maikkeli

Rouva
  • Content count

    32
  • Joined

  • Last visited

About maikkeli

  • Rank
    Juniori

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Pitää tulla tänne kehumaan, koska meillä oli Mari Lehtisalo kuvaajana ja hän otti todella paljon hyviä kuvia! Hintakaan ei ollut ammatilaiseksi kovin paha, kun miettii että saimme noin 800 kuvaa joista about kaikki julkaisukelpoisia (eli epäonnistuneet karsittu ja kaikki katsottu läpi ja kevyesti editoitu tarvittaessa), kuvausaikaa hänellä oli 6,5 tuntia mutta laskutti vain kuudesta. Mari oli mukava kuvaaja, ja erityisesti niin näkymätön että kuvia katsellessa ihmettelee että miten niin hän on tuollakin ollut, mehän oltiin siellä ihan keskenämme - hän tuntui ehtineen joka paikkaan. Varsinkin onnitteluista oli superpaljon kuvia, melkein joka halauksesta! Ihan taiteellisia supermestarilaukauksia oli vähän vähemmän kuin noilla yli tonnin laskuttavilla, mutta sellaista perushyvää pienten tilanteiden tallentamista sitäkin enemmän. Varsinkin häävalssistamme oli kyllä pari mestarilaukaustakin haastavissa valo-olosuhteissa. Täällä muutama kuva, ei montaa mutta esim parhaat tanssikuvat: Hääpäiväkertomus
  2. Täälläkin on takana täydelliset häät! (Ihanaa että monella muullakin on ollut.) Tunnelma oli upea koko juhlan ajan, kaikki vieraat olivat hengessä mukana meidän ei-krististyssä seremoniassa, kaikki yksityiskohdat olivat täydellisiä ja meillä oli sulhasen kanssa ihan oikeasti hauskaa koko ajan. Huh-huh, ihmeellistä että voi näin hyvin juhlat mennä, ihmettelen vieläkin. Aviomeheni (hih!) kanssa ihmeteltiin häiden jälkeen että hei, meillä oli ihan maailman parhaat hääjuhlat! Mieletöntä.
  3. Mä tilasin just äsken tuolta Hanssonilta. Tulin sit lukee täältä huntujuttuja ja löysin Rosan viestin! Metri tosiaan maksaa postikuluineen 43 euroa! Mä olen ihan rakastunut noihin pehmeisiin silkkitylleihin, täällä on kuvia Hanssonilta ostetuista ja noiden kuvien perusteella tilasin: http://www.sewdeb.com/veils.html Laskeutuu kivasti: Mulle tulee tosin lyhyempi. Tohon reunaankaan ei tarvitse mitään laittaa, saksilla vaan tasoittaa reunat jos alkaa repeillä. Tehdään varmaan mun ompelijan kanssa muotoonleikkaus ja rypytys. Jos jotain kiinnostaa toi tilaaminen Hanssonilta, niin voin kertoa että tosi hyvää asiakaspalvelua heillä on, vastaavat meileihin tunnin sisään ja soitin sinne niin oli tosi mukava ihminen puhelimessa vaikka ei ollut nähnyt niitä mun meilejä. Ja hyvin toimi Skype-puhelu, ei ole edes kallista se. Soitin siksi että heillä ei ole mitään nettimaksujuttua niin puhelimitse oli turvallisinta kertoa Visa-kortin numero, meilitse en sellaisia lähettele. Kankaan pitäisi saapua jo ensi viikolla, huomenna he laittavat sen postiin!
