Isolde

Mielenkiintoinen aloitus. Meidän tapauksessamme vieraita tulee ihan kirjaimellisesti niin kaukaa kuin tällä planeetalla suurin piirtein pystyy eli Australiasta, ja matkustaminen on (tietenkin) todella kallista. Mutta tiedättekö mitä? Silti emme aio kustantaa kenellekään ulkomailta tulevalle vieraalle yhtikäs mitään sellaista, jota suomalainen vieraskaan ei saisi. Ei matkalippuja, ei hotelliöitä, ei kuljetuksia. Todennäköisesti onnistuisimme osoittamaan kysyvälle kotimajoituksen jonkun ystävän tai sukulaisen luota, mutta yllättyisimme tällaisesta pyynnöstä. Tällainen saattaa kuulostaa tylyltä toiminnalta, mutta sitä se ei ole, kun pelisäännöt ovat kaikille selvät: olemme seurustelleet häiden tullessa reilun 6 vuoden ajan. Tänä aikana kukaan häihin ulkomailta tulevista vieraista ei ole vieraillut luonamme (me olemme käyneet Australiassa sukuloimassa kolmesti, myös vanhempani ovat käyneet siellä kerran). Nimenomaan tätä hääreissua sukulaiset ja ystävät ovat odottaneet ja sitä varten säästäneet. Monilla on ollut Euroopan-matka suunnitelmissa jo jonkin aikaa, ja he ajoittavat sen nyt samaan aikaan häidemme kanssa. Jos he siis tässä vaiheessa kokevat, että reissu on liian kallis, se on valitettavaa ja todellinen harmin paikka meille, ja he saavat sitten DVD:n postissa. Meillä ei yksinkertaisesti ole rahkeita sponsoroida kenenkään matkustamista, emmekä näin kylmästi sanottuna lähde paikkailemaan sitä, jos piirun vertaa alle kahden vuoden varoitusaika ei riitä jollekulle elämän järjestelyyn siihen malliin, että pääsee lähtemään jos tosissaan haluaa.

^iluvatar, jos annat sähköpostiosoitteesi niin lähetän pari kuvaa Myllysalista, jotka otin viime syksynä siellä käydessäni.

Vastasin tähän säikeeseen jo aiemmin, mutta lisään vielä: - Häätanssina Metallican "Nothing Else Matters" Kuluneista kulunein valinta (no okei, ehkä joku Akselin ja Elinan häävalssi on kuluneempi...), voi haukotuksen huokaus. Kun tätä on vielä nojailemassa joku lievästi ylipainoinen, punatukkainen morsian ja ruipelo pitkätukkasulhasensa, on stereotypia valmis. Muoks: Niin, tai sitten Finlandersin "Oikeesti" joko häätanssina tai, mikä vielä pahempaa, vihkiäisilmoituksessa sanomalehdessä. Viime kesänä oli koomista lukea näitä vihki-ilmoituksia Hesarista, kun yhdellä palstalla saattoi olla neljäkin ilmoitusta, jossa tämän biisin kertosäettä lainattiin. Joku vetää nyt tästä viestistä epäilemättä herneen nenäänsä, valitan jo etukäteen. En vaan voi henkilökohtaisesti kestää näitä kahta kappaletta häätansseina.

Auton lautapaikka oli ainakin tänä vuonna 33€/menopaluu. Itse uskon, että kyllä pitopalvelut ym. laittavat sitä suomenlinnalisää tarjouksiin, vaikka sitä ei eksplisiittisesti mainittaisikaan. Esim. meidän pitopalvelumme (Annin juhlapalvelu) laskuttaa kuljetuksesta yli 250 euroa, mikä on pääkaupunkiseudulla tosi paljon. Suurimpana ärsytyksen aiheena pitopalveluille taitaa olla se, ettei paikalta pääse ns. kesken pois. Meidän DJ:mme muuten pudotti tarjouksesta 100€, kun tarjouduimme roudaamaan laitteiston itse Suokkiin (kun kerran olimme viemässä omaa autoamme paikalle). Bändi ja pitopalvelu tarvitsevat tietysti pakut, mutta pienemmille palveluntarjoajille on usein turha varata useita autopaikkoja.

Ei tietenkään kaikkia pääkaupunkiseudun paikkoja tarvitse varata kahta vuotta etukäteen! Tietyt paikat ovat vaan suosittuja, ja niille riittää ottajia erityisesti kesälauantaisin = "jonotuslista" on pitkä. Mitä tuohon häiden ajankohtaan tulee, minä ja sulhaseni päätimme heti kosinnan jälkeen, että häät olisivat kesällä 2010 (eli 2v. myöhemmin), päällimmäisenä syynä riittävä varoitusaika sulhasen perheelle. Mielestäni kaksi vuotta ei ole mitenkään omituisen pitkä kihla-aika. Pääkaupunkiseudulla vuoden kihla-ajalla ei tosiaan aina saa ykkösvaihtoehtoaan, mutta tuskin se on se tärkein syy hääpäivän päättämiseen pidemmälle kuin seuraavaan kesään.

