Nina

Eipä ollut minulle kyllä väliä vihkijän sukupuolella, mutta jälkeenpäin olen kyllä saanut kuulla sekä mieheltäni että isältäni, että ilmanmuuta piti olla mies... *huoh* -vanhoillisia, kalkkiintuneita vissiin molemmat. Ei siinä, meillä ei kyllä ollut kummoisesti valinnanvaraa edes; oli pakko ottaa pappi joka suostui (oli aikaa) vihkimään! Mutta ihan mukava heppuhan tuo oli! ;D

Mieheni ei ollut nähnyt pukuani... siinä oli yllätystä kerrakseen. ;D Ei vaiskaan; hän kyllä silminnähden liikuttui minut nähdessään. Aach, ihanaa!!! Hääjuhlassa en yllättänyt rakasta miestäni mitenkään, vaan jo muutamaa tuntia ennen vihkimistä. Veljeni yöpyi sulhasen kanssa isovanhemmillani häitä edellisen yön ja aamusella, ennen kuin veljeni tuli minua hakemaan kampaajalle, hän antoi sulhaselle paketissa olevan taulun => pari viikkoa ennen häitä valjeni napsi minusta kuvia kotipihallamme. Kuvissa minulla oli hääalusvaate & stay upit ja huntu päässä... Näistä kuvista tein sitten taulun ja ihan ylös kirjoitin "Nähdään kohta, Kulta" Rakas tuleva mieheni piti tästä yllätyksestä todella paljon. Nyt taulu on makuuhuoneessamme, mieheni sängyn vieressä...

Meidän häissä oli rennompi tunnelma, kuin olisimme uskoneet, että tulee... Osaksi ajattelin, että mieheni äidin puolen suvussa ei juurikaan alkoholia käytetä ja kaikki tähän astiset juhlat heidän kanssaan ovat tosiaan olleet jäykkiä. Mutta ei hätää, mieheni isän puolelta sekä meidän puolelta ja tietenkin kaveripiirissä osataan juhlia oikein olan takaa -en tarkoita juhlimisella ainoastaan alkoholinkäyttöä vaan ihan reilusti hauskan pitoa. Meillä bändi soitti myös ruokailun aikana "taustamusiikkia", sekä mieheni että minä ollaan aikamoisia hölösuita, joten pelkästään jo ruokaa noutaessamme jäätiin aina vieraiden kanssa suustamme kiinni. Ruoan kanssa oli tarjolla puna- ja valkoviiniä sekä olutta, kahvin kanssa konjakki tai likööriä. Ja myöhemmin aukesi baari, jonka kustannuksista vastasivat vanhempani, joten kenenkään ei tarvinut rahapussiaan rasittaa. Meillä ohjelma numerot olivat "meille sopivia" mm. morsiusparin puheet toisilleen, jotka siskoni oli kirjoittanut valmiiksi (löytyvät tuolta hääpäiväkertomuksestani) -ja nämä olivat kyllä jymymenestys! Kaikilla oli hauskaa. Häiden rentous tosiaan -niin kuin muutkin ovat todenneet- riippuu pitkälti morsiusparin esimerkistä. Ja täytyy sanoa, että meille ei tuottanut vaikeuksia täysin rinnoin nauttia päivästämme, jutella ihmisten kanssa, tanssia jne.

Mites ois esim. neekeri suukot tahi tikkarit palkintona? Kuohikset ja herkkukorit tulee tosiaan turhan kalliiksi... sitä rahaa kun on varmaan morsiusparilla palanut muutenkin jo ihan kylliksi. : Yks mikä ois ihan kiva olisi esim jokaiselle voittaja pöydässä kokonainen ananas tahi jokin muu etelän hedelmä... ;D

