Justiina77

Morsian
  • Content count

    62
  • Joined

  • Last visited

About Justiina77

  • Rank
    Juniori
  • Birthday 07/21/77

Contact Methods

  • Website URL
    http://
  • ICQ
    0

Profile Information

  • Gender
    Female
  1. Omien polttareitteni tyyppi edusti Hot Lipsiä, kannattanee siis kysyä / tsekata netistä palvelun saatavuus
  2. Maailman parhaat polttarit - alkoivat 23 tuntia 15 minuuttia sitten Bestman tuli ensin sisään sulhoa noutamaan. Muutaman hetken kuluttua kaasoset tulivat noutamaan minut. Sain pakkauslistan ja häselsin pienessä yksiössämme tavaroita kokoon. Sulhanen teki samaan aikaan tuskaista lähtöä; hänet oli herätetty yllättäen. Olin tiennyt, että sulholle tulee lähtö, ja ounastellut että itselläni olisi juhlat samaan aikaan; olin siis käynyt suihkussa, ehostautunut ja pukeutunut. Kaaso ei ollut antanut mitään ennakkovaroitusta eikä minulla ollut mitään käsitystä päivän kulusta. Aamuni alkoi kuohujuomalla ja snackseilla sekä taksikyydillä. Menimme tankotanssitunnille. Mukaan liittyi ystäviä. Sain piukeat mikrosortsit ja ei muuta kuin ihailemaan opettajan taitoja. Omat taidot ja myös kunto olivat koetuksella. Hiki nousi pintaan, seurueesta muutama löysi lahjansa ja ilahtuivat niin, että harkitsivat vakavissaan uuden harrastuksen aloittamista. Tankotanssin jälkeen brunssi, jonne liittyi vielä yksi ystävätär mukaan. Brunssilla piti morsion arvuutteleman eri esineistä, kenen tuoma mikäkin on. Olipa aika vaikeaa, mutta hauskaa. Mahtava ruoka, hyvä seura, hieman juomaa, täydellistä! Brunssilta vaihdettiin baariin, jossa oli erotiikkatuote-esittelijä. Tilaisuus ei ollut mitenkään kiusallinen. Kerrankin naiset saivat kysellä tuotteista suoraan asiantuntijalta. Oli syötävät suklaat, liukuvoiteet, monenlaiset pärisyttimet ja kumilakanat, mutta myös geishakuulat ja kuukupit. Teimme tilaukset ja lähdimme eteenpäin. Vuorossa oli perinneosuus: perinteinen morsiussauna Helsingin keskustassa. Asiaan kuuluivat pahan karkoittamiset kaikkine rituaaleineen. Oli metelöivä kattilaorkesteri ja havuinen istumapaikka juhlakalulle. Vihdottiin vuorotellen ja lujaa. Pestiin jauhoilla ja suolalla, kierrettiin sauna, heitettiin vihta katolle. Komeasti lensi ja siellä lepää! Vaikken itse ole pätkääkään saunaihminen, tuntui rituaali äärimmäisen järkevältä puhdistautumiselta. Arvostus perinteitä kohtaan nousi tässä kohdin kovasti. Saunasta siirryttiin karaoken puolelle, jonne tuli vielä yksi ihana ihminen lisää. Lauleskeltiin soolona ja ryhmissä, morsiamen piti omistaa yksi laulu menneisyydelle, yksi tulevalle puolisolle ja yksi polttariväelle. Karaokesta otettiin taksi ja ajettiin paikkaan, jossa mieheni kanssa tapasimme. Kerroin, miten tapasimme ja missä kohti fyysisesti ensi kerran kosketimme toisiamme. Teimme jälleen rituaalin, jossa luin ääneen ystävien aiemmin ylös kirjoittamat avioliittoneuvot. Jokainen paperi sytytettiin tuleen ja tuuli vei terveisensä eteenpäin. Lopuksi sain käteen orvokin ja haran. Istutin