Aussisulhaseni kysyi tätä samaista asiaa poliisilta jatkolupaa hakiessaan, ja hänelle sanottiin, että Suomesta voi lähteä käsittelyaikana, mutta takaisin tullessa täytyy ehdottomasti olla mukana "kuitti" hakemuksen jättämisestä, josta selviää oleskelun laatu. En tiedä, päteekö tämä myös ensimmäiseen oleskelulupaan, jos sitä ei edellä jokin vastaava hyväksytty syy olla Suomessa.

Täällä samis! Naikkareista luettujen pettymyskokemusten jälkeen en odottanut paljoa mennessäni katsomaan Myllysalia, mutta ihastuin siihen täysin enkä ymmärrä, miten siihen on niin petytty... Makunsa kai kullakin.

^No tietysti ihan niin aikaisin kuin tietää, että haluaa Suomenlinnassa juhlia. Itse varasin Myllysalin syyskuussa 2008, kun häät heinäkuussa 2010. Silloin oli vielä hyvin tyhjää. Kalenterivilkuilun mukaan muut morsiamet ja sulhaset heräsivät varailemaan tiloja talvella, ja keväällä vauhti kiihtyi. Suht täynnä buukkaukset olivat muistaakseni huhti-toukokuussa. Pirunkirkko ja Tenalji varataan ensimmäisenä täyteen, Myllysalin tai Ruutikellarin voi saada vielä myöhemminkin, jos ei ole päivämäärästä ronkeli.

^Väestörekisteriin kirjatessa yksinkertaisesti kysytään hakijalta, mikä hänen siviilisäätynsä on. Siitä ei siis pyydetä mitään todistusta tms. Näin ainakin sulhaseni kohdalla. Tottahan tuo on, että toinen avioliitto ei olisi loppujen lopuksi voimassa, mutta olisihan se kuitenkin ensi alkuun voimassa, jos kukaan ei tiedä eikä selvitä ulkomaalaisen todellista siviilisäätyä. Ja mahdollisuushan on, että aikaisempi avioliitto ei koskaan edes selviäisi, elleivät entisen maan viranomaiset tiedota siitä tms. Olisipa "hauska" ylläri esim. miehen kuollessa saada selville, että vaikka 50 vuotta jatkunut liitto oli itse asiassa laiton ja epäpätevä. Hassua vaan jotenkin, että ulkomaalaisten sanaan luotetaan, mutta suomalaisten ei (vaan jälkimmäisten kohdalla pitää tutkia asiat perusteellisesti). Tällä logiikallahan olisi ihan järkevää, että suomalaiset(kin) voisivat vain allekirjoittaa paperin, jolla vannovat olevansa naimattomia, ja naimaluvan saisi sillä.

Tietääkö kukaan, kuinka pitkään ei-EU-kansalaisen täytyy asua Suomessa ennen kuin hänet voi esteettömyystutkia suomalaisittain? Aussimieheni on nimittäin kirjoissa ja kansissa täällä Suomessa, mutta asunut kuitenkin täällä vasta reilun vuoden, häiden aikaan kaksi. Tuntuu vähän hullulta, jos Australiasta (tai Iso-Britanniasta, jossa viimeksi asuimme) ei kysytä mitään vahvistusta asialle. Passissa ei ole siviilisäätytietoja. Tiedän kyllä itse varmasti, että mieheni on tosiaan naimaton Mietin lähinnä sitä, että tässähän on iso porsaanreikä niille, jotka lähtevät ykskaks maasta toiseen ja päättävätkin mennä naimisiin, vaikka kotomaassa odottaisi jo vaimo/mies...

^ "An Apostille may be obtained from the Department of Foreign Affairs and Trade state or territory offices in Adelaide, Hobart, Darwin, Perth and Brisbane and the Australian Passport Offices in Sydney, Canberra, Melbourne and Newcastle." Tiedot tältä sivulta, samalla sivulla myös yllä olevien laitosten yhteystiedot.