Marzie, mekin saatiin virsi valittua => tai oikeesti mun äiskä tän keksi; oma virsituntemukseni kun on olematon . Eli sama virsi meillä, kuin Teilläkin ja samat säkeistötkin! Tämän virren on oman ukkini isoisän isoisän isä (tms) sanoittanut vuonna 1824. Tässäpä sanat, josko joku haluaa: 1.) Herra, kaiken onnen tuoja, runsas lahjain antaja. Herra siunaukseni suoja, näiden puoleen katsahda, jotka pyhä sana nyt on yhdeksi liittänyt. 3.) Rakkautta, kestävyyttä armostasi heihin luo, anna yksimielisyyttä, terveyttä heille suo, Auta heitä toisiaan lohduttamaan, tukemaan. 5.) Onnen, ilon anna heitä askeleissaan seurata, siivilläsi heidät peitä, murheet kauas karkota. Uuden päivän voimaksi annan uusi armosi. säv. Heinrich Albert sanoittanut Pentti Jaakko Ignatius 1824, Uud. Elias Lönnroth 1867, Virsikirjaan 1886

Meidät vihitään 20.07.02 Ruokolahden kirkossa => upea puukirkko Saimaan rannalla! Ja hääjuhlia vietetään Imatralla Stora Enson Toimihenkilökerholla; kaunis -viime kesänä remontoitu- puutalo. Kaikki vieraat (n 150) mahtuvat samaan tilaan ja lisäksi saadaan kaikki kerhon 7 makuuhuonetta (oikeita prinsessan -huoneita ) käyttöömme, joihin majoittuvat sisarukset ja sulhon vanhemmat sekä kaaso & bm puolisoineen. Ruoka ja kaikki juomat tulevat kerhon puolesta, vaan kustannuksista ei ole hajuakaan -selvinee sitten juhlien jälkeen; menee sitten varmaan omat ja varastetut! Eli budjetista ei meitin häissä ole tietoakaan... Jos joku tietää Nurmijärvellä (siis tuossa Hämeenlinnan tien varressa) kaunista juhlapaikkaa, niin kertoakaahan. Eräs tuttava pariskunta suunnittelevat häitä ensi kesäksi ja haluaisivat vihkiytyä Nurmijärven puukirkossa...

Meillä on vanhanaikaisesti (vanhempien toivomuksesta) molempien vanhemmat kutsujina sekä ilmoittautumisten vastaanottajina. Helpottaakseni vanhempien "työtä" tein 3 eri vieraslistaa aakkos-järjestykseen, tyyliin: Lista Nr 1 morsiamen vanhemmat, Lista Nr 2 sulhasen vanhemmat, Lista Nr 3 hääpari. Eli koska oletamme kummankin suvun ilmoittautuvan "omalle" suvulleen, ei laitettu kaikkia yhteen ja meidän "omat" vieraat ovat sitten erikseen vielä listassa, ilmoittautuvat kenelle hyvänsä...

Noh, menköön täältäkin sitten, kun kerran monet muutkin ovat uskaltaneet... eli minä olen tuleva Rouva Aittakorpi. Oma sukunimeni on "hieman" kansainvälisempi ja on ollut erittäin hyvä työelämässä, mutta nyt saapi sitten ruveta ulkomaalaisille tavaamaan...

Meidän häihin ei myöskään missään tapauksessa tule minkäänlaista keräämistä / kolehtia! Samaa mieltä, kuin useimmat muut, että tunnustais todella "kerjäämiseltä"! : Onhan niitä muitakin leikkejä, joihin ei liity lunnaiden keruuta!

X/Z Heippa Pikku-aa! Itsekin olen käynyt Meksikossa -3 vuotta sitten kahden viikon lomalla. Tosin en sulhon vaan ystävättäreni kanssa. Me vietimme koko loma Playa del Carmenissa (n 70 km etelään Cancunista). Ja täytyy sanoa, että voisin kuvitella lähteväni myös häämatkalle kyseiseen kohteeseen. Aivan ihanat ihmiset -vaikkakin pieni rantakaupunki; vain n 25.000 asukasta, todella hyvä ruoka + juoma (kohtuu hintaista!) sekä takuu varmasti hyvät ilmat tammikuussa. Voin suositella kaikille talvihäitään viettäville. Q)Q