  4. Minusta kannattaa ehdottomasti valita B jos se teidän mielestä sopii teille! Tarvitsette tosin paljon järjestelyä, joten jos se ei viehätä niin sitten ei, samoin jos vieraat inhoavat tämmöistä ja haluavat ehdottomasti ravintolahäät. Ravintolahääkuvauksestasi päätellen tosin teidän suvussa ravintolahäät on niitä tylsiä. Huom meillä itsellämme on kartanohäät eli ravintolatyyppiset ja varsin "fiinit", mutta itse olisin kuvaustesi perusteella mieluummin B-tyyppisissä häissä koska ne vaan kuulosti paljon paremmilta. Yhdessä seurustelua eri porukoissa, välillä vaihtaen porukkaa, rentoaa mutta juhlavaa. Tuollainen mielikuva mulle tuli, toivottavasti saatte sellaiset häät Itsellemme siis toivoakseni tulee myöskin rennot häät sinne kartanoon mutta kyllähän tila vaatii tiettyä panostusta esim pukeutumiselta ja myöskään mitään mölkynpelaamisen tapaista ohjelmaa tuskin on - vaikka se voisi olla kivaakin kaikista. Minusta vaan kuulostaa että teidän häistä voisi tulla tosi tunnelmalliset pitämällä ne omassa paikassa!
  5. Meidän kieltolista: Ei hörselökoristeita mihinkään Ei morsiusparin omaa pöytää Ei morsiamenryöstöä Ei nöyryytystä kellekään, varsinkaan vieraille (vapaaehtoiset improvisaatiohenkiset vieraat voivat ehkä jonkin heittäytymistä vaativan leikin tehdä mutta vain ne ketkä tahtoo sitä - niitäkin löytyy) Ei morsiuskimpun heittoa mutta ojennus kylläkin (piirileikin jälkeen) Ei sukkanauhan heittoa mutta sen antaminen murhaajaleikin jälkeen (sulhasen idea) Ei kirkkovihkimistä Ei vaaleanpunaista (vaikka muuten se on meidän molempien lempiväri) Ei tylliä (huntu tulee muttei polyesterityllistä, silkki ois ok) Ei turhia lahjoja (toivotaan ja ohjeistettu on, että kuitti mukaan jos ostaa listan ulkopuolelta) Ei liian nopeasti loppuvia bileitä (jatketaan sunnuntaihin, halukkaat voi käydä nukkumassa välillä huoneissaan)
  6. Meillä oli A4-kokoisen paperin vetävät kirjekuoret (C4 tai jotain) ja siis kutsu taitettiin kahtia, varovasti. Taitteen sisään sulhanen teippasi mehupillin. Kokeilimme postittaa tällaisen systeemin meille ja se selvisi ihan hyvin ilman pahempaa taitetta - tietty Sveitsiin mennyt kuori on ehkä ollut vähän rankemmassa käsittelyssä kuin toi meille tullut mut kuitenkin. Ja teippinä sulhanen käytti näköjään PostIt-lapun teippiosaa, eli siitä ei jää jälkeä kun sen ottaa pois. Mä tein niin tylysti koko kuorituksen kanssa että lähdin työmatkalle Ateenaan ja pyysin sulhasta postittamaan kaikki... kutsut oli jo myöhässä sulhasen innostuttua vähän viilaamaan kutsua. Sulhanen onkin meillä enemmän se askartelija-nysvääjä ja hyvää työtä tekeekin!