Mitä ihmettä? Eihän nuo lentokoneet lakkaa lentämästä kesällä, kaukomaihinkaan. Kyllä ehdottomasti esimerkiksi juuri Australiaan pääsee kesälläkin, vieläpä edullisempaan hintaan kun siellä on silloin talvi ja off-season. Jos et halua omatoimimatkaa niin menepä matkatoimistoon juttelemaan, kyllä sieltä kesäksikin löytyy kaukomatka ihan varmasti. Alkuperäiseen kysymykseen vastatakseni: me lähdemme varsinaiselle häämatkalle vasta häitä seuraavana syksynä/talvena, koska saamme häihin ulkomaalaisia vieraita emmekä malta lähteä siinä rytäkässä mihinkään. Jonkin lyhyen Euroopan-matkan saatamme tehdä muutaman viikon jälkeen häistä, kun kaikki vieraat ovat lähteneet.

Meilläkin on varattuna Annin juhlapalvelu, häitä vietetään Myllysalissa heinäkuussa 2010.

Tätä pukua vieläpä kuvattiin myynti-ilmoituksessa sanalla "elegantti"...

Vastatakseni alkuperäiseen kysymykseen: strippibaari, sylitanssi (jopa priva) ovat OK, ei hetkauta pätkääkään. Katsoa saa, muttei koskea. Tässä lienee tärkeimpänä tekijänä kuitenkin se, miten mies strippaukseen suhtautuu; ottaako huumorilla vai tuijottaako silmät innokkuudesta lasisina. Jos mieheni olisi jälkimmäistä tyyppiä, voisi strippibaari olla ongelmakin.

Alkuperäinen budjetti oli 700 euroa, puku maksoi hieman alle 200 euroa.

Meillä taas päinvastaisia kokemuksia. Mies sai ensimmäisen, määräaikaisen oleskeluluvan töiden perusteella parissa päivässä Lontoosta käsin, nyt ollaan odoteltu jatkolupaa maaliskuun lopulta lähtien eli vajaat 2kk. Tänään tuli kutsu kuulemaan päätös, toivottavasti se on myönteinen (en kyllä näe syytä kielteiseenkään päätökseen, samat olosuhteet jne.) Eli jatkoluvan käsittely kesti huomattavasti pidempään kuin ensimmäisen luvan käsittely.

^Voi ei! Noh, en jaksa liikaa ottaa stressiä tuosta väenpaljoudesta, lyhyt se seremonia kuitenkin on ja tärkeintä eli avioliiton solmimista ei voi vieraat pällistelijät estää. Tosin se tuntematon kakara helmassa roikkumassa ottaisi täälläkin aivoon... Tarkoitus olisi tehdä tuosta kivimuodostelmasta tms. juurikin sellainen, ettei se herätä liikaa huomiota tai kutsu huligaaneja tuhoamishommiin. Tarvittaessa kivirivit voisi sitten korjata vielä juuri ennen vieraiden saapumista (ja samalla hienovaraisesti vinkata auringonottajille, että tästä vois siirtyä etäämmäs...) Pöytä tulisi varmaan bestmanin matkassa samaten juuri ennen h-hetkeä, en tosiaan uskaltaisi mitään kummempaa jättää puistoon vartioimatta. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, onko ulkovihkimiseen luvan saaneilla oikeutta pyytää ulkopuolisia poistumaan alueelta tai laittaa vaikka jotain yksityistilaisuus-kylttejä lähistölle (niitähän on saatavilla juhlatilojen oville laitettaviksi). Muoks. Veikkaan, että koska esim. tuo vihkipaikkakarttaan merkitty Lemmenlammen alue on kuitenkin suht pieni osa puistoa, niin kyseiseltä alueelta saisi luvassa sovitun ajan ajaksi häätää ulkopuoliset. Eihän hommassa olisi muuten mitään järkeä, jos aluetta ei pystyisi käyttämään sovitulla tavalla. Hyväksi kysymykseksi jää nimenomaan se, saako ulkopuolisia poistaa kartassa merkityn alueen ulkopuolelta, jos he häiritsevät tilaisuutta.

