Evigt

Mulla on hirmu lyhkäset sormet ja aika karun paksut nivelet, eikä kolmen millin valkokultaisen flakkakihlan rinnalle mahdu vihkiä niin, että se edelleen olisi siron ja kevyen näköinen. Tai sitten vihkin pitäisi olla joku 1,5-2 mm ohut rimpula, ja sellaisen kestävyys hieman arveluttaa. Olenkin ajatellut, että nykyistä kihlaa voisi vihkimisen kunniaksi/merkiksi muokata pintakäsittelyllä, kivillä tai mitä nyt keksimmekään. Muutenkin ajatus vain yhdestä sormuksesta tuntuu itselle sopivalta ja tällä tavoin pystyisimme ehkä hankkimaan sellaisen sormuksen, joka miellyttää silmää ja kukkaroa. Valmismallit, joita olemme käyneet katsomassa, ovat lähes aina olleet kompromissi jomman kumman, joko ulkonäön tai hinnan, suhteen.

Todella hyvä ketju, joka palauttaa maan pinnalle myös omissa suunnitelmissa. Mä olen ollut kohtalaisen harvoissa häissä viime vuosien aikana, mutta seuraavassa listattuna joitakin mieleen jääneitä asioita. Häät numero 1 - Sulhanen on miehen vanha hyvä ystävä, enkä itse tuntenut (silloin vielä) paria kovinkaan hyvin. Isot juhlat, varmasti 200 vierasta. - Morsiamella todella ihana puku, kunnon leveät helmat, jotka sopivat kantajalleen. Häämessu, kirkko ihan täynnä porukkaa. Hääpari loisti koko illan kilpaa auringon kanssa. - Hieno häälehti, jonka tekemiseen oli nähty vaivaa. Siisti värituloste aikakausilehtimäisellä kiiltävällä pinnalla, ja mielenkiintoista asiaa parin historiasta. - Tunteellinen musiikkiesitys kaasolta morsiusparille. Itsekin herkistyin. - Upea noutopöydän koristelu, jossa käytetty syksyisiä omenoita ja pihlajaa hyödyksi. - Ei bilemeininkiä, vaan vanhan ajan romanttiset ja arvokkaat juhlat. Häät numero 2 - Sulhanen miehen kaveri, enkä taaskaan tuntenut paria henkilökohtaisesti hyvin. Tästä huolimatta juttu luisti samassa pöydässä istuvien kanssa hyvin, ja hauskaa oli. Kahden kulttuurin häät, keskikokoiset. - Kaunis kirkko-osuus. Pari oli järkännyt bussikuljetuksen halukkaille vieraille niin kirkkoon, kuin kirkosta juhlapaikalle ja vielä yön pikkutunteina takaisin kaupungin keskustaan. Nappi veto, koska juhlapaikka itsessään keskellä metsää. - Parasta antia oli illan bändi, ja sulhasen lauluesitys vastavihitylle vaimolle. Taas mä herkistyin. - Loppuilta oli aika kostea, ja porukka viihtyi hyvin tanssilattialla, minä mukaan luettuna.. - Koristeluista ei mitään mielikuvaa.. Niitä ei tainnut juurikaan olla. Häät numero 3 - Sukulaisparin häät, näistä kaikista kyllä tylsimmät, koska vierasjoukkokin oli suurimmilta osin sukulaisia, hiljaisia hämäläisiä.Saattaa kyllä johtua siitäkin, että olin itse hieman kipeä, enkä sosiaalisimmillani. - Jälleen morsian oli kaunis, varsinkin kampaus sopi todella hyvin. Yritin ottaa valokuvia vieraista, mutta moni kääntyi vaivaantuneena pois. - Koristelut vähän tönköt, mutta mulla olikin niitä kipeänä aikaa tiirailla tarkemmalla silmällä, kuin yleensä. Kokonaisuudessaan käytetty värejä hyvin, ja tunnelma kesäinen, toteutus van vähän kiireessä tehdyn oloinen.

Olen saanut jostain päähänpinttymän, että heinäkuisissa (rennoissa ja keskikokoisissa) kesähäissämme tulisi olla mansikoita vieraiden napsittavana pöydissä. Mutta mutta, pitäisikö ne tarjoilla ilman kantoja? Sillä mihin vieraat muuten saavat kannat nakattua, kun ruokailu tarjoillaan buffeesta, eikä siis lautasia ole katettu pöytään. Ja toimivatko makeat marjat ollenkaan ruokahalun herättäjinä/ napostelun halun tyydyttäjinä ennen varsinaista ruokailua? Mielikuvissani näen matalan suorakaiteen muotoisen lasilautasen, jossa olisi mansikoita aseteltuna riveittäin, osa ehkä valkosuklaaseen dipattuna...