  7. Meillä mies on tottunut näytellessään käyttämään meikkiä ja näytelmiä varten hänelle menee mustaa ripsariakin käherrettyihin ripsiin, joita sulhanen sitten ylpeänä esittelee! Hänellä onkin niin ihanat pitkät ripset että kaikki naiset ovat sitten kateellisia Häämeikkiä ei ole hänelle vielä varattu, mutta varmaan jotain tulee. Hän oli jo huolissaan että saahan hänkin sitten kampausajan, pitääkin kysyä haluaako meikin myös! Kuvauspäivänä tehdään mulle koekampaus mutta meikin teen mullekin silloin itse, niin varmaan meikkaan sulhonkin - siitä mulla onkin jo kokemusta näytelmäajoilta! Tällä kertaa tosin jää se ripsari pois... Niin ja kommentoinpa tuota miesten "meikkiä" vielä näytelmän maskeeraajan kokemuksella: meikin saa hyvin huomaamattomaksi ja sen tarkoitus on vain peittää virheet, tehdä ihosta matta ja luonnollisen näköinen valokuvissa. Jos kuvattaessa (esim studio, auringonvalo) on paljon valoa, meikitön iho näyttää kauhealta varsinkin morsiamen vieressä. Myös varjostukset kuuluvat asiaan (vaikka ei ehkä nenävarjoja kuten näytelmämeikeissä, hih). Tästä saakin hyvin "teknisluonteisia" perusteluita sulhasta varten. Ja itse ainakin maskeeraatessani miehet ovat olleet meikistä ihan innoissaan kunhan ovat vauhtiin päässeet, ja kun annoin heidän itse maskeerata niin vaikeutena oli saada heidät lopettamaan (vrt teinitytöt äidin meikkien kanssa), joten kokeilkaa toki sulhastenne kanssa miltä meikkaus tuntuu ja näyttää niin sulhot voivat hyvinkin päästä juonesta kiinni!
  8. Meillä painatettiin Yliopistopainossa, heillä on muuten myös hääkutsusuunnittelua ja ihan kivan näköisiä kutsuja tossa mallina: http://www.yliopistopaino.fi/fi/painotuotteet/haapaketti Meillä maksoi paljon vähemmän kuin tuo hääpaketti, 1 euro oli kutsu ja 20 senttiä infotekstilappu. Meille sopi itse kutsujen tekeminen taitto-ohjelmalla, koska olemme kaikki (minä, sulhanen ja kaaso) tarkkoja visuaalisesta puolesta ja osaamme käyttää noita ohjelmia, mutta taas askartelu ei sovi kellekään. Paitsi olihan se kivaa sitten omin käsin kirjoittaa kutsuinfoihin kutsuttavan nimet ja kutsukorttien osoitteet, tämä tehtiin sulhasen kanssa yhdessä. Persoonallisuutta ei ainakaan meiltä puuttunut, en ollut ajatellutkaan näin epäperinteistä kutsua mutta meille tuli a3-kokoiset Tuulen viemää-julisteen versiot: Kuva kutsusta
  9. Meillä itse kutsu maksoi noin 1 euron kappaleelta (painettiin 70 kappaletta) ja siihen lisäksi kutsuinfolappu ja kartta sekä kirjekuori 60 senttiä = yht 1,60 plus postimaksu. Kutsu oli painettu A3-kokoinen juliste ja kutsuinfolappu myöskin painossa painettu ja leikattu lappu, joten tuossa on tavallaan kaksi kutsuksi kelpaavaa painotuotetta. Jos ei askertelu ole "se juttu" niin painamalla saa kyllä hyvää jälkeä kohtuuhinnalla!
  10. ..morsian ja sulhanen ...morsiamella valkoinen, pitkä hääpuku ja oheistuotteet (kuten kengät, laukku, viitta yms.) ...sulhasella tumma puku/saketti/frakki tms. sulhasella valkoinen teetetty silkkipuku ...vihkiminen kirkossa lauantaina zenbuddhalainen vihkiminen ulkona ...hääjuhla sen jälkeen vihkimisen jälkeen siis, ei maistraatin ...juhlassa ruokailu ja kakkukahvit ...hääkakun leikkaus ja ehkä se polkaisu ...häävalssi/häätanssi ...kaasojen/bestmanien/ystävien/sukulaisten kehittelemää ohjelmaa tulee, muttei ryöstöjä tms vaan musiikki- ja näytelmäjuttuja ...hääparin hääyö jossain kahdestaan, yleensä jotain spesiaalia järjestettynä joko hääparin tai kaasojen/bestmanien/ystävien/sukulaisten taholta toivottavasti ei muuta kuin juhlapaikan järjestämä morsiushuone - morsiamen huntu - isän saattaminen tämä isän pyynnöstä, ja on perinteestä poikkeava koska zenbuddhalaisessa vihkimisessä isä ei saata... katsotaan miten tehdään - ruusukimppu - hääkarkit ei tule tai korkeintaan hääsuklaat ilman askarteluja - hääauto - hääparia esittävä hääkakunkoriste en tiedä tuleeko, ei ainakaan mitään mautonta - kimpun ja sukkanauhan heitto kimpun ojennan piirin keskeltä - häävalokuvaus ulkopuolisen kuvaajan toimesta - itse väkerretyt askartelut äitini tekee pukuuni silkkisen lotuskukkakoristeen ja toisen samanlaisen hääpöytäämme, ei muita väkerryskoristeita. Menipäs selittelyksi. Hah, mielestäni olemme tehneet todella perinteisiä häitä mutta ei ne nyt ihan perinteiset taida ollakaan... melkein kaikki yksityiskohdat on olemassa mutta omalla twistillämme.
