa lyhyttä sähköpostia tyyliin "kiitos tarjouksestanne, mutta päädyimme tällä kertaa toiseen vaihtoehtoon", ja senkin voi tehdä muutamassa sekunnissa copy-pastella, jos niitä pitää lähettää useampi. Toki palveluntarjoajat ymmärtävät olettaa, ettei tarjousta ole hyväksytty, jos vastausta ei ole kuulunut jonkinlaisen ajan sisällä, mutta mun mielestäni on aika epäkohteliasta jättää vastaamatta sellaiseen asiaan, mitä on itse alun perin pyytänyt, tässä tapauksessa siis pyydettyyn ja annettuun tarjoukseen. Niin ja jos tarjous ei miellytä, ja sen kertoo palveluntarjoajalle, niin se tarjous voi myös muuttua itselle parempaan suuntaan

Meillä oli omat lasit, ja just nyt hörpitään niistä samppanjaa ensimmäisen hääpäivän kunniaksi

Kopioin tähän vastaukseni tuolta Finlaysonin palatsi -ketjusta, jos et ole sieltä jo huomannut, koska meillä tosiaan oli vuosi sitten oikein mukava siviilivihkiminen, nimenomaan Finlaysonin palatsilla ja nimenomaan sisätiloissa (50 henkeä --> enemmänkin olisi mahtunut): Meillä vihkiminen oli tilassa nimeltään "Ruokasali" (meillä siellä ei syöty lainkaan ) - joka on alla olevassa pohjakartassa numero 3: Tulimme siis sisään tuolta aulasta, jossa lukee "Baari", vihkijä seisoi ikkunaerkkerin edessä, ja saliin oli laitettu tuolit kahta puolta siten, että kävelimme vihkijän eteen keskikäytävää pitkin (vihkijän edessä oli muuten pöytä ja sillä kynttilät). Ja salin sisäänkäynnin oikealle puolelle oli tuotu talon oma piano, jolla soitettiin meidän molemmat häämarssimme sekä yksi muu musiikkiesitys (olimme tilanneet ulkopuolisen pianistin tätä varten). Edit: Lisäyksenä mainittakoon, että mä en näin jälkikäteenkään ajateltuna lähtisi missään tapauksessa järjestämään vihkimistä erilliseen paikkaan, kun tuossa oli juuri se massiivinen etu, ettei tarvinnut haaskata aikaa ja vaivaa siirtymiin (talvivaatteissa ja talvikeleissä olisikin ollut varsinainen ohjelmanumero --> meillä vielä paljon autottomia vieraita) - ja ainakin meidän ja vieraiden mielestä puitteet olivat oikein hienot ja toimivat

Tähän muuten kommentoisin sen verran, että meillä ei todellakaan ollut tällaisia kokemuksia, vaan henkilökuntaa oli koko ajan läsnä ja pienintäkin pyyntöä riennettiin toteuttamaan sillä silmänräpäyksellä (myös ohjelmasta vastanneet seremoniamestarit kertoivat samaa)! Sitä paitsi meidän kokemuksemme mukaan henkilökunta oli paitsi ammattitaitoista, myös erittäin ystävällistä, siis enemmänkin kuin asiakaspalveluun kuuluvan peruskohteliaisuuden verran (esim. baarimestarin kanssa juteltiin illan aikana vähän pidempäänkin)... Voihan olla, että osa väestä on tammikuun 2009 jälkeen vaihtunut, mutta yhden huonon kokemuksen perusteella ei välttämättä kannata tuomita suoralta kädeltä

