Nosto! Kiinnostaisi kuulla kokemuksia vuodelta 2009/2008, meillä Katajanokan Kasino varattuna elokuu 2010 häihin

Niin minustakin. Oma mieheni lähes loukkaantuu jos meinaan jotain yksin päättää ja haluaa olla ihan kaikessa mukana eli koristeiden ja kukkien väristä lähtien. Ei se ole mikään itsestäänselvyys että mies on juro eikä innostu häätouhusta, turha ylläpitää moisia sukupuolirooleja? Itse olisin ainakin hyvin loukkaantunut jos mies ei suostuisi osallistumaan järjestelyihin, yhdessähän se avioliitto solmitaan.

En halua omiin häihini mitään leikkejä! Lapsethan ne voivat siellä leikkiä omassa tilassaan mutta aikuiset..? Ei. Ei vaan istu omaan persoonaan ei sitten millään. Mielestäni musiikki, tanssi, kimpun heitto ja kakun leikkaus ovat jo ohjelmanumeroita sinällään eikä siinä mitään leikkiä kaivata. Seura, musiikki ja hyvä ruoka viineineen pitävät huolen siitä että kaikki viihtyvät! Oman sukuni tuntien kukaan ei tule leikkejä kaipaamaan ja ihan spontaanisti syntyy "leikkiä" jos niikseen tulee Pelkään että kaasoni järkkää jotain kamalaa, tosin hän on varmaan aika samoilla linjoilla kanssani. Luulen! Joku mainitsi pp esityksen sulhasen ja morsiamen lapsuudesta ja yhteiselon alusta - sehän on taasen sitten toimiva ja kiva idea ja hyvä tapa esitellä sulhanen morsiamen väelle ja toisinpäin!

Aika ikäviä kokemuksia ihmisillä. Meille ei ole kukaan pahemmin asiasta sanonut, ehkä siksi että siskollani on 1 ja 3 v lapset ja kolmas tulossa. Ja äitikin suosittelee ottamaan elämästä kaiken irti ennenkun jää jumiin lasten ja koiran (mistä olen puhunut enemmän kun lapsista!) kanssa Kyllähän ne niitä toivoo ja joskus asiasta puhuukin leikkisästi mutta ei se kai meitä ahdista koska suunnitelmissa on.. sitten joskus. Ensin matkustellaan rauhassa ja nautitaan elämästä muutenkin! Kyselijöille voisi sanoa että no mitenkäs se sun seksielämä jaksaa? Samasta asiastahan siinä on periaatteessa kyse. "Koska teille tulee lapsi" -> "Oletteko vedelleet paljaalla?" Vähän kärjistäen

Ja tosiaan; suojauksesta riippumatta. Jos nimeni on harvinainen ja meidän sukumme "Oma" eli sitä ei ole kellään muulla kuin meidän suvullamme (toisin kuin joku Laaksonen) niin ainakin itsestäni tuntuu oudolta luopua siitä koska se ei ole mikään massa/tavisnimi. Jos nimeni olisi joku muu eli sitä olisi tuhansia Suomessa muutenkin niin en kyllä sitä surisi.

Olen siitä vähän eri mieltä että se välttämättä olisi alistavaa. Ehkä se riippuu siitäkin, että millainen isä on. Jos on kovinkin "vuorineuvosmainen" ja tiukka ja ilkeä niin siinä voi ihan oikeasti joutua pyytämään LUPAA. Tietty riippuu morsiamen iästäkin. Itse olin kosittaessa 27v ja tuleva aviomieheni kysyi isältäni lupaa, mitä isäni piti kovin herrasmiesmäisenä ja hienona eleenä. Lähinnä se oli ilmoitusluontoinen asia että hän rakastaa minua ja tahtoisi pyytää minua vaimokseen. Samalla se mun mielestä rikkoo sellaisen "jään", koska henkilökohtaisissa yhteyksissä mieheni ei isäni kanssa ole aikaisemmin ollut. Vaikka ei kummallakaan mitään toista vastaan ole. Ja minusta se oli ihana ele myös, ehkä siksi että olen vähän isän tyttö aina ollut ja muissakin asioissa konsultoinut häntä joten miksei samalla mieheni tässä asiassa voisi Niin ja tosiaan, tässä meidän tapauksessa varmaan kaikki osapuolet tiesivät että sanon kyllä. Muutenhan se tosiaan voi olla hiukka outoa..