  11. Minulle naimisiin meneminen on siirtymäriitti. Aiomme perustaa perheen ja (sattuneista syistä) rakentaa talon naimisiin mentyämme, joten elämämme tulee muuttumaan avoliittoaikaan verrattuna. Vaikka olen tietysti rakastanut sulhastani koko ajan täydestä sydämestäni, avioliiton solmiminen tarkoittaa että olemme vakavissamme ja lopultakin meistä tulee "oikeita" aikuisia eikä enää nuoria aikuisia. Sinänsä olen samaa mieltä muiden kanssa joiden mielestä lapsen saaminen on enemmän yhteen sitova asia kuin naimisiin meneminen. Avioitumisemme tarkoittaa, että olemme nyt valmiita tähän lasten hankkimiseen ja samalla muuhunkin sellaiseen vastuulliseen toimintaan. Tämä ei varmaan mene yhtään samalla tavalla esim pariskunnilla, jotka eivät hanki lapsia, mutta meillä menee, saamme sitten biologisia jälkeläisiä tai emme. Kuulostaa aika pelottavalta ja tosi vastuulliselta kun sen noin kirjoittaa. Aluksi minua kyllä pelottikin kun tajusin mitä olemme tekemässä mutta jo pitkään kaikki on tuntunut vain todella hyvältä. Täytämme molemmat 29 tänä vuonna joten kyllähän tässä nuoruusaika sietääkin jo jättää taakse!
  12. Meidän aikataulu: seurustelun aloituksesta 2kk päästä muuttimme yhteen ja 6kk päästä menimme kihloihin. Ei pitänyt olla mitään kiirettä järjestää häitä, mutta viime kesänä sulhasen ehdotuksesta päätimme päivän ja olemme sitten elokuussa 2009 seurustelleet 2v 1,5 kk kun menemme naimisiin. Minusta tahtimme ei ole meille liian nopea, tosin täytyy myöntää että varsinkin alku oli aika nopeaa kun molemmat vaan tiesi että tässä se nyt on! Eikä tunne ole kuin vain varmistunut, päivä päivältä. Olemme parinkympin paremmalla puolella ja itselleni tämä on toinen pitkä suhde, mutta sulhaselleni vieläpä ensimmäinen seurustelusuhde. Hän tässä on vielä ollut se kiirehtijä, ja puhuu vauvoistakin koko ajan... Onneksi sillä lailla hyvällä tavalla haaveillen eikä panostaen. Oi kun tuli taas rakastunut olo kun kirjoitan armaastani Ja samaa mieltä olen kyllä siitä että suhteesta se on kiinni eikä ajasta: ekan poikaystäväni kanssa jahkailin 3 vuotta ennen kuin muutimme yhteen ja 5 vuotta ennen kuin menimme salakihloihin - jonka jälkeen pian erosimmekin kun tajusin olevani väärässä paikassa!