Kopioin tähän vastaukseni tuolta Finlaysonin palatsi -ketjusta, jos et ole sieltä jo huomannut, koska meillä tosiaan oli vuosi sitten oikein mukava siviilivihkiminen, nimenomaan Finlaysonin palatsilla ja nimenomaan sisätiloissa (50 henkeä --> enemmänkin olisi mahtunut): Meillä vihkiminen oli tilassa nimeltään "Ruokasali" (meillä siellä ei syöty lainkaan ) - joka on alla olevassa pohjakartassa numero 3: Tulimme siis sisään tuolta aulasta, jossa lukee "Baari", vihkijä seisoi ikkunaerkkerin edessä, ja saliin oli laitettu tuolit kahta puolta siten, että kävelimme vihkijän eteen keskikäytävää pitkin (vihkijän edessä oli muuten pöytä ja sillä kynttilät). Ja salin sisäänkäynnin oikealle puolelle oli tuotu talon oma piano, jolla soitettiin meidän molemmat häämarssimme sekä yksi muu musiikkiesitys (olimme tilanneet ulkopuolisen pianistin tätä varten). Edit: Lisäyksenä mainittakoon, että mä en näin jälkikäteenkään ajateltuna lähtisi missään tapauksessa järjestämään vihkimistä erilliseen paikkaan, kun tuossa oli juuri se massiivinen etu, ettei tarvinnut haaskata aikaa ja vaivaa siirtymiin (talvivaatteissa ja talvikeleissä olisikin ollut varsinainen ohjelmanumero --> meillä vielä paljon autottomia vieraita) - ja ainakin meidän ja vieraiden mielestä puitteet olivat oikein hienot ja toimivat

^Meillä vihkiminen oli tilassa nimeltään "Ruokasali" (meillä siellä ei syöty lainkaan ) - joka on alla olevassa pohjakartassa numero 3: Tulimme siis sisään tuolta aulasta, jossa lukee "Baari", vihkijä seisoi ikkunaerkkerin edessä, ja saliin oli laitettu tuolit kahta puolta siten, että kävelimme vihkijän eteen keskikäytävää pitkin (vihkijän edessä oli muuten pöytä ja sillä kynttilät). Ja salin sisäänkäynnin oikealle puolelle oli tuotu talon oma piano, jolla soitettiin meidän molemmat häämarssimme sekä yksi muu musiikkiesitys (olimme tilanneet ulkopuolisen pianistin tätä varten).

Kyllä Suomessakin virallisen etiketin mukaan avioparit sijoitetaan erilleen: "Istumajärjestystä laadittaessa noudatetaan mies-nainen-mies-nainen -periaatetta. Morsiusparia lukuunottamatta aviopuolisoita ei koskaan sijoiteta vierekkäin. Jos pöytiä on useita, puolisot sijoitetaan joskus jopa eri pöytäseurueiseen." lähde: http://www.naimakaupat.com/haaopas/haapaiv...majarjestys.php Toisaalta varsinkin juuri häissä tästä säännöstä luistetaan nykyään ihan sujuvasti jopa alan oppaissa: "Etiketin mukaan häiden istumajärjestys poikkeaa tavallisesta siten, että avio- ja kihlaparit voidaan sijoittaa pöytiin myös vierekkäin. Nainen istuu aina miehen oikealla puolella, oli mies sitten daamin oma seuralainen tai muu pöytäkumppani. Jos nainen-mies vuorottelu ei ole mahdollista, ei plaseeraus siihen kaadu." lähde: http://www.amoriini.com/Sivusto/Haaopas/pl.../plaseeraus.php

Meillä seremoniamestarit eivät sentään asuneet eri maissa, mutta kun toiseen kuitenkin oli etäisyyttä sellaiset 600km, niin tilanne oli oikeastaan samanlainen (voitiin pitää vain yksi suunnittelupalaveri ennen häitä) - mutta suunnittelusta ja kaikesta speksaamisesta selvittiin oikein mainiosti ihan sähköpostilla ja puhelimella

Meillä oli vihkiminen ja juhlat saman päivänä, mutta äänestin vihkipäivää, koska nimenomaan se on se päivä, jona me menimme naimisiin ja jota sitten vuosittain juhlistetaan.