kasvin paikkaan, jossa tiemme on saanut alkunsa. Epäilen, ettei kasvi siinä kauaa menesty, mutta ajatushan on tärkein Lähdimme nakkikioskille, josta hätäisimmät saivat tankata burgeria. Paikalle lipui limusiini. Astuimme sisään, minulle liimattiin viikset ja sain päähäni hatun. Ajoimme strippiluolalle. Tutustuimme kaupungin tankotanssielämään ihan käytännön ekskursiolla. Naiset olivat kauniita slaavittaria. Tunsimme ehkä hieman olevamme turisteja, joten emme jääneet paikalle asumaan. Mutta tulipa käytyä, sanoi sekin osallistujatar, jonka mielestä tankotanssi on urheiluharrastus mutta strippaaminen huoraamista. Sanoisin, että mieluummin katsoin alastonta akrobatiaa naisen esittämänä kuin miesstrippaajan hetkuttamassa :-D Loppuilta kului eräässä suositussa yökerhossa, jonne jätin ystävät vielä tanssimaan, kun lähdin itse taksilla kotiin nukkumaan. Melkoista meininkiä! Ei mitään nolaamista morsianta kohtaan, alkoholia kohtuudella, jatkuvaa huolenpitoa ja iltaelämää kaupunkilaisittain. Sulhanen vietiin ilmeisesti kaupungille hetkeksi riekkumaan ja myöhemmin maalle mökille rauhoittumaan. Kummallekin siis omanlaisensa juhlallisuudet. En olisi parempia keksinyt
  3. Spontaanius on jees. Itse olen suurin keppostelija kaveripiirissä, joten tiedän että tulen kokemaan aikamoisen kohtalon. Ounastelisin että se hetki pian koettaa! Mutta tiedän niin tasan tarkkaan mitä ketjun aloittaja on miettinyt ja ymmärrän myös teitä dominoivia sieluja, joita ahdistaa jos ei mene omien suunnitelmien mukaan. Mun kaaso on alusta asti kieltäytynyt neuvottelemasta yhtään mitään. Vain kaverit sai ilmoittaa. Joten, nähtäväksi jää :-D
  4. EI - riitelyä - osallistujille kallista - mitään, missä voisi fyysisesti vammautua - mitään, mitä pitäisi morkkistella seuraavana päivänä - miesstripparia KYLLÄ - ystäviä - hyvä meininki - viinaa - mitä vaan kaaso & seurue käskee - naisstrippari olis ihan ok
  5. Oltiin varattu hotellista tavallinen huone, juhlapaikan läheltä Helsingin keskustasta. Vaihtui juhlapaikka Hakaniemeen, rupesin katselemaan että siihenhän on nousemassa uusi hotelli, ja siellä oli ennakkovaraajalle todella edulliset hinnat: sain kaksi tavallista hotellihuonetta (meille ja bestmanille, joka asuu kauempana) yhden hinnalla -jee! Tuskinpa siellä kovin ihmeellistä tapahtuu, bileet loppuu 03 ja tarkoitus on olla hunningolla, mutta eipä tarvi hoitaa itseään taksilla kotiin. Romantiikkaan panostetaan sitten häämatkalla Enää on riskinä, ettei hotelli valmistukaan ajoissa
  6. Piti säästää ja maksaa kaikki itse, mutta isäntä jäikin työttömäksi. Häitä ei tarvitse kuitenkaan perua, kun alunperinkin budjetti on ollut alle 2000,- Muutama satanen pyydetään lainaan sukulaisilta, niin kaikki järjestyy. Pyrin nollabudjettiin, mutta jostain syystä mikään ei vaan onnistu täysin veloituksetta
