metsänneito

mie oon kans tosi herkkä ihminen ja liikutun tosi herkästi, mutta äiti on opettanut, että jos itkettää niin itkettää, eikä tunteita saa pidätellä, ne tekevät elämästä antoisaa... Joten en aio surra sitä että varmasti tulen häissäni itkemään, sehä kertoo vain miten tosissaan ja tunteella asian otan. Lisäksi lähes kaikki ystäväni ja tuttavani ovat nähneet minun itkevän, joten eivät ole ihmeissään. Tsemmppiä kaikille ja nauttikaa päivästänne!

en halunnut hääkuvaa ennen vihmistä, että sulho ei nää minua, joten kuvat tullaan ottamaan vihkimisen jälkeen hääpaikalla ulkona luonnossa ja järven rannalla tai sitten viljapellossa, parempi siis ettei sada..

Ollaan molemmat metsäallalla ja kotoisin maalta, joten häät ovat teemaltaan metsäiset ja luonnonläheiset, lisäksi joku liikunnallinen osuus tulee varmasti mukaan, kun olen ollut urheilussa mukana pienestä asti.

Miun kihlasormus maksoi 120 luokkaa ja mieheni reilu 300, päätettiin panostaa kunnolla kultani sormukseen, kun hänelle ei sitten vihkisormusta hankita. Saatiin meidän näköiset kihlasormukset; minulle timanttileikkaus ja miehelle kunnolla rosoisempi "hippupinta".

äitini mummolla oli perintösormus, jonka äiti lupasi käyttööni halutessani. isomummoni meni naimisiin 1916, sormus onkin tunteellisesti arvokas ja yllättävän hyvin säilynyt (kiiltää upeasti edelleen) ihan perinteinen sileä sormus. Haluaisin teeättää siitä itselleni vihkisormuksen, ehkä pari timattia ja joku kivi kaveriksi. Hintoja tosin en ole vielä kysellyt, enkä muutenkaan vielä aivan päättäänyt tulevan sormuksen näköä... :flirt:

Hei minulla on kaksi kaasoa toinen on hyvä ystäväni ja toinen serkkkuni

Miulla on kaksi kaasoa, toinen on hyvä ystäväni ja toinen serkkuni joka on ollut minulle kuin pikkusisko aina. valinta ei ollut vaikea vaikka vaihtoehtoja olisikin ollut, mutta näiden kanssa on helppo jakaa elämää ja tietää että häistä tulee ihanat, kun nämä ovat kanssani niitä rakentamassa....

myö varattiin juhlapaikka viikko sitten, häät heinäkuussa 2010. Tarkoitus oli vain kysellä milloin paikka ottaa vastaan varauksia, mutta varauksia olikin jo tehty vuodelle 2010. Onneksi toivomamme päivä oli vielä vapaana. Kirkkoon lähetin myös kyselyn ja sieltä vastattiin että varauslistoja ei vielä ole vuodelle 2010, mutta kirjasi kuitenkin toivomamme päivän ylös eli varausten pitäisi olla kunnossa

Ole vielä pyytänyt kaasoa, häät on 2010. Yhden ystävän kanssa ollaan häistä jo vuosia hirmuisesti hehkutettu (muut tutut ei vielä tiedäkään), joten luulen pyytäväni häntä kaasoksi. Toiseksi Kaasoksi ajattelin pyytää serkkuani, joka on ollut minulle kuin pikkusisko aina. Pitäisi vain vielä keksiä millaisessa tilanteessa ja milloin olisi sopiva aika pyytää heitä, en tiedä jaksanko odottaa ennää pitkään...

Meilläkin oltiin kihlautumisesta puhuttu jo monta vuotta, mutta vakavasti vuosi ennen kihlausta. Selvää kuitenkin oli alusta asti, että mies kosii, kun välttämättä halusi, että mitään yhteistä päivää ei sovittu. Arvelin itseksseni,että kosinta voisi sattua meidän 5 vuotis seurustelupäivänä, mutta sitten muruni veli ilmoitti pääsiäisenä menevänsä naimisiin tulevana kesänä, ni se jäi sitten siihen, kun kuitenkin oma juhla siitä haluttiin... Kosinta tuli sitten ihan hetken mielijohteesta, pari kuukautta veljen häiden jälkeen... yllätyksenä niin minulle, mutta myös kosijalle, hetki vaan sattui olemaan niin herkkä... hassuinta on että päivä sattui aika yleiseksi hää ja kilhapäiväksi 8.8.2008. Siinä sitten yritettiin selittää, että ei ollut tuo päivä tarkoituksena, mutta kun hetki vei.

Juu pidettiin kavereille omat ja lähiperheelle omat... kutsu kihlajaisiin tuli molempien perheille yllätyksenä, kutsu vain jätettiin pöydälle...