Laitan tuoksun, jonka tiedän vievän mieheltäni jalat alta. Se on Diorin Forever and ever Dior.

Juurikin tilasin hieman materiaaleja kutsuihin ja muuhun askarteluun nettikaupasta, johon eksyin täällä olevien linkkien kautta. Ja 43 euroa oli laskun loppusumma, vaikkei siinä ole vielä itse pahveja ja kuoria, pelkkää tilpehööriä ja koristenauhaa vain. Taidan olla vararikossa ennen kuin kutsut ovat valmiit

Heissan Lahden leidit, täällä yksi ensi kesän morsian. Kamalasti ei taida muita kesän 2010 morsioita linjoilla olla, tai ainakkaan tässä ketjussa. Meidät vihitään 17.7.2010 Mukkulan kirkossa ja hääjuhlaa vietetään Poliisien majalla parin kilometrin päässä kirkosta. Me tosin asutaan nyt Keski-Suomessa, mutta molempien perheet asuvat Lahdessa/lähellä sitä, joten tuttu kaupunki on, hyvässa ja pahassa

Niin ne suunnitelmat muuttuvat! Me ollaan nyt varattau Kilpiäisten Poliisien maja ensi heinäkuulle ja ollaan oikein tyytyväisiä valintaamme puolittaa vieraslista. Budjetistakin lähti ehkä kolmasosa pois. Poliisien majan sali on aika pieni mutta piha on kesällä vehreän kaunis, paljon vanhoja ja isoja puita, rannassa grillikatos, sauna ja takkahuone... ja mikä parasta, taksimatka Lahden keskustaan ei vieraille paljoa kustanna.

Me kierreltiin tämän vuoden keväällä katsastelemassa juhlapaikkkoja ja lopullinen päätös ja varaus tehtiin (muistaakseni) kesäkuussa. Häät ovat heinäkuussa 2010, eli noin 13 kuukautta aikaisemmin varattiin juhlapaikka. Minusta oli oikein sopiva aika, ja niin hullulta kuin se kuulostaakin, oli mulla jo kesäkuussa vähän huolta siitä, että löydetäänkö mr mitään sopivaa paikkaa ensinkään..

Mä kannustan myös soittamaan ilman muuta. Kerran olen ollut häissä joissa sulkki lauloi morsiamelle Sami Saaren Ainutkertaisen ja kyllä siinä silmäkulma kostui yhdeltä jos toiselta vieraalta. Mä en valitettavasti osaa soittaa mitään, mutta pientä puhetta, sellaista kiitos-puheen tyylistä, olen kyllä ajatellut.

Ei tule meillekään leikkitätejä, puuhapusseja tai muuta vastaavaa (mutta ei myöskään kovin montaa lastakaan, ainakaan näillä näkymin). Sen sijaan tulee rennot kesäjuhlat kauniissa ja vehreässä pihapiirissä, jossa mahtuu leikkimään ja pelaamaan mielin määrin. Varataan ainakin mölkky ja ehkä muitakin pihapelejä vapaaseen käyttöön. Juhlapaikka on tosin järven rannalla, joten siitä täytynee kutsussa vanhemmille mainita, että voivat halutessaan käydä pienimpien kanssa "muistattehan, että rantaan ei mennä ilman aikuisia" -keskustelun. Ihan tässä tulee jo omat lapsuusmuistot mieleen.

Tätäkin olen jo ehtinyt pohtimaan, vaikka häihin on reilu vuosi aikaa. Tällä hetkellä ajattelisin, että meidän pieniin ja rentoihin juhliin sopisi (n. 55 kutsuttua) meille oma pöytä muiden välittömään läheisyyteen. Sali on kuitenkin sen verran pieni, että ihan tiivis tunnelma ja puheyhteys muihin pöytiin onnistuu varmasti, vaikka omassa pöydässä istuisimmekin. Sen sijaan, jos istuisimme niin sanotusti "läheisten pöydässä", voisivat muut vieraat jäädä vähemmälle huomiolle.