Toivotaan, ettei poistamisoperaatioon jouduta (en kyllä tiedä, onko sellaiseen lupaakaan - tosin ainahan voi selittää tilanteen ystävällisesti)... Suokissahan ei saa pystyttää mitään rakennelmia, mutta meillä olisi tarkoitus asetella puistoon kivien tms. avulla jonkinlainen helposti jälkikäteen poistettava kuja ja vieraille "paikat", jotta on selkeämpää, mihin sopii asettua. Harkinnassa on myös kokoontaitettava pöytä tms., joka toimittaisi alttarin virkaa ja jonka bestman voi seremonian jälkeen napata kainaloonsa. Jos näillä eväillä ei ulkopuoliset tajua pysyä paikalta poissa tai lähteä viimeistään häävieraiden saapuessa, niin omapa on häpeänsä. Suokki on niin täynnä väkeä kesäviikonloppuisin, että tietynlaiseen pällisteltävänä oloon ja yksityisyyden vähyyteen täytyy sopeutua, jos siellä aikoo häänsä viettää. Itseäni ei haittaa, jos esim. Lemmenlammen vastapuolella on väkeä, kunhan ei nyt mitään yläosattomia auringonpalvojia tai öriseviä humalaisia. Tämä väenpaljous on muuten yksi seikka, jonka vuoksi siirsimme suunniteltua vihkiaikaa hieman myöhemmäksi. Ajatus siis olisi, että myöhemmin iltapäivällä Suokissa ei enää olisi yhtä runsaasti väkeä kuin esim. puolen päivän maissa. Vai luulenko väärin? Hassuna sattumana kävimme sulhasen kanssa Suokissa tulevana hääpäivänämme neljä vuotta sitten, eikä kuvista päätellen silloin ainakaan ollut hurja väentungos, vaikka olikin lauantai ja kaunis, aurinkoinen päivä (olimme paikan päällä iltapäivällä/alkuillasta). Monissa kuvissa ei näy ihmisiä lainkaan, ja suurimmassa osassakin vain 1-2 seuruetta.

Tietääkö kukaan, kuinka kauan tätä makaronilaatikkoa on pitopöydissä esiintynyt? Jäin vain miettimään, missä vaiheessa koko makaroni edes rantautui Suomeen... Ei nyt varmaan satoja vuosia sitten kuitenkaan? Aika tuoreesta ruokalajista on siis varmasti kyse (verrattuna juuri esim. karjalanpaistiin)?

Ihan tiedoksi, että pohjoismainen perinne on nimenomaan se, että morsiuspari saapuu yhdessä. Tämä isän luovuttamisjuttu on verrattain uusi tapa.

Pieneen saderipotteluun varaudutaan sateenvarjoin, mutta jos sataa kaatamalla/ukkostaa/tulee räntää, niin vihkiminen suoritetaan sisällä Myllysalissa. Varmaankin siten, että vieraat istuvat paikoillaan salissa ja me seisomme vihkijän kanssa lasiparvella. Toivotaan kuitenkin, ettei tähän jouduta turvautumaan.

^Toinen Myllysali-morsian vastaa: Suomenlinnassa voi vihkiä ulkona ja se on jopa suotavaa. Vihkimiseen tulee kuitenkin hakea lupa Suomenlinnan hoitokunnalta (tähän on kaavake nettisivuilla). Heiltä saa myös listan/kartan suositelluista paikoista vihkimiselle. Meidät vihitään Lemmenlammen rannalla Piperin puistossa. Olen alustavasti kysellyt Helsingin käräjäoikeudesta vihkijää, ja siellä suhtauduttiin Suomenlinnaan ihan neutraalisti. Matkakuluthan vihkijälle kuitenkin maksetaan sen 200 euron korvauksen lisäksi.

Vastaan otsikkoon: ei ole. Minun sukunimeäni kantaa koko maailmassa yhteensä reilut 1500 henkilöä, kun taas sulhasen nimisiä on pelkästään USA:ssa reippaasti yli miljoona. Otan avioliitossa mieheni nimen.

Otan mieheni sukunimen, koska se tekee elämästämme huomattavasti helpompaa. Sulhaseni sukunimi on eräs englanninkielisen maailman yleisimmistä, joka osataan kirjoittaa lähes jokaisessa maailmankolkassa suht oikein. Omaa sukunimeäni joudun tavaamaan kirjain kirjaimelta aina Suomen ulkopuolella, joten otan "helpomman" nimen avosylin vastaan! Omasta nimestä luopuminen ei tunnu ikävältä, koska en siitä erityisemmin pidä enkä tunne siihen suuria tunnesiteitä (esim. samannimiset sukulaiset ovat jääneet suht etäisiksi). Nimen harvinaisuudella ei ole omalla kohdallani mitään painoarvoa. Sulhasen nimen yleisyys ei haittaa pätkääkään, eikä nykyinenkään nimeni mikään harvinainen kummajainen ole. Tulen joka tapauksessa olemaan ainoa tämänniminen maailmassa, kuten olen nytkin (hieman erikoisempi etunimi). Minun sukunimeni siirtäminen sulhaselle olisi käytännössä hullun hommaa, vaikka teoreettisella tasolla se ei ole millään tavalla toisarvoinen ajatus. Sulhanen muuten toivoi minun ottavan kaksoisnimen siten, että tyttönimeni siirtyisi toiseksi etunimekseni (mikä ei ole Suomessa mahdollista). Itse en tästä ajatuksesta lämmennyt, vielä vähemmän väliviivallisena. Jos nyt joudun tavaamaan nimeni ulkomailla, entäpä sitten kaksoisnimisenä!