  7. Useimmat morsiamet laihduttaa tai trimmaa kroppaansa ennen häitä. Jonkin tutkimuksen mukaan (koski brittejä) tuoreet rouvat myös lihoo jopa kymmenen kiloa naimisiin mentyään, lähinnä kai siksi että on oltu liian tiukalla kuurilla ja osa siksi, että tehdään häiden jälkeen muksut. Niin tai näin. Jojoilu ei ole hyvästä. Kantsii vissiin välttää liian äärimmäisiä elämäntapoja, olipa ne suuntaan tai toiseen. Kyllä se BMI valitettavasti kertoo, missä vaiheessa kilot rupeaa olemaan liian heviä shittiä elimistölle! Mä oon häissäni just niin läski kuin arkenakin. Mun mies on nähny mut alasti ennen häitä ja hyvin oon kelvannu. Ajattelin kyllä hankkia kurveilleni entistä kuumemmat alushepenet. En muotoilevia kuitenkaan, ihan vaan uudet Jos olisin mennyt kakskymppisenä naimisiin, olisin varmasti tehnyt kaikkeni saavuttaakseni barbien mittasuhteet ollakseni päivän prinsessa. Kolmekymppisenä jo tuntuis uppo-oudolta olla jotain muuta kuin normaalistikin on. Toki käyn laitattamassa ammattilaisella meikkini ja kampauksen, mutta runsas meikki on tavaramerkkini arkenakin -mulle on hemmottelua se, että joku toinen piirtää silmänrajaukseni
  8. Kyllä ihmisiä on monenlaisia. Kaksi lyhyttukkaista ystävätärtäni menivät kumpikin naimisiin tahoillaan. Toinen sillä lyhyellä tukallaan itsensä näköisenä ja toinen irtotukalla "kruunattuna", ihan hyvin laitettu, mutta päälleliimatun näköinen. Harmi ettei kaikilla ole pitkää ja paksua tukkaa, jotka sellaisen haluaisivat. Lisukkeiden käyttö aiheuttaa joskus hassuja tilanteita, kun ihmiset tottuu siihen että arkenakin voi olla tekohiukset päässä. Eräs naispuolinen työkaveri otti kerran ihan kiinni mun nutturasta, veti sitä niin että akan tekokynnet upposivat mun takaraivooni, ja aikansa nyhdettyään häkeltyneenä kysyi: onks tää oikeesti sun oma tukka!? ... No on se, ollut koko ikänsä!
  9. Riippuu niin paljon sun juhlista, sopiiko niiden tyyliin sähköpostin liitetiedostokutsut? Itse kyllä kannatan ajatusta luonnon ja rahan säästämisestä, ei siinä mitään. Mä keräsin ystävieni postiosoitteet kysymällä. Eihän niitä tosiaan nykyään ole tiedossa! Näin siinä vaivaa, mutta nytpä on sitten olemassa, voi heittää vaikka postikortilla häämatkalta Osa ystävistäni tosiaan vastasi pelkällä email-osoitteella, johon he toivoivat kutsunsa lähetettävän. Ystäviä on kutsuttu se 100 kpl, sen verran oikaisin että heille en mitään kutsuja nyhrännyt vaan tulostin nelivärisen A4-kutsun; kun se sähköinen versio piti kuitenkin niille muutamille "vain emailia, kiitos" laatia Nämä sitten postitettiin ihan perinteisesti. Ovat aiheuttaneet monissa hyvää mieltä, kun etanapostia saa nykyään niin harvoin. Arvoisa postinjakelufirma Itella on kuitenkin hukannut ainakin yhden kappaleen näistä lähetetyistä kutsuista - sikäli email on jopa varmempi! Sukua kutsutaan niin vähän että teimme heille jokaiselle omannäköisensä kutsukortin postiin ihan perinteisesti käsin askarrellen. Kiitosta on tullut niistäkin. Perustin hääjuhlia varten kutsujen lähettämisen jälkeen myös Facebookiin tapahtuman, ja lähetin kutsut niille kutsulistalla oleville ystävilleni, jotka FB:ssa ovat (98% ihmisistä). Eventiin vastaaminen on osoittautunut erittäin helpoksi Perinteisesti ei ole ilmoittautunut tulevaksi kuin 5% kutsutuista. 50% on ilmoittautunut suoraan ja vain FB:n kautta! Loput 45% ovat vielä ilmoittautumatta