  13. Meillä isot häät ja kunnon hääjuhla ylipäänsä oli sulhasen idea. Mut se on houkutellut mukaan ja vaikka olen enemmän aikaa käyttänyt suunnitteluun kuin hän, niin sulhaseni on mukana yksityiskohtien valinnassa melkein isommalla tunteella kuin minä. Sormukset: oli tarkka mitä haluaa ja mitä materiaalia ne on (palladiumia) ja nyt kun sormukset on valmiit, kokeilee niitä usein - varsinkin omaansa. Pukeutuminen: morsiamen puku varsinkin (sulhanen löysi netistä Sen Ainoan Oikean mallin melkein heti ja malli oli mullekin mieleen). Myös oma puku kiinnosti. Ja morsiamen kampaus ja hiusten väri, sulhasen omat hiukset on kasvamassa, morsiamen kenkiäkään ei saanut ostaa mitä tahansa... mitä sitä nyt kaikkea on, pitää yhdessä kaikki katsoa Onneksi sulhasella on hyvä maku. Juhlien suunnittelun kivijalkana oli sulhasen toive bileiden kestosta (aamuun asti) ja että kaikilla on kivaa. Sopii mullekin. Typografia. Kutsut ja muut sellaiset. Mä taas delegoisin noi mielelläni kaasolleni. Sulhanen ja kaaso varmaan typografittaa keskenään. Bändin hankinta, häävalssin valinta, soittajien valinta seremonian alkuun. Nämä kiinnostaa sulhasta enemmän kuin mua vaikka mä olen touhunnut näitäkin aika paljon. Autoa ei tule, häämatkaa ei ole vielä ehditty pohtia, askartelujuttujakaan ei tule... aika pitkältä yhdessä tehdään päätökset vaikka mä käytän vaihtoehtojen etsimiseen eniten aikaa. Kukat saan kuulemma päättää ihan itse! Kuulostaa varmaan että olen ihan tossun alla, mut sulhaseni on perfektionisti ja mä vain suurpiirteinen niin siitä tämä tulee. Yhdessähän me naimisiin mennään
  14. Me keksittiin itse mun sormuksen malli kun katseltiin kihlasormuksia Kolme pyöreää timanttia upotettuna vaan oli se juttu. Kävin ensin yhdelle helsinkiläiselle jalokiviliikkeelle (OZ Jewels) kertomassa ideani ja näytin kihlan, he ottivat kihlasta mitat ja miettivät minkä kokoinen timantti siihen menee ja tekivät tarjouksen. Lähetin pyynnön samanlaisilla kivillä ja sormusten koolla (korkeus, leveys, koko ja muoto) parille muullekin myyjälle. Yksi oli tosiaan merkittävästi halvempi niin tilasimme sieltä. Vaikka tekijä halusi lopulta paremmanlaatuiset kivet kuin mitä tilasimme. Sormukset tulivat kotiin reilu viikko tilauksesta! Ja ne ovat upeat. Sulhanen kokeilee sormusta melkein joka ilta, minä en kehtaa ottaa varaslähtöjä ilman syytä... Kuvat mallista ja valmiista sormuksista löytyy mun päikystä.
  15. Tilasin Ellokselta morsiustytöille mekot, jotka äitini koristelee mun pukuun sopivilla koristeilla (kangaskukka ja hameosaan mun puvun silkkiä). Maksoimme itse, koska hinta ei ollut paha eli 70 euroa yhteensä kahdesta puvusta ja näin tytöt saavat muistoksi ja palkinnoksi mekot itselleen. Tyttöjen äiti eli serkkuni olisi myös suostunut maksamaan mekot mutta taisi olla ihan tyytyväinen kun tarjouduimme. Linkki Elloksen sivulle: http://www.ellos.fi/DetailPages/DetailPage...earchBackLink=# Mun päikyssä on kuva sellaisena kuin suunnittelimme sen äidin kanssa.