Ollaan hieman ajateltu, että kutsuihin voisi tulla pieni pätkä "sitä meidän THE kipaletta", joka luonnollisesti tulee olemaan osana hääjuhlaakin, ehkä jopa häätanssina, vaikka sellaista ei aluksi pitänytkään tulla. Biisi on Marzi Nymanin Kotosalla ja se on meille to-del-la tärkeä. Oikeastaan koko Outo tyttö -levy on jollain kummalla tavalla koskettanut meitä. "Tässä on niin kovin, niin kovin hyvä olla sinä siinä ja minä tässä matolla sinun tuoksusi on tässä ilmassa sinun paikkasi tässä maailmassa on minun vierelläni Tiedän missä mikin on, tiedän tarkalleen kuljen silmät suljettuna huoneesta huoneeseen kirjat tuoksuvat ja kahvi porisee tai ehkä joku levyn jota inhoat on jäänyt polkemaan paikoilleen Olet pyllypuoli minuun etkä näe kuinka itken vaan näetkö sä unta minä arvuuttelen hetken siinä unessa on lapsi sillä on suklaanappi silmät ja siinä vieressä me kaksi siinä vieressä me kaksi Sinun kuvasi on meidän pianon päällä aivan kuin sinä olisit vielä täällä sinun tuoksusi on vielä tässä ilmassa sinun paikkasi tässä maailmassa on minun vierelläni"

Soittelin sinne Surkeenjärvelle viime viikon maanantaina perään ja todella iloisen kuuloinen emäntä vastaili puhelimeen ja pahoitteli kun ei ollut kerinnyt posteihin vastaamaan. Tämä siis siksi, että heillä kuulemma pidetään kesäisin Muuramen seurakunnan leirejä (en nyt kuolemaksenikaan muista minä ajankohtana) ja eivät ole vielä itsekään varmoja, että mitkä viikonloput ovat vapaita hääkäyttöön. No, hän sanoi laittavansa sähköpostia heti kun saa itsekin tietää, että milloin seurakunnan leirit ovat. Vielä ei ole yhteydenottoa kuulunut ja tässä nyt arvon, että maksaako vaivaa mun soitella perään, kun meillä taisi suunnitelmat muuttua sen verran, ettei Surkeenjärvi (vaikka ihanalta näyttääkin) ole enää se paras vaihtoehto. Me kun ei todennäköisesti enää 2010 syksyllä enää edes asuta Jyväskylässä.. mutta naimisiin mennään, asuttiin sitten vaikka mummon vintillä!

Suuri kiitos kaikille vastanneille! Mä olen jotenkin onnistunut vaihtamaan henkistä asennoitumistani tähän järjestelyyn ja paikkastressikin on hieman hälvennyt, vaikka ei siis mitään olla vielä varailtukaan. Eikä edes käyty liveneä katsastelemassa, kun täältä Keski-Suomesta käsin juhlia mietitään ja kaiken lisäksi meillä ei ole edes autoa! (Oikeasti mun paikkastressiä on lieventänyt se, että olen keskittynyt pukujen ihasteluun..) Noh, parin viikon päästä ollaan taas tulossa Lahden suunnalle (tuttavien häihin, btw), joskos silloin päästäisiin hieman paikkoja kiertelemäänkin.

Me etsimme kohtuuhintaista ja siistiä juhlapaikkaa yöpymismahdollisuudella noin 90 vieraan kesähäille 2010 (yöpymään jäisi tod. näk 20-30 hlö) Lahden tai Jyväskylän seudulta ja jotenkin hankalalta tuntuu, kun ei tiedä mistä edes etsinnän aloittaisi. Ollaan siis Päijät-Hämeestä kotoisin, eikä yksiäkään häitä tai suurempia kemmaloita Keski-Suomessa juhlittu. Joten jos teillä olisi lisätietoa seuraavista paikoista, tai muista sopivista, olisin erittäin iloinen! Matkailutila Surkeenjärvi: Sähköpostia olen laittanut varmaan kolmesti ilman vastausta, soittelen ensi viikosta perään jos ei mitään kuulu. Kuulostaa juuri meille sopivalta paikalta yöpymismahdollisuuksineen kaikkineen. Puustellin työkylä: Kenelläkään kokemusta tästä häidenviettopaikkana? Montako ihmistä mahtuu yöpymään ja paljonko on maksanut koko viikonlopun vuokra? Tänne en ole vielä itse ottanut yhteyttä.