  10. Entivanhaanhan kaasot olikin niitä vanhempia (=rumempia?) akkoja, joilla oli kokemusta vaimoihmisen elämästä. Mutta nyt on nykyaika ja mun kaaso on mua viisi vuotta nuorempi, hoikka ja pikkuinen sinkkutyttö. Ihan eri tyylinen kuin minä, tosi hottis standardien mukaan! Mun puolesta se saa laittaa päällensä just mitä haluaa, joskin se olis upeamman näkönen ku minä (niillä normistandardeilla mitattuna) vaikka burkhaan pukeutuis. Mutta jossain nirunarumekossa jos vaikka pääsis sitten paremmin pois sinkkumarkkinoilta, joilla ei omien sanojensa mukaan viihdy. Tosi vaikea kuvitella, että hän upeudellaan mun päiväni pilaisi, päin vastoin, hänhän lisää loistoa elämäämme
  11. Jep, on "A- ja B-listat" ystäville järjestettäviin bileisiin. En pidä tätä mitenkään ikävänä asiana vaan pakollisena järjestelyjen onnistumiseksi. Meillä on yhteensä noin kolmesataa ystävää ja tuttua. Juhlapaikalle mahtuu max. 100 henkilöä, ja haluamme tuvan täyteen. Väkisinkin on niitä, jotka pitää tipauttaa B-listalle. Lajitteluperusteena olen pitänyt sitä, tuntevatko sekä morsian että sulhanen kutsuttavan. Jos molemmat tuntevat, kutsutaan. Lisäksi samalla katsotaan, tuntevatko molemmat myös kutsuttavan avecin. Jos avec on molemmille tuttu, kutsutaan tietysti molemmat. Jos avec on vain toiselle tuttu, mennään jakoon 50/50: morsian ja sulhanen saavat kutsua yhtä monta vain itselleen tuttua henkilöä. Eli sulhasen/morsiamen oma ystäväpiirin tärkeysjärjestys määrää. Itse pidän tapaamisaktiivisuutta hyvänä indikaattorina tässä: jos ei ole tavattu yli vuoteen, eikä olla tekemisissä muutoinkaan, aika teennäiseltä kuulostaa ruveta sitten häissä kertaamaan kuulumisia. Sukulaisten kutsumisessa tapaamisaktiivisuus oli morsiamen kohdalla selvä syy karsia kutsuttavista 90% pois. Kivoja ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan ole kutsuneet minua häihinsä, mökillensä, kylään - miksi kutsuisin tällaiset sedät, enot ja tädit saati serkut lapsineen paikalle? Olisi todella tönkköä ja kiusallistakin. Ajattelin kyllä piruuttani laittaa sitten hääkuvan menemään, tietävätpähän että olen avioitunut. Voikin toivottaa samalla hyvät joulut ja uudetvuodet... A-listalaiset saavat kutsun postitse ja tiukan ilmoittautumisrajan. B-listalaisia kutsutaan sitä mukaa, kun A-listalaiset ovat ilmoittaneet varmuudella olevansa esim. pois maasta juhla-ajankohtana. Tosiasiassa niitä läheisimpiä ystäviä on noin puolet A-listan kutsuttavista, ja he tekevätkin kaikkensa jotta pystyvät olemaan tilaisuudessa läsnä. Sitten on se toinen puoli: he voivat olla keitä vain siitä lopusta 250:stä "läheisimpien" kunniamaininnan ulkopuolelle jääneistä ihmisistä -silti ihania, kivoja ja hauskaa seuraa On olemassa myös ystävien kesken tietty piiri, joka tapaa toisiaan vain toistensa häissä. Mielestäni se on jo niin sisäsiittoista, etten näe mitään järkeä kutsua heitä häihini vain sen takia, että he ovat osallistuneet kaikkien muiden yhteisten tuttaviemme häihin, kun ei muutoin piipahdeta tuopposella, ei kyläillä, ei mitään. Heidät taisin tipauttaa heti alkuunsa C-listalle