Apua! Mulle oma sukunimi on niin rakas että tuntuisi kauheelta pilkalta jo isää kohtaan heittää se mereen! Mutta ymmärrän että tästä voi olla eri mielipiteitä Vaihdan kyllä nimeni miehen sukunimeksi, tällä hetkellä ainakin uskon näin tekeväni, mutta se tulee olemaan oikeasti surullinen juttu koska meillä on harvinainen suojattu sukunimi ja kaunis vielä. Mutta tahdon olla samaa sukunimeä tulevien lastenkin kanssa joten... Ja; nimi nyt on nimi. Kunhan ei etunimeä tarvitse vaihtaa :-P

Meillä juhlapaikka ei maksa mitään itsessään, 50 henkeä pitää vähintään juottaa ja syöttää niin tilavuokraa ei peritä. Ravintola siis kyseessä. Kynttilätkin kuulemma kuuluvat hintaan ja kyntteliköt :-)

Juhlapaikka on jo varattu vaikka häihin on vielä 1v 5kk aikaa. Näin täällä Helsingissä, edellinen lauantai oli jo buukattu ko. paikasta! Kirkkoa saa alkaa buukkaamaan toukokuussa eli nyt sormet ristissä odotellaan että saamme kirkon samalle päivälle (Vanha Kirkko tai Tuomiokirkko) ja sitten onkin jo paikka ja kirkko varattuna todella hyvissä ajoin :-)

Chisu - "Muut". En tiedä onko maailman kaunein, ehkä ei mutta mietin että tämän voisi eri sovituksella laulaa häissä.. Pimeässä yössä kiillät kultaa Sun rakkauttesi maani saartaa Rubiinikuori ja viha väistää Säteilee surun pois meistä Sä pidät musta huolta Ja me ei olla niin kuin muut Jos taivas vuotaa Sen haava umpeen suudellaan Me ei olla niin kuin muut Kun kauas juostaan Mä pidän sun kädestä kiinni En päästä irti Aika tekee meille tietä Mä yöltä uuden tunnin riistän Keinutaan toisemme uneen Keveinä maailmaan uuteen Ja me ei olla niin kuin muut Jos taivas vuotaa Sen haava umpeen suudellaan Me ei olla niin kuin muut Kun kauas juostaan Mä pidän sun kädestä kiinni En päästä irti Sun luona on mun turva Mä pidän susta huolta Sun luona on mun turva Mä pidän susta huolta Ja me ei olla niin kuin muut Jos taivas vuotaa Sen haava umpeen suudellaan Me ei olla niin kuin muut Kun kauas juostaan Mä pidän sun kädestä kiinni En päästä irti Me ei olla, me ei olla Niin kuin muut

Totta...totta. Itse en suuttuisi stripparibaarista tai muustakaan kollektiivisesta tapahtumasta mutta henkilökohtainen strippaus suljettujen seinien sisällä olisi vähän liikaa. Ihmettelisin että MIKSI hän haluaisi näin tehdä jos kerran lupaa itsensä minulle vihkipäivänä. Koska itselläni ei ole todellakaan mitään tarvetta katsella muita alastomia miehiä. Mun puolesta sitäpaitsi voi mennä strippibaariin ihan se vihkisormus sormessakin joten en näe sitä pakolliseksi polttarihommaksi. Onneksi mieheni ei ole pornonkaan perään pahemmin, itseasiassa minä olen enemmän, joten en usko että edes haluaisi ko. ohjelmaa. Kuulemma värikuulasodat ja muu sellainen kiiinnostaa enemmän. Onneksi.. oisin kuitenkin huippumustis ja vihainen privaattistrippauksesta. Mutta en peruisi häitä

Samaa mieltä.. En usko että naimisiinmeno vaikuttaa juhlimiseeni mitenkään. Käyn nyt aika harvoin, max 4-5 kertaa vuodessa (noh, kesällä ehkä enemmän) ulkona ja sama tahti jatkunee. Ainakaan se ei lopu siksi että on naimisissa! Joten en jaksa noudattaa polttariperinnettä, aika jännää että pitäisi noudattaa osaa perinteistä ja osaa ei? Jos en halua yllätysohjelmaa niin en halua. Onneksi kaasoni on samaaa maata eli pyydän häntä buukkaamaan jonkun kivan ravintolan syömiseen ja juomiseen tai sitten perinteinen ilta eli etkot jonkun luona ja sitten baariin. Ehkä maskeeraukseen voisi panostaa ja ostaa uudet kuteet mutta muuten en lähde pelleilemään asiasta tehden oli perinne tai ei. Ja joku morsiussauna on ihan vihoviimeinen ajatus tälle morsiamelle. Jokainen toki tyylillään :-)

Naulan kantaan! Suomessa ollaan vaan niin asenteella että jokainen saa näyttää ihan miltä vaan oli häät tai hautajaiset. Se on kohteliasta vieraille kertoa minkälaista pukeutumista odotetaan, eipä kenenkään tarvitse vaivata päätään pukeutumisasioilla. Olet tässä oikeassa ja etiketin mukaisesti toimit, jos hääpari sitten toivoo vapaata arkivaatetta juhliinsa niin siitäkin voi ilmoittaa kutsussa kirjoittamalla siihen vaikka navettavaatteet jos siltä tuntuu. Eipähän tule ylilyöntejä...

Minä päivää vaille 28v ja mies 31v.. molempien ensimmäinen kerta. Ja viimeinen ;-)