  12. En minäkään ole mutta ei se haittaa tai hidasta häiden suunnittelua ja järjestämistä. Näin on - omat häät, omat jutut. Itse olen ollut kolmissa häissä viime syksynä, eikä niissä missään kyllä kovin tiukkaa värikoordinaatiota ollut havaittavissa. Itse suunnitteluvaiheessa olen huomannut, ettei kannata liikaa selailla hääaiheisia lehtiä, nettisivuja tai katsella (jenkkien) hääohjelmia, joissa mennään järjestelyissä lähes hulluuden partaalle. Silloin saa päähänsä ajatuksia, että tuota ja tuota pitäisi olla ja tämä ja tämä huomioida, vaikka hyvin pärjäisi oikeasti ilmankin. Siis, sori, jos joku naikkareista on innostunut tiukasta värikoordinaatiosta ja teemailusta aivan intopinkeyden partaalle - itse suosin "kaikkea kohtuudella" -periaatetta Hääpuvuksi valikoitui musta kolttu, sulhasen puvun väristä ei vielä ole tietoa. Sukulaiset kahvitetaan kasvihuoneella, jossa miljöö itsessään on trooppinen ja vehreä, mitään ekstraa ei siis tarvita siellä. Ystäviä juhlitaan festarihenkisillä bileillä ravintolassa. Kutsujen väritys pyörii puna-musta -akselilla. Ajattelin ravintolatilaan ne vähäiset koristukset hoitaa ihan "sillisalaattina" ... lähinnä siis vanhoja keikkajulisteita, bannereita seinille ja muutama kannu värifiltterillä luomaan keikkatunnelmaa. Tilassa on muutama kulho, joista saa poimia festarikortsuja ja festaripinssejä. Ainoa häihin viittaava on pöytien koristelu viini/viinapulloin, joihin tökätään tekokukkaa pystyyn (olisin halunnut kynttilät, mutta tilassa niiden polttaminen kielletty, samoin savukoneen käyttö -dämn).
  13. En ole aktivoitunut asian suhteen, suurin osa on ilmeisesti ollut tosi ajoissa -en osaa päättää, mistä tykkään ja mikä sopii kihlasormuksen kanssa, joka on Kalevalan Anna-sormus punaisella kivellä, siis HOPEAA. Ei, en halua myöskään vihkisormuksesta kultaista, en edes valkokultaista. Vain hopea kelpaa... Nirso olen
  14. heh, tuli mieleen noista "en halua mennä kuvaukseen" ja "saako epätäydellisestä vartalosta kauniin" -kommenteista ideanpoikanen: mitäpä, jos ostaisi meille molemmille lahjaksi paremman (=uuden) digikameran ja antaisi miehen ottaa ne huomenlahjakuvat..? riippuen kuvaussession laadusta, voisihan ne tuhmimmat otokset sitten vaikka tuhota
  15. KYLLÄ! Sama on tapahtunut itselleni- Täytetyt paprikat olivat makkaranpurijoiden mielestä lisukkeita ja niitä oli tietysti valmistettu vain ennakkoon vegeiksi ilmoittautuneille. Kyllä viiksetti jäädä vihersalaatin varaan. Sama ilmiö sukujuhlissa kerta toisensa jälkeen. Tämän ärsytyksen välttääkseen anoppi on keksinyt laittaa kasvissyöjien annokset keittiön puolelle piiloon, ei noutopöytään kaikkien ulottuville - saa sieltä sitten pyytämällä tai hakemalla